Siirry sisältöön

Lastensuojelun onnistumisia tulee tarkastella systemaattisesti!

gpiron

Järjestimme toukokuussa kuntien lastensuojelusta vastaaville esimiehille foorumin, jossa pohdimme yhdessä mitä lastensuojelulle kuuluu ja mihin asioihin heidän mielestään pitäisi vaikuttaa. Esille nousi paljon tärkeitä näkökulmia, joista muutamia haluamme ottaa esille blogissamme. 

Ongelmapuheen rinnalle tarvitaan myös onnistumispuhetta

Meillä on monia käytännön haasteita, mutta lastensuojelua on kehitetty paljon ja ihan oikeaan suuntaan. Tuommeko tätä riittävästi esille?

Lastensuojelun Keskusliiton toteuttamissa Mitä kuuluu lastensuojelu? -selvityksissä on tarkasteltu monipuolisesti mm. sitä millaisia haasteita on vuosien varrella nostettu esiin lastensuojelun osalta Miten lastensuojelun vyyhti puretaan. Kuntien edustajat nostivat esille, että moni asia lastensuojelutyössä on mennyt merkittävällä tavalla eteenpäin. Lastensuojelussa on tehty paljon hyvää kehittämistyötä viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana esimerkiksi dokumentoinnissa, lapsilähtöisyydessä ja lakiuudistuksissa. Yhteiseen työpajaan osallistuneet lastensuojelun johtajat korostivat, miten ongelmapuheen rinnalle tarvittaisiin myös onnistumispuhetta, jotta lastensuojelun kokonaiskuva vastaisi todellisuutta 

Lastensuojelun perhetyö ei ratkaise mielenterveysongelmia, työttömyyttä tai huonoa asuntopolitiikkaa

Onko tilanteita, joissa myös lastensuojelu voisi rajata omaa työtään?

Lastensuojelussa työntekijät kokevat usein jäävänsä vaativissa asiakastilanteissa yksin Kohtaamisia – lastensuojelun arki työntekijöiden näkökulmasta. Lastensuojelussa on vaikea rajata omaa työtään ja sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät ovat pysyneet korkeina. Lastensuojelu ei kuitenkaan tee tuloksiaan yksin, vaan tähän olisi saatava velvoittavammin myös muut toimijat mukaan.  

Lastensuojelu ei myöskään ole muusta yhteiskunnallisesta päätöksenteosta erillinen saareke, eikä lastensuojelun asiakasmääriin vaikuteta yksin lastensuojelun keinoin. On selvää, että lastensuojelun perhetyö ei ratkaise mielenterveysongelmia, työttömyyttä tai huonoa asuntopolitiikkaa. Työntekijät kysyivät oikeutetusti mitä he voivat tehdä esimerkiksi 17-vuotiaalle päihderiippuvaiselle nuorelle, joka itse haluaisi vieroitushoitoon, mutta ikä ei riitä aikuisten päihdepalveluihin ja lastensuojelun keinovalikkoon ei kuulu päihdevieroitushoito. Ratkaisua oli haettu lastensuojelun sijaishuollostajohon nuori ei sitoutunuthän halusi päihdevieroitusta.  

Onko lastensuojelussa oikeat asiakkaat?

Yhteisenä kysymyksenä nousi esille, onko lastensuojelussa oikeat asiakkaat? Ovatko asiakkuudessa lapset ja nuoret, jotka voivat tulla autetuksi lastensuojelun keinoin vai ne, joita kukaan muu ei ole pystynyt auttamaan?  

Tiedämme lastensuojelun tilastojen valossa, että kiireelliset sijoitukset ovat edelleen nousseet (Lastensuojelu 2018 tilasto) erityisesti 16-17-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämä ikäryhmä nousi esille yhteisessä päivässämme siitä näkökulmasta, miten heitä voisi auttaa. Nämä nuoret tarvitsisivat vankkaa psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta tai päihdepalveluita, tarpeita, joihin lastensuojelun keinoin ei voida vastata. Silti ratkaisuna on usein lastensuojelun kiireellinen sijoitus. Yhteisessä päivässämme tuli esille, että palvelujärjestelmässämme on nuoria, joita kukaan ei halua.  

Lastensuojelutyö houkuttelevaksi

Meillä on todella hyviä ammattilaisia tekemässä vaativaa, mutta erittäin mielenkiintoista lastensuojelun työtä. Voisiko tätä lastensuojelun työskentelyn positiivista puoltakin nostaa välillä esille?

Lastensuojelun työ on vaativaa, mutta myös hyvin antoisaa. Työn houkuttelevuus ja palkitsevuus jää usein piiloon. Kuntien lastensuojelun esimiehillä oli monenlaisia kokemuksia rekrytoinnin haasteista, mutta myös onnistuneita kokemuksia. Kun oli panostettu palkkaan, hyvään johtamiseen ja työn realistiseen kuvaamiseen, esimerkiksi työntekijälähettiläiden avulla, myös rekrytoinnit onnistuivat.  

On vaikeaa nähdä kiinnostavana työtä, jonka tietää ennakolta tulevan haastetuksi liian isojen asiakasmäärien ja eettisten ristiriitojen muodossa. On raskasta, jos työtään ei saa tehdä niin hyvin kuin osaisi. Lastensuojelun Keskusliiton selvityksissä Kohtaamisia – lastensuojelun arki työntekijöiden näkökulmasta moni työntekijä nosti työhön liittyvänä merkittävänä epäkohtana esille riittämättömän ajan asiakkuudessa olevien lasten tapaamisille. Tämän rinnalla tulisi nostaa esille, että monen työntekijän mielestä omassa työssä palkitsevinta on juuri lasten kohtaaminen, mahdollisuus asettua lähelle ja avuksi, silloin kun elämässä on vaikeita ja haastavia asioita.  

Esimiehiä itseään innosti työssään omien työntekijöiden motivoituneisuus ja innostuneisuus työssään sekä työyhteisöjen kehittämisorientoituneisuus. Lastensuojelutyössä on jokaisessa arkipäivässä läsnä paljon onnistumisia ja niiden soisi tulevan näkyviin ja kuuluviksiEsimiehet halusivat nostaa esille viestinä kentälle, että työtä ei tarvitse tehdä yksin. Vaikka tehtävät ovat vaativia, niistä myös innostutaan yhdessä ja lastensuojelutyön kehittäminen on palkitsevaa. Varmaa on, että jokainen lastensuojelutyötä tekevä voi tietää työnsä olevan merkityksellistä.  

Lastensuojelutyö ei ole pelkkää kriisityötä, se on monella tavalla tekijälleen palkitsevaa. Imagoa muutettaessa on tärkeää nostaa järjestelmällisesti esille myös niitä onnistumisia, joita lastensuojelutyö pitää sisällään. 

Käsittelemme aihetta Tampereella Lastensuojelupäivillä 2.10. klo 12.30-13.45  otsikolla “Mitä kuuluu lastensuojelu?” 

Ira Custódio

Erityisasiantuntija

Työskentelen lapsen oikeuksien sekä lapsi- ja perhepolitiikan erityisasiantuntijana ja teen näihin liittyvää vaikuttamistyötä. Haluan rakentaa maailmaa, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus elää hyvää elämää ja kasvaa täyteen mittaansa.

Annukka Paasivirta

Erityisasiantuntija

Annukka työskentelee erityisasiantuntijana lastensuojeluun, sosiaalityöhön sekä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen liittyvien kysymysten parissa. Annukasta tärkeintä on tarttua hetkeen ja tuoda jokaiseen päivään iloa. Omalla vapaa-ajallaan hän nauttii erityisesti lastensa arjen viisauksista.

Miia Pitkänen

Ohjelmajohtaja

Miia vastaa keskusliiton ohjelmatyöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä, asiantuntijatyönä tehdystä sisältötyöstä ja sen kehittämisestä sekä vaikuttamistyöstä. Lisäksi Miia toimii lapsipolitiikan ja lastensuojelun asiantuntijana.

Kommentit

  1. Johanna sanoo:

    Onnistumisia olisi tärkeää nostaa esiin myös työntekijöiden kesken. Lastensuojelun toimijoiden välinen hyvä henki, kiittäminen ja kehuminen leviäisi varmasti pikkuhiljaa myös ulkokuvaan. Voisiko tällaista eri toimijoiden välistä kehujärjestelmää luoda jotenkin yhteisesti sähköisen sovelluksen avulla? Esim. ensihoidossa on käytössä learning from excellence -raportointi, jolla hoitoketjun eri toimijat voivat tuoda yleiseksi opiksi toistensa hyvää työskentelyä ja näin samalla kiittää ja kehua kyseistä työntekijää. Tällainen raportointi voisi auttaa myös selvittämään vaikuttavuuden osatekijöitä. Esim. lastensuojelulaitoksen työntekijöillä voisi olla paljonkin näkemystä siitä, miten sosiaalityöntekijän toiminta sijoituksen eri vaiheissa vaikuttaa siihen, miten lapsi hyötyy sijoituksesta. Nykyään tällainen palaute jää varmasti aikalailla pimentoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *