Hyppää sisältöön

On se ero munkin juttu!

Vanhempien ero tuo usein isoja muutoksia lapsen arkeen ja elämään. Siihen nähden lasten ja nuorten osallisuus eropalveluissa, vanhempien tekemissä lasta koskevissa sopimuksissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa on verrattain vähäistä. Lasten ajatusten ja toiveiden kuulluksi tulemista määrittelee tällä hetkellä paljon vanhempien henkilökohtaiset kyvyt, tahto ja ymmärrys asettua tarkastelemaan asioita lapsen näkökulmasta.
Osallisuus
Lapsen arki
Blogit
15.01.2021
On se ero munkin juttu!

Lapsen osallisuus eroon liittyvissä asioissa tarkoittaa, että hänen mielipiteitään, ajatuksiaan ja toiveitaan kuullaan ja huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Se ei tarkoita, että vanhempien vastuu päätöksistä siirtyisi lapselle. Voidakseen olla asioista jotain mieltä ja osallistua, lapsi tarvitsee ikätason mukaisesti tietoa siitä, mitä hänen elämässään tapahtuu ja mihin asioihin ero hänen elämässään vaikuttaa 

Minulle sanottiin, että kun olen 12-vuotias, saisin itse päättää kumman vanhemman luona asun. En olisi halunnut.”

Vanhempien käydessä läpi omaa erokriisiään ja huolehtiessaan käytännön järjestelyistä, saattaa lapsi jäädä sivurooliin. Vanhemmilla voi myös olla hyvää tarkoittava ajatus suojata lasta ikäviltä ja vaikeilta asioilta ja sen takia olla puhumatta lapsen kanssa erosta. Lapsen on kuitenkin helpompi hyväksyä eron tuomia muutoksia, kun hän on kokenut tulleensa kuulluksi, vaikka tehdyt päätökset eivät olisi hänen toiveidensa mukaisia.  

Meillä ei koskaan lausuttu sanaa ero ääneen.

Vanhempien ero voi horjuttaa lapsen perusturvallisuuden tunnetta erityisesti silloin, jos vanhemmilla on paljon riitoja ja erimielisyyksiä lasten asioihin liittyen. Lapset ovat hyvin lojaaleja vanhemmilleen ja eron jälkeen saattavat jättää kertomatta ajatuksiaan ja tunteitaan vanhemmille, koska eivät halua pahoittaa heidän mieltänsä tai pelkäävät sen aiheuttavan riitaa vanhempien välille.  

Jätin kertomatta, että haluaisin asua enemmän isän luona, kun en halunnut pahoittaa äidin mieltä.

Eron jälkeen isäni kysyi, että sopiiko minulle, jos muutetaan hänen uuden naisystävänsä kanssa yhteen. Naisystävä seisoi siinä isän vierellä.

Lasten osallisuus eroryhmissä 

Vertaisryhmätoiminta sopii erityisen hyvin vanhempien eron käsittelyyn lasten kanssa. Siellä lapset voivat turvallisessa ympäristössä aikuisen tuella jakaa ajatuksiaan muiden vanhempien eron kokeneiden lasten kanssa. Lasten eroryhmät kokoontuvat yleensä viikoittain kuuden viikon ajan. Ryhmäprosessiin sisältyy alku- ja lopputapaamiset vanhempien kanssa. Ryhmän koko on 48 lasta ja ryhmissä on aina kaksi ohjaajaa. 

Lasten osallisuus oryhmässä tärkeää ja sitä voidaan tukea monin eri tavoin. Paljon on kyse ohjaajan asenteesta, kyvystä luottaa lapsiin ja ryhmäprosessiin. Lapsilla on ryhmässä tila, tietyt raamit ja pelisäännöt, joiden sisällä heillä on tilaa toimia itselleen sopivalla tavalla. Jokaiselle ryhmäkerralle on oma teema ja ohjaajat tukevat lapsia ajatusten ja tunteiden ilmaisuun erilaisin menetelmin, mutta lapset tuottavat toiminnallaan ryhmän sisällön. Jokainen ryhmä on erilainen, riippuen siitä, millaisia lapset ovat, mitä he tykkäävät tehdä ja mistä heille on tärkeää puhua. Ryhmässä ei tulkita tai arvioida lasten töitä tai kyseenalaisteta heidän sanomisiaan. Lasten ajatukset ovat ryhmässä oikein ja totta.  

Mitä lasten eroryhmien ohjaaminen on antanut itselleni? 

Lasten eroryhmien ohjaaminen on vahvistanut omaa ajatustani siitä, miten tärkeää lapsille on tulla kuulluksi. On etuoikeutettu olo, kun saa kuunnella lasten ajatuksia heidän perheestään ja elämästään. Koen sen suurena luottamuksen osoituksena. Jokaisen lapsen oma kokemus on hänen totuutensa ja ansaitsee sellaisenaan tulla kuulluksi.  

Parasta on, kun näkee lapsen oivaltavan jotain itselleen merkittävää. Pienillä hetkillä voi olla iso merkitys. 

Eron käsittely lapsen kanssa ei pääty siihen hetkeen, kun hänelle on annettu tieto erosta, vaan usein se alkaa vasta siitä.  


 

Vinkit lasten ryhmien ohjaajille osallisuuden tukemiseen

  • Uskalla heittäytyä. Mitä enemmän ohjaajana annat itsestäsi, sitä enemmän saat lapsilta.
  • Huumori ja yhdessä jaettu ilo on tärkeää. Ryhmässä saa aikuisetkin hassutella ja vitsailla.
  • Kun lapsi ehdottaa jotain, sano: ”hyvä idea, kokeillaan!” aina kun voit.
  • Tue, kannusta ja rohkaise lapsia itseilmaisuun. Kehu jokaisesta onnistumisesta.
  • Aina kaikki ei onnistu, ole armollinen myös itsellesi.

Kirjoittaja: Salla Frisk, asiantuntija, Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry. Salla työskentelee lasten ja nuorten eroauttamisen parissa. 


 

Blogisarjan aiemmat kirjoitukset:

Viisi tärkeää asiaa lapsen osallisuudesta koronatilanteessa (01.06.2020)

Hei, leiki mun kanssa? (15.06.2020)

Kun on turvassa, tulee kuulluksi ja kohdatuksi (13.08.2020)

Superhampsteri ja onnen rapupiiraset – Kokemuksia väkivaltatyön avopalvelun lapsityöstä (14.09.2020)

Lapsilta opittua: kokemuksia turvallisesta osallisuudesta (15.10.2020)

Älä tule paha kakku – tule hyvä lasten SOTE! (16.11.2020)

Lapsen ehdoilla – pienten lasten osallisuutta tukemassa adoptio- ja sijaisperheissä (17.12.2020)

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sulje