Osallisuus(viikko) tulee – oletko valmis?

Viime vuoden toukokuussa vietettiin Perheet keskiöön -hankkeen ensimmäistä Osallisuusviikkoa. Viikon tarkoituksena oli tuoda lapsiperheiden ääntä kuuluviin perheiden palveluissa. Lapsiperheiden vanhemmilta kysyttiin lyhyen kyselyn avulla heidän toiveistaan ja tarpeistaan perheille tarjotun toiminnan, tuen ja palvelujen suhteen. Perheet keskiöön -hankkeen pilottimaakunnissa jalkauduttiin perhekeskuksiin, perheiden kohtaamispaikkoihin tai vaikkapa supermarketin aulaan. Jalkautujat pyysivät vanhempia vastaamaan kyselyyn ja samalla juttelivat […]

Viime vuoden toukokuussa vietettiin Perheet keskiöön -hankkeen ensimmäistä Osallisuusviikkoa. Viikon tarkoituksena oli tuoda lapsiperheiden ääntä kuuluviin perheiden palveluissa. Lapsiperheiden vanhemmilta kysyttiin lyhyen kyselyn avulla heidän toiveistaan ja tarpeistaan perheille tarjotun toiminnan, tuen ja palvelujen suhteen. Perheet keskiöön -hankkeen pilottimaakunnissa jalkauduttiin perhekeskuksiin, perheiden kohtaamispaikkoihin tai vaikkapa supermarketin aulaan. Jalkautujat pyysivät vanhempia vastaamaan kyselyyn ja samalla juttelivat heidän kanssaan myös vapaamuotoisesti.  

Kyselyn täyttämisen lisäksi syntyi monenlaisia kohtaamisia. Vanhemmat saattoivat kysyä lasten kesäleireistä tai asuntoasioista. Tai vain jutella asioista, mitä heillä oli sydämellään. Yksi kyselyn tulos olikin vanhempien toive, että perhekeskukset tarjoaisivat tukea ja seuraa. Siis kohtaamisia.  

Osallisuus antaa mahdollisuuden aitoon asiakaslähtöiseen kehittämiseen

Lahden ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat Sini Rautelin ja Mia Veijalainen tekivät viime vuonna Osallisuusviikko -mallista opinnäytetyön. He pohtivat työssään erityisesti sitä, miten Osallisuusviikon avulla voidaan kehittää perhekeskusten tukea ja palveluita lapsiperheille. Pelkkä kysely ei riitä, vaan sen tulokset ja johtopäätökset tulee viedä perhepalveluiden työntekijöille ja johdolle palvelujen kehittämisen tueksi. Rautelinin ja Veijalaisen mukaan vanhempien näkemyksillä on osallisuuden toteutumisen näkökulmasta merkittävää painoarvoa ja vaikuttavuutta asiakaslähtöisen toiminnan kehittymiseen. Perheiden äänen tulisi siis näkyä myös perhekeskustentoiminnassa konkreettisesti kyselyn teon jälkeen. 

Osallisuuden eteen on työskenneltävä jatkuvasti 

Lapsiperheiden osallisuus perheiden palveluissa ei ole kuitenkaan yhdellä viikolla kuitattu. Osallisuus on enemmän, eli 1 + 51 viikkoa. Se on jatkuvaa kokoaikaista perustyötä. Osallisuudelle on olemassa liuta erilaisia määritelmiä, mutta osallisuus on myös kokemus ja hyvin omakohtainen kokemus. Aina välillä meidän perheitä tukevien ja auttavien ihmisten on hyvä miettiä, milloin minä koen osallisuutta, milloin minä koen tulleeni kohdatuksi? Jokainen kohtaamamme ihminen on arvokas ja kun ihmiset kohdataan kiinnostuneesti ja välittäen, he kokevat elämänsä olevan merkityksellistä ja olevansa osa tätä yhteisöä. He kokevat osallisuutta.  

Lasten osallisuutta ei saa unohtaa 

Lapsiperheiden vanhempien näkemykset palveluista ovat tärkeitä, mutta se ei yksin riitä. Lapsiperheissä kun on niitä lapsiakin. Siksi Perheet keskiöön! -hanke on tänä vuonna tehnyt yhteistyötä osallisuusviikkoon liittyen Pelastakaa lapset ry:n Arjesta voimaa -hankkeen ja Kehitysvammaliiton, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön sekä Vammaisperheyhdistys Jaatisen koordinoiman Minua kuullaan -hankkeen kanssa. Molemmat hankkeet keskittyvät lasten osallisuuden edistämiseen. Kaikkien kolmen hankkeen yhteinen toimintasuositus lasten osallisuuden edistämiseksi perhekeskuskontekstissa julkaistaan elokuussa. 

Perheiden osallisuus palveluissa on ensiarvoisen tärkeää, myös poikkeusaikana 

Tänä vuonna Osallisuusviikkoa vietetään 7.–13.9 eli viikolla 37. Osallisuusviikolle on ilmoittautunut useita toimijoita ja paikkoja, mutta vielä mahtuu mukaan – viimeinen ilmoittautumispäivä on 19.8. Osallisuusviikon keskiössä on aina vanhempien ja lasten kohtaaminen. Tämänhetkinen maailman tilanne voi rajoittaa näitä kohtaamisia, mutta olemme valmiita soveltamaan viikon toteutusta ja ottamaan vastaan erilaisia ideoita ja ehdotuksia. On ensi arvoisen tärkeää, että lasten ja vanhempien tarpeet ja näkemykset palveluiden kehittämisestä tuodaan esille – myös ja erityisesti poikkeustilanteessa.  

Lisätietoja:

Kaisu Muuronen, hankepäällikkö/erityisasiantuntija, kaisu.muuronen(a)lskl.fi, p. 050 569 6697