Siirry sisältöön

Toimintasuunnitelma 2020-2021: Kaikki politiikka on lapsipolitiikkaa 

Vaikka suurin osa lapsista voi tällä hetkellä Suomessa hyvin, on eri lapsiryhmien hyvinvoinnissa isoja eroja. Yhteiskunnan pitää pystyä varmistamaan, että jokaisella lapsella on hyvä olla ja kasvaa. Lastensuojelun Keskusliitto tavoittelee toiminnallaan sitä, että kaikkien poliittisten päätösten lapsivaikutukset arvioidaan ja lapsen oikeuksia osataan kunnioittaa myös arjen tasolla. 

Kouluterveyskyselyn 2019 perusteella suurin osa Suomen lapsista voi hyvin, pitää koulunkäynnistä ja kokee, että heillä on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. THL:n tutkijan Hanne Kivimäen mukaan kouluhyvinvoinnista tulee pitää huolta, sillä koulu-uupumus lisää riskiä syrjäytymiselle ja masennukselle. Lähes 40-50 % tytöistä ja joka 6. pojista on ollut huolissaan omasta mielialastaan kuluneen vuoden sisällä. 

Se hätkähdyttää, että alle puolet vastaajista kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä. Siinä on meillä varmasti parantamisen varaa, Kivimäki kertoo. 

Yksi Kouluterveyskyselyn näkyväksi tekemistä asioista on se, että eri lapsiryhmien hyvinvoinnissa on suuria eroja. Esimerkiksi kokemuksia koulukiusaamisesta, seksuaalisesta ahdistelusta ja väkivallasta on merkittävästi enemmän niillä nuorilla, jotka ovat kodin ulkopuolelle sijoitettuja, ulkomaalaistaustaisia tai toimintarajoitteisia tai joiden seksuaalinen suuntautuminen on muu kuin hetero tai koettu sukupuoli muu kuin virallinen sukupuoli.  

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamisen sekä yhdenvertaisuuden edistämisen tulee olla vahvasti poliittisten päätöksentekijöiden agendalla. Lastensuojelun Keskusliitto tavoittelee toimintasuunnitelmakaudella 2020-2021 erityisesti sitä, että poliittisessa päätöksenteossa osataan huomioida kaikkien lapsiryhmien oikeuksien toteutuminen ja torjua lasten ja perheiden eriarvoistumista. 

Kaikki politiikka pitäisi nähdä lapsipolitiikkana, sillä lähes kaikilla päätöksillä on vaikutuksia lapsiin, toteaa Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Lasten ja perheiden kannalta haitalliset päätökset voidaan välttää sillä, että päätösten lapsivaikutukset arvioidaan aina ennakolta. 

Kouluterveyskyselyn painopistealueina olivat tällä kertaa lasten ja nuorten kokema häirintä ja väkivalta sekä sijoitettujen nuorten hyvinvointi. Hanne Kivimäki esitteli kyselyn tuloksia Lastensuojelun Keskusliiton syyskokouksessa 28.11.2019. 

Lastensuojelun Keskusliiton hallitus nimettiin 

Lastensuojelun Keskusliiton sääntömääräisessä syyskokouksessa 28.11.2019 hyväksyttiin toimintasuunnitelma vuosille 2020-2021 sekä valittiin uusi hallitus. Keskusliiton hallituksen varsinaiset jäsenet ovat: 

Toiminnanjohtaja Pia Sundell, Barnavårdsföreningen i Finland r.f. (2018–20) 

Toiminnanjohtaja Pertti Kukkonen, Auta Lasta ry (2018-20) 

Johtava sosiaalityöntekijä Satu Hartikainen, Kotkan kaupunki (2018-20) 

Johtaja Kim Berglund, Perhekuntoutuskeskus Lauste (201921) 

Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lapset ry (2019–21) 

Varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas, Helsingin kaupunki (2019–21) 

Kehitysjohtaja Mikko Oranen, Nuorten Ystävät (2019–21) 

Kehitysjohtaja Kati Palsanen, SOS-Lapsikylä (2019–21) 

Toiminnanjohtaja Kai Laitinen, Erityshuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry (2020-22) 

Pääsihteeri Milla Kalliomaa, Mannerheimin Lastensuojeluliitto (202022) 

Projektikoordinaattori/kokemusasiantuntija Aino Taipalus, Osallisuuden aika (2020-2022) 

Johtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Mari Ahlström, Espoon kaupunki (2020-22) 

Lisätietoja: 

Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen, p. 040 838 4027