Hyppää sisältöön

Miten kirjoitan lastensuojelusta eettisesti?

Lastensuojelu
Uutiset
8.12.2020
Miten kirjoitan lastensuojelusta eettisesti?

Lastensuojelu voi olla haastava jutun aihe toimittajalle. Siitä kirjoittaessa on huomioitava lapsen yksityisyyden suoja, työntekijöiden salassapitovelvollisuus ja asiakassuhteen luottamuksellisuus sekä se, että haastateltavat saattavat elää kriisin keskellä. Lastensuojelusta ei voi jättää kirjoittamatta, sillä se koskettaa vuosittain tuhansia perheitä. Mutta kun lastensuojelusta kirjoitetaan, se täytyy tehdä eettisesti.

Miten kirjoitan lastensuojelusta eettisesti?

Lastensuojelun Keskusliiton viestintätoimikunta järjesti toimittajille 2.12.2020 webinaarin lastensuojelusta. Webinaarissa kuultiin puheenvuorot Lastensuojelun Keskusliiton viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Juuli Hurskaiselta sekä erityisasiantuntija Annukka Paasivirralta, Vantaan kaupungin johtavalta sosiaalityöntekijältä Tuuli Kotisaarelta, lastensuojelun kokemusasiantuntijalta Aino Taipalukselta Osallisuuden ajasta sekä vanhempia edustavalta Kasper ry:n toiminnanjohtajalta Pauliina Lehtiseltä. Lastensuojelun Keskusliitto julkaisi webinaarissa muistilistan toimittajille.

Journalistin ohjeet ja uutiskriteerit määrittävät pelisääntöjä myös lastensuojelusta kirjoitettaessa. Uutiseksi nousee usein tapahtuma, joka on yllättävä, ajankohtainen – ja kielteinen. Lastensuojelu toimii monella tavoin perheiden tukena, mutta julkisuudessa puhutaan usein vain sijaishuollosta tai huostaanotoista.

Lastensuojelun työntekijät toivovat, että mediassa lastensuojelusta esitetty kuva antaisi lastensuojelun kokonaisuudesta monipuolisemman kuvan ja kannustaisi hakemaan tukea ajoissa, jo ennen kuin kriisi perheessä puhkeaa. Julkisuus ja se, että erityisesti epäonnistumiset nostetaan esille, asettavat lisäpaineita jo valmiiksi paineiseen lastensuojelutyöhön. Työntekijöitä ilahduttavat jutut, jotka kannustavat perheitä tuen piiriin tai nostavat esille rakenteellisia epäkohtia.

Lastensuojelussa eläneet nuoret usein kokevat, että lastensuojelu määrittää heitä muiden silmissä, leimaa heidät ”lastensuojelutapauksiksi”. Oman tarinan jakaminen julkisuudessa voi parhaassa tapauksessa olla voimaannuttava kokemus. Jälkikäteen voi kuitenkin iskeä haastattelukrapula.

– Nuori ei aina osaa itse rajata ja suojella sitä, mitä itsestään kertoo, muistutti Aino Taipalus Osallisuuden aika -järjestöstä. – Toimittajien on hyvä muistaa, että lapsen tai nuoren läheisten ja nuoren oma hyvinvointi ja suhde läheisiin voi julkisuuden takia vaarantua.

Lastensuojelun oman lapsen kautta kokeneet vanhemmat kokevat myös usein häpeää ja leimaantumista. Kasper ry:ssä tarjotaan lastensuojelun kokeneille vanhemmille vertaistukea.

 ”Lastensuojelu voi koskettaa ketä tahansa.”

– Lastensuojelu voi koskettaa ketä tahansa, sanoi Kasper ry:n toiminnanjohtaja Pauliina Lehtinen. – Silti mielikuva vanhemmista, jotka kaltoin kohtelevat lapsiaan tai jättävät nämä heitteille, on se, joka usein ensimmäisenä tulee mieleen, ja monet vanhemmat kärsivät siitä.

Myös vanhemmille on tärkeää saada tukea haastattelutilanteissa, niitä ennen ja niiden jälkeen. Esimerkiksi huostaanoton kokenut vanhempi voi elää keskellä traumaattista kriisivaihetta elämässään. Toimittajan on tärkeää tiedostaa, missä kriisin vaiheessa vanhempi on haastattelua antaessaan.

Tiedotusvälineillä on ja pitääkin olla oikeus valita oma näkökulmansa juttua kirjoittaessaan. Mutta on tärkeää tiedostaa myös omien valintojen merkitys. Media rakentaa todellisuuttamme. Mitä monipuolisemmin lastensuojelusta kirjoitetaan, sitä todempi kuva meille siitä välittyy.

Lisätietoja

Juuli Hurskainen, johtaja, viestintä ja vaikuttaminen, juuli.hurskainen(a)lskl.fi, p. 050 353 3480

Annukka Paasivirta, erityisasiantuntija, annukka.paasivirta(a)lskl.fi, p. 040 647 2515

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje