Perhekeskuksen palveluiden on vastattava perheiden tarpeisiin

Perheiden sujuvaa arkea tukee perhekeskus, jonka rakenteissa järjestöjen ja seurakuntien tarjoama osaaminen, tuki ja palvelut ovat mukana. Näin saadaan aikaiseksi laadukkaat palvelut, jotka vahvistavat perheiden hyvinvointia ja vastaavat heidän avun ja tuen tarpeisiinsa.

Sujuva ja toimiva arki vaikuttaa positiivisesti sekä lasten että aikuisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Haasteet ja vastoinkäymiset ovat osa elämää, ja niitä osuu jokaisen perheen kohdalle. Jotta perhekeskus voi tukea lasten ja vanhempien hyvinvointia oikea-aikaisesti, on kuunneltava perheiden näkemyksiä ja ymmärrettävä niiden arkea.

Konkreettista apua arkeen

Rutiinit ja tuttuna toistuvat arkiset asiat luovat lapselle turvaa. Arjen taidot ovat elämän peruspalikoita, jotka kannattelevat niin yksilöitä kuin perheitä. Kun voimavarat ovat vähissä tai arki muutoin haastaa, toivovat perheet saavansa arjen tarpeet tavoittavaa, konkreettista apua matalalla kynnyksellä, eikä vasta sitten, kun tilanne on kriisiytynyt.

”Kaipaisin arkeen ihan konkreettista apua, esim. lastenhoitoa ja siivousapua. Paikkakunnallani ei ole yhtään lastenhoitajaa kotiin pyydettäväksi ja sitä palvelua kaipaisi kovasti.” (Osallisuusviikon 2022 kysely)

Monet järjestöt ja seurakunnat tarjoavat perheille lastenhoitoa tai tukihenkilötoimintaa sekä tukea toimivaan arkeen vaikkapa ravitsemukseen tai kodinhoitoon liittyvien kurssien ja kotikäyntien merkeissä (esim. Marttojen tarjoamat kurssit (martat.fi)  ja seurakuntien tarjoama Perheystävä-toimintamalli (lastenjanuortenkeskus.fi)). Järjestöiltä löytyy myös materiaalia vanhemmuuden taitojen tukemiseen (esim. Kuuntele ensin -kampanja (ehyt.fi), Neuvokas perhe -verkkopalvelu (neuvokasperhe.fi) ja Perhepulmachat (hyvakysymys.fi).

Lapsiperheiden kotipalvelu on yksi keskeinen keino tukea perheiden arkea. Sosiaalihuoltolain voimaantulon (2015) jälkeen kotipalvelun saatavuus on jonkin verran parantunut, mutta perheiden näkökulmasta ei edelleenkään riittävästi.

Monimuotoiset perheet -verkoston selvityksessä (monimuotoisetperheet.fi) moni vanhempi etenkin yhden vanhemman perheestä nosti esille, että heidän tarvettaan kotipalvelulle oli toistuvasti kyseenalaistettu tai palvelua ei saanut lainkaan. Kotipalvelua käyttäneet olivat sitä tyytyväisempiä, mitä pidempään ja tiheämmin he olivat palvelua saaneet. Tyytymättömyyteen syitä olivat palvelun liian lyhyt kesto, palvelun sisältö sekä se, että palvelua olisi tarvittu eri vuorokauden aikaan.

Huomiota parisuhteiden tukeen ja toimiviin eropalveluihin

Parisuhde ja terveet ihmissuhteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja onnellisuuden lähteitä. Vanhempien parisuhde vaikuttaa suoraan koko perheen vuorovaikutus- ja tunneilmapiiriin sekä lasten ja nuorten kasvuympäristöön. On ensiarvoisen tärkeää, että perhekeskuksissa tarjotaan riittävästi tukea parisuhteen kysymyksissä. Palveluissa on hyvä huomioida sekä matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät palvelut että korjaavat tuen muodot. Esimerkiksi kirkon Perheneuvonta tarjoaa perheterapeuttista apua parisuhteen ja perheen kysymyksiin ja kriiseihin maksutta 40 eri paikkakunnalla.

Silloin, kun vanhempien parisuhde päättyy eroon, tarvitaan usein tukea tunteiden käsittelyyn ja parisuhteesta luopumiseen, jotta vanhemmat pystyvät luomaan uudenlaisen, toimivan arjen lapselle. Perhekeskusten tarjoamia matalan kynnyksen ja varhaisen tuen eropalveluita tulisi kehittää yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja varmistaa, että tällaiset eropalvelut ovat osana palveluketjuja jokaisella hyvinvointialueella.

Kriisin kohdatessa avun tarve korostuu

Kriisit ravisuttavat koko perheen turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi perheenjäsenen vakava sairastuminen vaikuttaa koko perheen arkeen, ja puolisot reagoivat siihen usein eriaikaisesti ja eri tavoilla. Perheiden on tärkeää ymmärtää kriisin vaiheita ja eriparisuutta. Tähän he tarvitsevat usein ulkopuolista tukea.

Kun pahin tapahtuu ja perheenjäsen kuolee, on surun keskellä hoidettava kuolemaan liittyviä asioita arjen pyörittämisen ohessa. Varsinkin alkuvaiheessa läheiset ovat tärkeä tuki, mutta aina he eivät asu lähellä tai pysty auttamaan arjessa. On valitettavaa, että näissä tilanteissa tuen saaminen on vaihtelevaa. Kriisiapu ei aina huomioi lasten tarpeita ja osa menetyksen kokeneista jää avun ulkopuolelle sen lakisääteisyydestä huolimatta.

Kaikki menetyksen kokeneet lapset eivät tarvitse ammatillista tukea. Suru vaikuttaa kuitenkin pitkäkestoisesti ja lapsi käsittelee surun tunteita uudestaan myös kasvaessaan. Kun huoli lapsen voinnista herää, tukea ja apua tulisi saada viiveettä. Surevat lapset hyötyvät usein vertaistuesta, ja lasten ja nuorten sururyhmiä olisi syytä kehittää valtakunnallisesti.

Lähtökohtana perheiden kohtaaminen

Jokaisen perheen tilanne on ainutlaatuinen. Ammattilaisten on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan perheitä ja sitä, minkälaista tukea he kokevat tarvitsevansa. Moni järjestö on kehittänyt toimintatapoja ja koonnut materiaalia erilaisten lasten ja vanhempien kohtaamisen ja osallisuuden vahvistamisen tueksi. Esimerkiksi Ota puheeksi -kortit (ehyt.fi) auttavat vanhemman päihde- tai rahapeliongelman sanoittamisessa ja tuen piiriin pääsemisessä.

Perheen arjessa on aina, haasteistakin huolimatta, paljon vahvuuksia, joita voi olla vaikeaa huomata, ellei pysähdy niiden äärelle. Lapset puheeksi -keskustelu ja -neuvonpito sopivat tasavertaisen kohtaamisen ja moniammatillisen työn välineiksi (Lapset puheeksi® -menetelmä – MIELI ry). Lähestymistapa pyrkii yhdistämään tarjolla olevat palvelut ja auttamaan perheitä saamaan tarvitsemaansa tukea.

On tärkeää, että perheiden kanssa työskentelevät toimivat aidosti yhdessä. Kuulluksi tuleminen, vahvuuksien tunnistaminen sekä lähellä olevat ja helposti saavutettavat auttamisjärjestelmät tukevat arkea ja mielenterveyttä.

Mitä päättäjien tulisi huomioida:

• Perhekeskustoiminnan kansallista kehittämistä tulee jatkaa yhteistyössä eri toimijoiden, mm. kolmannen sektorin, kanssa.
• Varmistetaan, että kolmannen sektorin asiantuntemus ja palvelut ovat osa myös sähköistä perhekeskusta.
• Huomioidaan perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuus. Perheiden tulee saada tarvitsemaansa apua, tukea ja palveluita niin sujuvan arjen varmistamiseksi kuin kriisien keskellä. Palveluihin tulee resursoida riittävästi, jotta ammattilaisilla on riittävästi aikaa kohdata ja perheet saavat tarvitsemansa avun siinä laajuudessa kuin he tarvitsevat.
• Sosiaalihuoltolain toimeenpanoon tulee kiinnittää huomiota ja turvata sen mukaisten palveluiden saatavuus.
• Järjestöjen toimintaedellytykset tulee varmistaa turvaamalla järjestöjen valtionavustukset. Uudistuksessa tulee huomioida rahoitusratkaisun pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus.

Kirjoittajat

Lastensuojelun Keskusliiton Perheet keskiöön -tiimi
Nina Heinrichs, MIELI ry
Päivi Hietanen, Ensi- ja turvakotien liitto ry
Suvi Laru & Niina Vilkman, Parisuhdekeskus Kataja ry
Sofia Lindqvist, Monimuotoiset perheet -verkosto
Anne Kuusisto, Suomen Sydänliitto ry
Sirpa Mynttinen, Surevan kohtaaminen -toiminta
Heidi Schrooten, Väestöliitto
Katariina Silanen, Marttaliitto ry
Heli Vaija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Liisa Välilä, Suomen ev.lut.kirkko

Blogi on kirjoitettu yhteistyössä Perheet keskiöön -foorumin kanssa. Verkosto koostuu valtakunnallisista lapsi- ja perhetyötä tekevistä järjestöistä ja muista toimijoista.