Teinityttöjen käytöshäiriöt näkyvät aivomittauksissa
Tyttöjen käytöshäiriöiden ja tunteiden hallintaan liittyvien vaikeuksien takana saattavat vaikuttaa neurobiologiset syyt, kertoo Zürichin yliopistossa toteutettu kansainvälinen tutkimus.
Käytöshäiriödiagnoosin saaneilla tytöillä havaittiin mittauksissa kontrolliryhmää vähemmän aktiivisuutta niillä aivokuoren etuosan ja ohimolohkon alueilla, jotka osallistuvat toiminnanohjaukseen. Lisäksi nämä alueet olivat tavallista vähemmän yhteydessä muihin tunteiden ja toiminnan säätelyn kannalta tärkeisiin aivojen alueisiin.
Lasten ja nuorten käytöshäiriöillä (conduct disorder) tarkoitetaan Lääkärikirja Duodecimin mukaan toistuvaa ja itsepintaista muiden oikeuksia ja sosiaalisia normeja rikkovaa käytöstä, jolle on ominaista aggressiivisuus, toisten omaisuuden tahallinen tuhoaminen, vilpillisyys ja sääntöjen rikkominen.
Tutkimukseen osallistui kuusikymmentä 15–18-vuotiasta nuorta naista, joista puolet oli saanut äskettäin käytöshäiriödiagnoosin. Kontrolliryhmänä toimineella ryhmän toisella puolikkaalla kehitys oli edennyt normaalisti. Tutkijat mittasivat kokeeseen osallistuvien aivotoimintoja näiden pyrkiessä aktiivisesti säätelemään tunteitaan.
Havaitut erot aivojen aktiivisuudessa saattavat tutkijoiden mukaan liittyä perustavanlaatuisiin eroihin tunteiden säätelyssä. Toisaalta ne voivat kertoa myös käytöshäiriöistä kärsivien nuorten viivästyneestä aivojen kehityksestä.
Teini-ikäisille pojille ei vastaavia kokeita ole vielä tehty. Tutkijat löysivät kuitenkin viitteitä siitä, että havaitut käyttäytymisen ja aivotoimintojen väliset yhteydet olisivat ominaisia nimenomaan naissukupuolelle.
Tuloksista voi olla käytännöllistä hyötyä mm. interventio-ohjelmien testipenkkinä. Ennen interventiota ja sen jälkeen tehtyjen aivomittausten tuloksia vertailemalla voidaan ehkä päätellä jotakin kyseisen ohjelman tehokkuudesta.
Tutkimus Atypical dorsolateral prefrontal activity in females with conduct disorder during effortful emotion regulation julkaistiin Biological Psychiatry: Cognitive Neuroscience and Neuroimaging -lehdessä toukokuussa.
Tämä teksti on julkaistu alunperin Lapsen Maailma -lehdessä 8/2019. Tutustu kyseisen numeron sisältöön.
Kommentit (0)