Lastensuojelussa on aina kunnioitettava lapsen oikeuksia
Lastensuojelun Keskusliiton Politiikkasuosituksia-julkaisusarja tarjoaa suosituksia lapset huomioivaan päätöksentekoon sekä taustatietoa esimerkiksi politiikan toimittajille. Lastensuojelua ja lastensuojelun sijaishuoltoa koskevat politiikkasuositukset on nyt päivitetty.
Yhteiskuntamme on kunnioitettava jokaisen lapsen oikeuksia niin päätöksenteossa kuin lapsen oman arjen tasolla. Lapsi tulee nähdä aktiivisena toimijana myös lastensuojeluprosessissaan; hänellä on oltava mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Aito osallisuus lastensuojelussa vaatii kiireettömiä kohtaamisia lapsen ja aikuisen välillä. Silti 79 % lastensuojelussa työskentelevistä ammattilaisista kaipaa nykyistä enemmän aikaa lapsen tapaamiseen (LSKL 2021). Meidän on pystyttävä varmistamaan, että lastensuojelussa ja sijaishuollossa on riittävät resurssit ja osaaminen auttaa lapsia ja perheitä ilman viivytyksiä.
Lastensuojelun Keskusliitto on päivittänyt lastensuojelua ja lastensuojelun sijaishuoltoa koskevat politiikkasuosituksensa, jotka on alun perin julkaistu vuosina 2019 ja 2020. Keskusliiton politiikkasuositukset perustuvat aina tutkittuun tietoon ja asiantuntija-arvioihin ja kuvaavat helposti lähestyttävällä tavalla lasten hyvinvointiin vaikuttavia kysymyksiä.
Perheille on tarjottava oikeanlaista tukea oikeaan aikaan
Lastensuojelun tehtävänä on varmistaa lapsen oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen sekä erityiseen suojeluun silloin, kun muut keinot eivät riitä. Sosiaalityöntekijöille on taattava riittävät resurssit, jotta he voivat hoitaa tehtävänsä lainsäädännön velvoittamalla tavalla. Lasten osallisuuden takaaminen edellyttää työntekijöiltä vankkaa osaamista ja mahdollisuutta rakentaa luottamuksellisia suhteita. Se edellyttää myös sitä, että lastensuojelun työntekijöiden vaihtuvuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa panostamalla työoloihin, työhyvinvointiin ja työsuojeluun.
Lastensuojelun avohuoltoon tulee panostaa samalla, kun vahvistetaan varhaista tukea. Esimerkiksi tukiperheitä, tukihenkilöitä ja perhetyötä on tällä hetkellä liian vähän saatavilla. Lastensuojelun asiakasmäärien kasvu saadaan taittumaan vain satsaamalla sekä ehkäiseviin että korjaaviin palveluihin.
Lapsen läheisverkosto on muistettava sijaishuollossa
Julkisella vallalla on suuri vastuu sijoitettujen lasten kasvun ja kehityksen turvaamisesta. Yhteiskunnan vastuulla on varmistaa, että kaikilla toimijoilla on riittävästi resursseja ja osaamista toteuttaa lapsen oikeutta suojeluun ja hyvään kohteluun sijaishuollossa. Sijaishuollon ohjausta ja valvontaa on kehitettävä ja sen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja tutkimukseen tulee turvata pysyvä rahoitus.
Lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden keskeinen viesti on, että sijaishuollon aikana lapselle tärkeintä ovat ihmissuhteet. Lapsen yksilölliset tarpeet ja tärkeät ihmissuhteet on huomioitava koko sijaishuollon ajan. Lapsen vanhempien ja läheisverkoston tukea on vahvistettava.
Fakta: Mitä kuuluu lastensuojeluun?
Vuonna 2021 lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 38 343 lasta ja nuorta ja lastensuojeluilmoitus tehtiin 93 705 lapsesta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 17 727 alle 18-vuotiasta.
Lasten suojelua toteutetaan yhteiskunnassa monella tasolla ja se on kaikkien sektoreiden yhteinen tehtävä:
Ehkäisevää lasten suojelua toteutetaan jokaisessa palvelussa, jossa lapsi tai hänen perheensä asioi, kuten neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Ehkäisevällä lastensuojelulla ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista.
Sosiaalihuollon asiakkuudessa lasta ja perhettä voidaan tukea esimerkiksi sosiaaliohjauksella ja neuvonnalla, taloudellisella tuella, kotipalvelulla, perhetyöllä sekä tukihenkilön tai -perheen avulla. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai siitä, kun henkilölle annetaan sosiaalipalveluja.
Lastensuojelupalveluista ensisijaisia ovat avohuollon tukitoimet, joilla tuetaan perheitä heidän omissa elinympäristöissään ja joilla ehkäistään kodin ulkopuolisten sijoitusten tarvetta. Nämä voivat pitää sisällään esimerkiksi intensiivistä perhetyötä ja koko perheen kuntoutusta vanhemmuuden tukemiseksi.
Sijaishuolto tarkoittaa huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Huostaanotto on lastensuojelussa viimesijainen ratkaisu, johon päädytään, kun avohuollon tukitoimet on todettu riittämättömiksi ja lapsen kasvuolosuhteet tai hänen oma toimintansa uhkaavat vakavasti vaarantaa hänen terveyttään tai kehitystään.
Lastensuojelun asiakkuuksissa on suurta alueellista vaihtelua. Joissakin kunnissa avohuollon asiakkaita saattaa olla vain kaksi prosenttia, joissakin jopa yli kymmenen prosenttia vastaavasta ikäryhmästä.
Lisätietoa:
Lastensuojelun politiikkasuosituksesta lisätietoja antavat:
- Erityisasiantuntija Annukka Paasivirta, p. 040 647 2515, annukka.paasivirta@lskl.fi
- Erityisasiantuntija Jonna Lindqvist, p. 040 3503 887, jonna.lindqvist@lskl.fi
Sijaishuollon politiikkasuosituksesta lisätietoja antavat:
- Erityisasiantuntija Elina Kekkonen, p. 040 353 1499, elina.kekkonen@lskl.fi
- Lastensuojelun ja osallisuuden asiantuntija Johannes Jahnukainen, p. 045 231 6729, johannes.jahnukainen@lskl.fi
Kommentit (0)