Hyppää sisältöön

Uskalla nähdä! Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta ei saa jäädä näkymättömiin

Politiikka & Yhteistyö
Lapsen oikeudet
Tiedotteet
9.05.2022
Uskalla nähdä! Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta ei saa jäädä näkymättömiin

Henkisellä väkivallalla on lapsen kehitykseen ja terveyteen vakavia vaikutuksia. Sen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on kuitenkin vaikeaa jopa lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Uusi verkkosivusto tarjoaa keinoja lapsen kohtaaman henkisen väkivallan kohtaamiseen.

Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta on Suomessa melko yleistä: kouluterveyskyselyssä (thl.fi) jopa viidesosa vastaajista kertoi kokeneensa sitä oman huoltajan taholta viimeisimmän vuoden aikana (THL 2021). Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta ei ole aina tiedostettua tai tahallista, mutta se on aina haitallista. Sen käyttö voi johtua vanhempien väsymyksestä tai myönteisten kasvatuskeinojen tai tiedon puutteesta.

”Jopa ammattilaisten on toisinaan vaikea erottaa, milloin kyse on henkisestä väkivallasta.”

– Henkinen väkivalta ei jätä lapseen fyysisiä merkkejä, jotka voitaisiin selkeästi havaita. Tämän näkymättömyyden vuoksi tunnistaminen on usein vaikeaa, sanoo erityisasiantuntija Annukka Paasivirta Lastensuojelun Keskusliitosta. –  Jopa ammattilaisten on toisinaan vaikea erottaa, milloin kyse on lapsen ja vanhemman välisestä yksittäisestä epäsensitiivisestä vuorovaikutustilanteesta ja milloin henkisestä väkivallasta. Lapsi ei itse useinkaan suoraan kerro kokemastaan väkivallasta.

Lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa ovat toistuvat toimintatavat tai yksittäiset vakavat tilanteet, joissa huolta pitävä aikuinen laiminlyö lapsen tunne-elämän, hoivan ja huolenpidon tarpeet. Sitä voivat olla esimerkiksi huutaminen, alistaminen, pelottelu, yksin jättäminen, eristäminen ystävistä, vähättely tai kritisointi, huomioimattomuus, hylkääminen, syntipukiksi tai naurunalaiseksi saattaminen, nöyryyttäminen tai syyllistäminen. Henkistä väkivaltaa voi olla myös lapsen altistaminen järkyttäville tapahtumille kuten väkivallan näkemiselle tai tunteettomuus vuorovaikutuksessa lapsen kanssa.

Ammattilaisetkaan eivät aina osaa puuttua

THL:n Barnahus-hankkeen (thl.fi), Lastensuojelun Keskusliiton, Ensi- ja turvakotien liiton (ensijaturvakotienliitto.fi) ja Tampereen yliopiston hoitotieteen (tuni.fi) toteuttaman kyselyn perusteella lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat ja tunnistavat lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa vaihtelevasti. Kyselyyn vastanneista ammattilaisista 48 % on kohdannut lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa usein tai erittäin usein, 44 % ammattilaisista kokee tunnistavansa sitä huonosti ja vain 27 % kertoo pystyvänsä puuttumaan siihen hyvin tai erittäin hyvin.

Opetuksen ja kasvatuksen ammattilaiset kertovat kohdanneensa lapsen kohtaamaa henkistä väkivaltaa selvästi muita vastaajaryhmiä vähemmän ja tunnistavat sen muita ryhmiä heikommin. Lastensuojelun ammattilaisista jopa 90 % kohtaa lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa usein tai erittäin usein, ja he kokevat sen tunnistamisen helpoimmaksi. Kaikki ammattilaisryhmät pitävät henkiseen väkivaltaan puuttumista haastavana.

”Vanhemmat eivät aina tiedosta, millaisia seurauksia sillä voi olla lapsen elämälle.”

– Ammattilaiset tarvitsevat työkaluja puheeksi ottamisen tueksi lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa, sanoo kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen Ensi- ja turvakotien liitosta – Vanhemmilla taas pitää olla enemmän tietoa henkisen väkivallan eri muodoista ja sen vaikutuksista lapseen. He eivät aina tiedosta, millaisia seurauksia sillä voi olla lapsen elämälle.

Henkinen kaltoinkohtelu, kuten fyysinenkin, on aina riski lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. Se estää lapsen normaalin fyysisen, henkisen ja sosiaalisen kehityksen, heikentää oppimistuloksia ja vaikuttaa käyttäytymiseen. Henkisen väkivallan kokemuksista johtuva stressi voi aiheuttaa muutoksia lapsen ja nuoren kehittyvässä hermo-, verenkierto-, immuuni- ja metabolisessa systeemissä.

Työkaluja henkisen väkivallan tunnistamiseksi: webinaari, uusi tietopankki ja julkaisu

Uskalla nähdä! on Lastensuojelun Keskusliiton, Ensi- ja turvakotien liiton, Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankkeen yhteinen kampanja, joka lisää tietoisuutta henkisestä väkivallasta. Kampanja näkyy sosiaalisessa mediassa kampanjaviikolla 9.-13.5.2022 aihetunnisteella #UskallaNähdä.

Maanantaina 9.5.2022 klo 14–16 järjestettävässä webinaarissa esitellään ammattilaisille tehdyn kyselyn tuloksia, avataan lapsiin kohdistuvan henkisen väkivallan ilmiötä sekä tuodaan esille keinoja sen tunnistamiseen. Samalla julkaistaan Ensi- ja turvakotien liiton sivustolle uusi tietopankki (ensijaturvakotienliitto.fi), joka tarjoaa työkaluja lapsen kohtaaman henkisen väkivallan tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä tietoa ilmiöstä ja sen vaikutuksista lapseen sekä THL:n Tutkimuksesta tiiviisti -sarjan julkaisu (julkari.fi), joka perustuu kampanjan taustaksi tehtyyn kyselyyn. Kyselyyn vastasi 565 sosiaalialan, lastensuojelun, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaista.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Annukka Paasivirta
Lastensuojelun Keskusliitto
annukka.paasivirta@lskl.fi

Professori Eija Paavilainen
Tampereen yliopisto
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
eija.paavilainen@tuni.fi

Kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen
Ensi- ja turvakotien liitto
tiina.muukkonen@etkl.fi

Erikoissuunnittelija Miia Ståhlberg
Barnahus-hanke /THL
miia.stahlberg@thl.fi

Kommentit (1)

Kari Karanko
11.05.2022 19:23
Olen tutkinut vieraannuttamista lähes 40 v ajan!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje