Hyppää sisältöön

Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset muistettava kriisin keskellä

Lapsen oikeudet
Politiikka & Yhteistyö
Blogit
4.03.2022
Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset muistettava kriisin keskellä

Viime päivien ajan ajatukset kääntyvät vääjäämättä Ukrainan sotaan, mutta sodan tuomasta kriisistä huolimatta olemme myös pitkäkestoisen kriisin äärellä. Katso ympärillesi: millaisessa ympäristössä olet, mitä ikkunasta näkyy, miten koet ympäristösi, onko sinulla huolia liittyen ympäristöösi? Tähän aikaan ja tulevaan maailmaan merkittävästi vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset ja niiden ratkaisut. Lapset ja nuoret ovat ottaneet voimakkaasti kantaa ilmastokysymyksiin viimeisten vuosien aikana muun muassa aktivistien, monikanavaisen vaikuttamisen ja mielenosoitusten muodossa.[i]

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi alkuviikosta (28.2.2022) AR6 Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability — IPCC raportin (ipcc.ch) ilmastonmuutoksen uhkasta ihmisten hyvinvoinnille. Maapallon väestöstä yli kolme miljardia ihmistä asuvat erittäin haavoittuvissa olosuhteissa [ii]. Ilmastokysymykset koskevat kaikkia ihmisiä ja ne kytkeytyvät perustavanlaatuisiin elämisen ja selviytymisen kysymyksiin. Kestävän kehityksen näkökulmasta ne liittyvät ihmisten liikkuvuuteen, energiapolitiikkaan ja käsillä olevaan geopolitiikkaan.

IPCC peräänkuuluttaa nyt ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien rinnalle myös tehokkaampia sopeutumistoimia. Lapset ja nuoret ovat valveutuneita ilmastokysymyksistä, ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä kantaen ilmastoahdistusta ja huolta ympäristökysymyksistä [iii]. Myös Lastensuojelun Keskusliiton nuorten vaikuttamisprojektin nuoret ovat ottaneet esiin ilmastonmuutoksen ja ympäristökysymysten tärkeyden lapsille ja nuorille.

IPCC:n raportin mukaan eniten ilmastonmuutoksesta kärsivien joukossa ovat muun muassa lapset ja naiset. Ilmastonmuutos ei kohtele globaalisti kaikkia tasaveroisesti, vaan erityisesti haavoittuvimmassa asemassa ovat köyhien maiden lapset. Nykyiset lapset ja vielä syntymättömät sukupolvet ovat meitä aikuisia suuremmassa riskissä ilmaston muutoksen myötä syntyvän sopeutumisen tarpeen suhteen. [iv]

Lapset kokevat ilmaston muutoksen uhaksi

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle, yhä useampien alueiden muuttumiselle asuinkelvottomiksi, ravinnon ja puhtaan veden saatavuuden uhat ja ilmastonmuutoksen uhka ekosysteemille ovat jo todellisia riskejä. [v] Ilmastonmuutos lisää köyhyyttä, humanitäärisiä kriisejä, sotaa, monenlaista epävarmuutta, jotka heijastuvat välittömästi suoraan tai välillisesti lapsiin ja perheisiin. Lapset joutuvat lähtemään tutuista ympäristöistä, ilmastopakolaisuus lisääntyy, lapset joutuvat kohtaamaan erilaisia kriisejä ja kokemaan turvattomuutta.

Fyysiset muutokset ja uhat vaikuttavat myös psyykkiseen puoleen. Ilmastomuutos ei koske vain kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia. Ilmastonmuutos tulee lähelle myös täällä pohjoisessa sään epävakauksina, sateina, tulvina, jäätymisinä, vaikutuksina ruuan tuotantoon, ruokaomavaraisuuteen, monenlaisina terveysriskeinä ja sairauksina. Lisäten eriarvoisuutta ja vaikuttaen kokonaisvaltaisesti taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. [vi] Ilmastokysymykset näkyvät myös nuorten huolissa. Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen oikeudet lapsen silmin 2021 -kyselyssä, johon vastasi 16 636 lasta, 67 % 10–17-vuotiaista kokee ilmaston ja ympäristön muutokset uhkana. [vii]

YK:n lapsen oikeuksien sopimus sitoo Suomea ympäristötoimissa, kuten lähes kaikkia muitakin maailman maita, jotka sopimuksen ovat hyväksyneet. Sopimuksen useat artiklat linkittyvät suoraan tai välillisesti ympäristöön. Erityisesti artikla 6, jonka mukaan jokaiselle lapselle taataan oikeus elämän ja täysipainoiseen kehitykseen sekä artikla 24, oikeus, terveyteen, ravintoon, puhtaaseen juomaveteen ja pilaantumattomaan ympäristöön. [viii] Euroopassa on ollut pyrkimystä ekologisesti kestäviin energiaratkaisuihin ja kestävän kehityksen edistämiseen. Peräänkuulutettu ilmastonmuutoksen hillintä ja nopeammat ja tehokkaammat sopeutustoimet vaativat poliittista tahtoa, sitoutumista ja toimivaa järjestystä. Köyhemmät maat tarvitsevat myös tukea ilmastotoimissa. [ix] Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristöongelma vaan sillä on kokonaishyvinvointiin merkittäviä vaikutuksia sekä mikro-, meso- että makrotasolla.

Lapsen oikeus vaikuttaa päätöksentekoon

Nyt on otettava ympäristökysymykset todesta ja kestävän kehityksen tavoitteiden tulee näkyä myös päätöksenteossa ja toimissa. Lapsen edun huomiointi sekä lapsen oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksen tekoon tulee ottaa ympäristökysymyksissä todesta. Lisäksi lapsilla on oikeus saada tietoa mitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehdään. [x] Päätöksenteon tueksi on saatavilla lasten ja nuorten näkökulmia ja maaliskuun puolivälissä julkaistaan tuore Nuorisobarometri, jossa on kysytty nuorilta ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä teemoista. [xi]

Ilmastomuutoksen riskit on mahdollista kääntää muutokseen sysääväksi voimaksi. Myös yksilötasolla on hyvä herätä, jos ympäristö- ja ilmastokysymykset ovat tuntuneet itselle vierailta, nyt on korkea aika lisätä omaa tietoisuutta ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin. Tiedosta, tunnista, toimi- vaikuta yhdessä lasten ja nuorten rinnalla, sitä me haluamme tehdä omalta osaltamme Lastensuojelun keskusliitossa.

Laura Holmi, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto


Lähteet:

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje