Hyppää sisältöön

Lapsivaikutukset on arvioitava kunnan päätöksenteossa

Politiikka & Yhteistyö
Osallisuus
Blogit
14.04.2021
Lapsivaikutukset on arvioitava kunnan päätöksenteossa

Lapsivaikutusten arvioinnin tulisi olla systemaattinen osa päätösten valmistelua ja toiminnan kehittämistä kaikissa kunnissa, muistuttaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.

Tietoon perustuvasta päätöksenteosta on puhuttu viime vuosina paljon myös kunnissa. Harva on eri mieltä siitä, että päätösten on perustuttava hyvään valmisteluun, jossa myös arvioidaan päätöksen vaikutukset laajasti ja monipuolisesti. Vaikka asiasta on hyvä yhteisymmärrys, laaja ja monipuolinen vaikutusten arviointi ei usein toteudu käytännössä.

Vaikutusten arvioinnissa painottuvat taloudelliset ja organisatoriset tekijät. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuten lapsivaikutukset, jäävät helposti vähemmälle huomiolle arvioinnissa. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin merkitys kunnissa korostuu entisestään, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Uudistuksen jälkeen valtaosa kuntien palveluista liittyy suoraan lapsiin ja nuoriin.

Kuntaliitto on monin tavoin edistänyt vaikutusten ennakkoarviointia kunnissa. Kuntaliiton suosituksen mukaan päättäjien tulee tarkastella erilaisia vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä on otettava huomioon, miten ne vaikuttavat kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen. Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia, ja on välttämätöntä arvioida heihin kohdistuvat vaikutukset.

Lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää lapsivaikutusten arviointia

Lapsivaikutusten arvioinnin erityispiirteenä on lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Myös kuntia velvoittavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa toimissa lasten etujen on oltava ensisijainen harkintakriteeri. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen. Lapsen edut määritetään kyseessä olevien lasten tilanteen mukaisesti, jossa otetaan huomioon heidän olosuhteensa ja tarpeensa. Arvioinnin lähtökohtana ovat lapsen oikeudet.

Lasten ja nuorten näkemysten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsen edun ensisijaisuuden -periaate ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa lasten näkemysten kuulemista lasten etujen arvioinnin yhteydessä.

Lapsivaikutusten arviointi kunnissa

Olen ollut pidemmän aikaa mukana edistämässä lapsivaikutusten arvioinnin tunnettuutta ja käyttöönottoa. Oma kokemukseni on, että lapsivaikutusten arviointi on mennyt kunnissa paljon eteenpäin. Järjestöt, kuten Mannerheim Lastensuojeluliitto ja Suomen UNICEF, ovat tuottaneet aineistoja arvioinnin tueksi ja kouluttaneet kuntien viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Lapsi- ja perhepoliittisen muutosohjelman yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuotti aineistoja ja järjesti koulutuksia lapsivaikutusten arvioinnista ympäri maata. Olin mukana myös tässä työssä.

Vaikka asia on edennyt suotuisasti, silti on vielä matkaa siihen, että lapsivaikutusten arviointi on systemaattinen osa lapsiin ja nuoriin vaikuttavien asioiden valmistelua kaikissa kunnissa. Toimintakulttuuri ja käytännöt muuttuvat tietoisuutta hitaammin.

Kuntapäättäjillä on keskeinen rooli muutoksen tekijöinä. Haastan jokaisen tulevan valtuutetun varmistamaan omassa kunnassaan, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arviointi on johdonmukainen osa päätösten valmistelua ja toiminnan kehittämistä.

Esa Iivonen
Johtava asiantuntija, lasten oikeudet ja lapsi- ja perhepolitiikka, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Blogikirjoitus on osa lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistä Anna ääni lapselle -kampanjaa. Tule mukaan varmistamaan, että tulevissa kuntavaaleissa 2021 valitaan päättäjiä, jotka huolehtivat lasten edusta!

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje