Hyppää sisältöön

Eurochildin selvitys: Lasten ajatukset tulee ottaa vakavasti päätöksenteossa

Vaikka lasten ja nuorten osallisuudessa on tapahtunut edistysaskeleita, lapset eivät edelleenkään ole aktiivinen ja itsestään selvä osa päätöksenteon prosesseja. Tänään julkaistu mittava selvitys kertoo, että Euroopan mailla on yhä paljon tehtävää, jotta lasten oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon toteutuu.
Osallisuus
Politiikka & Yhteistyö
Uutiset
18.02.2021
Eurochildin selvitys: Lasten ajatukset tulee ottaa vakavasti päätöksenteossa

Lapset vaikuttavat erilaisilla tavoilla eri maissa: neuvostojen, parlamenttien, paneelien ja konferenssien, verkkokeskusteluiden kautta sekä järjestämällä kampanjoita, lakkoja ja tempauksia. Eurochild on tänään julkaissut mittavan yhteisselvityksen Children’s participation in the EU political and democratic life lasten osallistumisesta hallitusten päätöksentekoon kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla 27 Euroopan maassa vuosina 2012–2020Taustahaastatteluja tehtiin kymmenessä Euroopan maassa, joista Suomi oli yksi.  

Vaikka osallisuuden toteutumisessa on tapahtunut monissa maissa suuria edistysaskeleita, lapsia ei edelleenkään huomioida itsestään selvänä osana päätöksenteon prosesseissa. Lapsilla ei ole useinkaan riittävästi tietoa itseään ja omaa toimintaympäristöään koskevista asioista tai vaikuttamismahdollisuuksistaan. Palautetta, seurantaa tai arviointia on vain vähän.  

Erilaisia lasten ja nuorten neuvostoja Euroopassa on olemassa 27 maassa ja 13 maassa on lisäksi lasten- tai nuorisoparlamentteja, mutta ainoastaan neljässä maassa on kirjattu lakiin, että hallitusten otettava huomioon lasten tai nuorten näkemykset päätöksiä tehdessään. Usein lasten ideoihin suhtaudutaan pelkkinä suosituksina ja monilla lapsilla on kokemuksia siitä, ettei heidän ajatuksiaan oteta tosissaan. 

Lasten parlamentit ovat organisoitua vaikuttamistoimintaa, joiden avulla lapset oppivat vaikuttamaan ja antamaan suosituksia päätöksentekijöille omista näkökulmistaan. Joissakin parlamenteissa on mahdollistettu kansallisella tasolla se, että lapset voivat myös ehdottaa uusia lakeja. Suomessa perustettiin eduskunnan Nuorten parlamentti jo vuonna 1998, mutta ensimmäinen paikallistason Lasten parlamentti aloitti toimintansa vasta vuonna 2001. Tampereen Lasten parlamentti on toiminut pilottihankkeena ja sen päätehtäviä ovat olleet lasten näkemysten kerääminen kouluun liittyvissä kysymyksissä sekä demokratia ja vaikuttamistaitojen opettaminen lapsille.  

Lasten parlamentit ja nuorisovaltuustot ovat tärkeitä vaikuttamisen väyliä, mutta selvityksen perusteella vaikuttamiselinten toimintaan osallistuvat lapset ovat usein keskiluokkaisten perheiden lapsia, jotka pärjäävät hyvin koulussa ja harrastavat aktiivisesti. On tärkeää huomioida erilaiset lapsiryhmät, kuten vammaiset lapset ja nuoret, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt sekä esimerkiksi romanit ja pakolaiset, joilla ei aina ole samoja mahdollisuuksia osallistua lasten vaikuttajaryhmiin kuin muilla. Vain neljässä maassa säännöt varmistavat eri lapsiryhmien osallistumisen lasten parlamentteihin ja 12 maassa on järjestetty erityisiä tilaisuuksia heikoimmassa asemassa olevien lasten osallistamiseksi. 

Selvityksessä nostetaan esille muutamia hyviä, lasten osallisuutta lisääviä käytäntöjä ja tempauksia myös Suomesta. Järjestöjen, koulujen ja kuntien yhteistyössä syntynyt Nuorten ideat verkkoalusta helpottaa nuorten osallistumista päätöksenteon prosesseihin. Vuonna 2019 sata lasta sai vallata valtioneuvoston linnan ja työskennel yhdessä ministerien ja virkamiesten kanssa. Hallitus järjesti lapsille erityisen koronainfon keväällä 2020. Hyvänä pidetään myös Suomen aktiivista lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden toimintaa ja sitä, että nuoria lastensuojelun asiakkaita kuullaan lastensuojelun kehittämisessä.  

Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton toteuttamiin nuorten tapaamisiin ja niissä esiin nousseisiin asioihin.

Hyviä käytäntöjä lasten osallisuuden toteutumiseksi: 

  • Turvalliset tilat ja rennot kokoukset 
  • Verkkoalustat, joiden avulla välitetään lasten ideoita päättäjille 
  • Se, että annetaan lasten välillä johtaa 
  • Fridays for Future -liikkeen kaltaisten toimintojen tukeminen 
  • Yhdessä työskentelevät lasten ryhmät 
  • Erityisryhmien kannustaminen osallistumaan ja rakenteiden luominen tätä varten 
  • Yksinkertaisen ja selkeän kielen käyttö 
  • Avun pyytäminen erityisjärjestöiltä erityisryhmien tavoittamiseksi 

Lue koko selvitys (Eurochild.org) 

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sulje