Lastensuojelun Keskusliiton tavoiteohjelma eduskuntakaudelle 2023–2027: Onnellinen lapsuus on kestävä pohja huomisen yhteiskunnalle
Lapsuus on yksilön elämässä korvaamaton ajanjakso, joka luo pohjan koko muulle elämälle. Lastensuojelun Keskusliitto tahtoo kiinnittää eduskuntavaalien alla huomion lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä lapsen oikeuksia vahvistavaan politiikkaan. Olemme julkaisseet tavoiteohjelman eduskuntakaudelle 2023–2027.
Nostamme ohjelmassa esille neljä keskeistä, ajankohtaista ja lapsen oikeuksien toteutumista haastavaa ilmiötä, jotka vaativat päättäjiltä huomiota ja toimenpiteitä. Nämä ilmiöt ovat:
- lasten ja nuorten mielen hyvinvointi,
- ylisukupolvinen syrjäytyminen,
- pula hyvinvoinnin tekijöistä ja
- lasten ja perheiden luottamus tulevaisuuteen.
Ilmiöt limittyvät myös toisiinsa. Viidentenä asiakohtana tavoiteohjelmassa ovat lapsen oikeuksia vahvistavat yhteiskunnalliset rakenteet, joihin panostamalla luodaan kykyä vastata kaikkiin mainittuihin ilmiöihin sekä varautua kauden aikana tuleviin uusiin ilmiöihin. Ohjelma esittää 30 toimenpidettä, joilla vastataan kuhunkin ilmiöön sekä vahvistetaan lapsenoikeuksia turvavia rakenteita.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi suurimpana huolenaiheena
Nuorten mielenterveys herätti huolta jo ennen koronapandemiaa. Pandemian jälkivaiheessa erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat voimakkaassa kasvussa, mutta lapsilla ja nuorilla on kaikkialla Suomessa merkittäviä ongelmia päästä tarvitsemiensa mielenterveyspalvelujen piiriin. Esimerkiksi vuonna 2021 alaikäisiä depressiolääkkeistä korvausta saaneita oli 15 000, heistä lähes 14 000 oli 13–17-vuotiaita. Vain kaksi vuotta aiemmin heitä oli lähes 4 000 vähemmän. Yksinäisyyden kokemus, koulu-uupumus, ahdistuneisuus ja riittämättömyyden tunne ovat yleistyneet. Kaikilla hyvinvointialueilla vähintään neljännes apua tarvitsevista ei saanut apua koulupsykologilta, vaikka olisi sitä tarvinnut. Laaja palvelutarve vaatii laaja-alaisia ratkaisuja, kuten ennaltaehkäisevää ja kynnyksetöntä palvelua sekä mielenterveyttä vahvistavaa kulttuuria.
Ylisukupolvisen syrjäytymisen ketjun katkaisemiseen suomalaisessa yhteiskunnassa on runsaasti välineitä, kunhan ne otetaan käyttöön.
Ylisukupolvisen syrjäytymisen ketjun katkaisemiseen suomalaisessa yhteiskunnassa on runsaasti välineitä, kunhan ne otetaan käyttöön. Koulutuspolku on tehokkain keino ehkäistä ylisukupolvista syrjäytymistä ja turvata jokaiselle lapselle lapsen oikeuksien mukainen mahdollisuus kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Päätöksenteossa on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota koulutuspolun varhaisiin vuosiin, eli varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen. Viime vuosina toteutetut tarpeelliset lakiuudistukset esimerkiksi varhaiskasvatuksessa on saatava toteutumaan myös lasten arjessa. Koulu tarjoaa parhaimmillaan lapsen ja nuoren arkea ja itseluottamusta kannattelevan rakenteen silloin, kun kotoa saatu tuki jää heikoksi.
Laajennettu oppivelvollisuus nosti esille nuorten tuen tarpeen, johon on kyettävä vastaamaan. Ammatilliseen koulutukseen ohjautuu lukiokoulutusta enemmän oppilaita, joilla on oppimisen haasteita. Vuoden 2022 Amisbarometriin (oph.fi) vastanneista yli kolmannes (38 %) kertoi, että heillä on todettu oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma. Osuus on kasvanut edellisistä vuosista. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoista kuitenkin vain 15 % sai erityistä tukea vuonna 2020. Oppilashuoltoon, opinto-ohjaukseen, urasuunnitteluun ja erityiseen tukeen on kiinnitettävä huomiota ja siihen on varattava riittävät resurssit.
Lapsistrategian jatko on turvattava
Kansallisen lapsistrategiatyön (lapsenoikeudet.fi) jatko ja pysyvä rahoitus on turvattava tulevalla hallituskaudella. Yli hallituskausien tehtävä kansallinen lapsistrategia mahdollistaa kestävän, pitkäjänteisen ja johdonmukaisen lapsi- ja perhepolitiikan toteuttamisen Suomessa. Lapsistrategiaa, sen toimeenpanoa ja seurantaa koordinoimaan tarvitaan kansallisen lapsistrategian yksikkö, jolla on riittävä, pysyvä rahoitus. Yksikön toiminnassa on huomioitava pitkäjänteisyyden lisäksi sen poikkihallinnollinen, yhteen kokoava rooli sekä laaja tehtäväkenttä. Lapsen oikeuksien vahvistamisen on oltava pitkäjänteistä, johdonmukaista ja riippumatonta poliittisista suhdanteista. Suhdanteita tasoittamaan tarvitaan lapsen oikeuksia kannattelevia yhteiskunnallisia rakenteita.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Ulla Siimes
ulla.siimes@lskl.fi
p. 040 553 0981
Lapsi- ja perhepolitiikan erityisasiantuntija Sonja Falk
sonja.falk@lskl.fi
p. 040 149 0050
Kommentit (0)