Hyppää sisältöön

Lapset SIBin vaikuttavuudesta ensimmäisiä tuloksia – tulospalkkioita on jo maksettu

Politiikka & Yhteistyö
Lastensuojelu
Uutiset
15.11.2022
Lapset SIBin vaikuttavuudesta ensimmäisiä tuloksia – tulospalkkioita on jo maksettu

Lapset SIBin seitsemän kunnan ja kahdeksan hankkeen kokonaisuudessa jokaisessa on omat tavoitteet ja vaikuttavuusmittarit. Ohjelmassa on nyt noin 350 lasta ja nuorta, rinnallakulkijoita eli asiakastyötä tekeviä täysipäiväisiä työntekijöitä on jo 21. Lapset SIB verkosto eli kaikki ohjelman toimijat kokoontuvat säännöllisesti yhteisten asioiden äärelle.

Marraskuussa 2022 pidetyssä Lapset SIB-verkostotapaamisessa oli mukana THL:n puheenvuoro Jyväskylän mallinnuksesta sekä palveluntuottajien ja rinnallakulkijoiden havaintoja hyvinvointivaikutuksista ja asiakkaiden kokemuksista.

Palkkiot investoidaan uudelleen ohjelman lapsiin ja nuoriin

S-Pankki pääomarahastot Oy:n johtaja Jani Kempaksen mukaan Lapset SIBin rahaston koko on tällä hetkellä noin 5,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 loppuun mennessä rahasto on investoinut Lapset SIBin lapsiin ja nuoriin yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa. Vaikuttavuuden perusteella maksetut tulospalkkiot ovat vuoden loppuun mennessä noin 0,7 miljoonaa euroa.

Tähän mennessä maksetut tulospalkkiot ja myös mahdolliset vuoden 2023 palkkiot investoidaan uudelleen palvelukokonaisuuteen eli ohjelman lapsiin ja nuoriin. Haasteita tuo se, että ohjelmassa olevien lasten ja nuorten määrä on lähes kaikissa kunnissa selvästi tavoitteiden alapuolella. Interventioiden vaikuttavuus näyttää kuitenkin hyvältä, joten hankkeen ja rahaston talous on odotetulla tasolla.

Hyvinvointivaikutuksia ja asiakkaiden kokemuksia

Asiakkaiden kokemuksia sekä havaintoja hyvinvointivaikutuksista nostettiin tällä kertaa esille datan lisäksi rinnallakulkijoiden näkökulmasta. Perheiden ja nuorten kiitollisuus saamastaan tuesta tuli vahvasti läpi jokaisen SIB työntekijän tuomissa havainnoissa. Yksilöllisen kuulemisen ja kohtaamisen merkitys korostui tärkeimpänä havaintona aivan jokaisessa puheenvuorossa.

Havaintojaan toivat muun muassa esiin Lapset SIB Jyväskylästä Nuorten Ystävien lapsiperhetyön asiantuntija Liisa Itäkunnas-Arponen. Hänen mukaansa myönteistä kehitystä on tapahtunut lasten ja perheiden hyvinvoinnissa, muun muassa lasten kohdalla kaveri- ja tunnetaidot ovat kehittyneet sekä itsetunto ja minäkäsitys ovat vahvistuneet. Yhteistä lapsille ja perheille suunnattua toimintaa on lisätty kaikissa kunnissa, myös Jyväskylässä. Yhden jyväskyläläisen asiakkaan mukaan ”Tapahtumat ovat olleet ainakin monipuolisia ja täällä on hyvin kuunneltu pienistä toiveista toteutukseen saakka.”

Nuoret SIB Tampereen rinnallakulkijoita edusti Vamoksen valmentaja Mikaela Paakkunainen. Hänen mukaansa tärkeimpiä asioita SIBin kokonaisuudessa nuorille ovat

  1. turvallinen aikuinen,
  2. kannatteleminen elämän eri tilanteissa sekä
  3. yhdessä tekeminen, yhteenkuuluvuus ja vertaistuki.

Yhden nuoren mukaan SIB ”On antanut mulle apua silloin kun sitä on tarvinnut, ihmisen, johon voi luottaa, ja oon päässyt mukaan tekemään asioita, joihin en olisi yksinään lähtenyt.”

”Kokemus siitä, että on olemassa luotettava tukihenkilö, on tuonut turvaa ja kokemuksen siitä, ettei ei ole yksin.”

Myös Lapset SIB Karviaisen perhekumppani Pia Kaarlela (SOS-Lapsikylä) nosti esiin perheiden kokemuksia. Datan mukaan perheiden hyvinvointi on parantunut. Se näkyi myös palautteissa, esimerkiksi tässä: ”Olemme olleet todella tyytyväisiä. Kokemus siitä, että on olemassa luotettava tukihenkilö, on tuonut turvaa ja kokemuksen siitä, ettei ei ole yksin. Saamamme apu on ollut korvaamatonta vanhempien jaksamisen kannalta.”

Iceheartsin kasvattaja Veli-Matti Haataja puheenvuorossa korostui myös perheiden kiitollisuus sekä usko vaikuttavaan työhön. Saimme kuulla useita tarinoita perheiltä. Yksi vanhemmista oli kirjoittanut: ”Icehearts-toimintaa ja kasvattajien työnkuvaa on välillä vaikea selittää ihmisille, joilla ei ole kokemusta tästä toiminnasta. Jos se pitäisi jotenkin tiivistää, sanoisin ehkä näin: Icehearts-kasvattajan työtä on kertoa ja näyttää oman ryhmänsä lapsille, että olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet. Kuulut tähän porukkaan, olet osa meidän jengiä. Olet tärkeä ja haluan viettää kanssasi aikaa. En ihan äkkiä keksi merkityksellisempää työtä kuin tämä”.

Puheenvuorot verkostossa antoivat myös THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raisamo Jyväskylän mallinnuksesta, josta on tulossa kansainvälinen artikkeli. Lisäksi hyvinvointidataa kävivät läpi SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Miia Lahtela, HDL Vamoksen palvelualuejohtaja Vesa Sarmia, Nuorten Ystävien kehittämispäällikkö Riitta Alatalo sekä Iceheartsin toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki.

Lisätiedot

Hankepäällikkö Riikka Westman
p. 040 575 9115
riikka.westman@lskl.fi

Hankekoordinaattori Sonia Kuutti
p. 040 848 6381
sonia.kuutti@lskl.fi


Lapset SIBssä on seitsemän kuntaa – Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Karviainen (Karkkila-Vihti), Lohja, Tampere ja Vantaa. Jokaisessa kunnassa on omat kohderyhmät, joita tuetaan vaikuttavuusinvestoimisen avulla, sijoittajien investoinneilla. Interventioiden vaikuttavuutta seurataan 2031 vuoteen saakka. Jos vaikuttavuutta on syntynyt, kunta maksaa rahastolle tulospalkkiota. Mikäli vaikuttavuutta ei tule, kunta ei maksa mitään. Pääyhteistyökumppaneita kuntien lisäksi ovat HDL / Vamos, Icehearts, Nuorten Ystävät ja SOS-Lapsikylä. Rahastoa hoitaa S-Pankki Pääomarahastot Oy. Lastensuojelun Keskusliitto toimii hankkeen koordinaattorina ja interventioiden hallinnoijana. THL tekee pitkittäistutkimusta ehkäisevän toiminnan kustannusvaikuttavuudesta (Lapset SIB).

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje