Siirry sisältöön

Sähköistä perhekeskusta tarvitaan, nyt on aika toimia!

Peke blogikuva_huhtikuu 2020

Koronaepidemian myötä perheet viettävät tiiviisti aikaa omissa kodeissaan. Poikkeusolot koettelevat perheitä ja perhesovun säilyttämisen merkityksestä on kirjoitettu paljon eri tahojen toimesta viime viikkoina. Samalla huoli haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanteesta on kasvanut. Huolta on etenkin niistä perheistä, joissa on ollut jo valmiiksi vaikeuksia tai joissa ongelmat saattavat helposti kärjistyä poikkeusoloissa. Epidemia asettaa haasteita perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille – asiakastyön toteuttamista on jouduttu rajaamaan ja miettimään, miten perheet saisivat tarvittavan tuen vallitsevissa olosuhteissa.

Perheiden haastaviin tilanteisiin yritetään nyt miettiä erilaisia ratkaisuja. Varhaiskasvatus ja koulu ovat monille lapsille tärkeä arjen tukipilari. Tällä hetkellä kaikkien lasten koulunkäynnistä ei kuitenkaan ole tietoa, eikä kaikkiin perheisiin saada yhteyttä. Epidemian aikana on korostettu niin neuvolan kuin opiskeluhuollon tuen merkitystä perheille. Kunnat ovat tarttuneet asiaan ja esimerkiksi Helsingissä koulujen rehtoreille on lähdössä ohjeistus, jonka mukaan oppilaisiin pitää jonkun koulun henkilökunnasta saada yhteys päivittäin. On myös pohdittu sitä, miten esimerkiksi kuraattorit ja psykologit voisivat jalkautua, jos lapseen tai vanhempiin ei saada yhteyttä.  Myös lastensuojeluun on kehitetty uusia työtapoja. 

Järjestöt aktiivisina sähköisten palveluiden tarjoajina 

Järjestöissä on lähdetty kehittämään ja siirtämään erityisesti edistävää ja ehkäisevää sekä varhaista tukea ja palveluja verkkoon.  Paljon on toki tehty jo ennen epidemiaakin. Esimerkiksi Lapissa kuvapuhelinpalvelua on käytetty tukipalveluissa ennenkin, mutta nyt korona-aikaan palvelutarjontaa on lisätty.  Muun muassa Lapin ensi- ja turvakotien liiton ryhmätapaamisia järjestetään verkossa ja chateja on laajennettu. Lähes kaikkiin Meri-Lapin kuntiin on pystytetty verkkonuorisotiloja. Toiminnassa on hyödynnetty aiemmin lähinnä e-pelaajien suosiossa olleen Discord-alustan mahdollisuuksia. Verkkonuokulla toimivat luontevasti niin kunnan, seurakunnan kuin kolmannenkin sektorin nuorisotoimijat 

Monissa maakunnissa on saatu hyviä kokemuksia siitä, miten perhekahviloita voidaan toteuttaa etänä. On kiinnostavaa, että vaikka etäkahvilaan voisi osallistua mistä päin kaupunkia vain, on osoittautunut tärkeäksi, että myös etäkohtaamisissa on jotain tuttua: tutut ohjaajat tai kutsussa mainittu tuttu paikka. Niin erilaiset musiikkituokiot, neulominen kuin vaikkapa lautapelien pelaaminen onnistuu netin välityksellä.  Iltateetkin voi juoda yhdessä, kun perheen pienimmät ovat nukkumassa. Myös yhden vanhemman perheiden sekä vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän vanhempiensa vertaistukea ja tukea verkossa on tehostettu. Toimintaa löytyy myös ruotsin kielellä, ja järjestöt ovat olleet aktiivisia myös siinä, että koronatietoa löytyy viittomakielellä. Myös Lastensuojelun keskusliiton viime viikonloppuna julkaistuun blogiin on kerätty tietoa erilaisista tukimuodoista ja keinoja perhesovun säilyttämiseen poikkeusaikana. 

Kiinnostus olemassa olevia verkkoalustoja kohtaan on kasvanut, esimerkiksi Hyvä kysymys-verkkopalveluun on tullut mukaan viimeisen kahden viikon aikana uusia järjestökumppaneita. Palvelu tuo suomalaisten järjestöjen tuottamat palvelut ja vertaistuen kaikkien perheiden ulottuville. Alusta antaa järjestöille monipuoliset mahdollisuudet järjestää toimintaa eri tavoin verkossa, esimerkiksi erilaiset chatit, luennot tai vaikka verkkokurssit on helppo organisoida alustan avulla 

Sähköisiä palveluita on, mutta miten perheet löytävät ne? 

Toimintaa siis on runsaasti ja uutta kehitetään jatkuvasti.  Tästä huolimatta, törmäämme kuitenkin toistuvasti samaan kysymykseen: miten ne perheet, lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat apua ja tukea, löytävät tarvitsemansa tuen ja palvelut? Kulkeutuuko tieto erilaisista tuen muodoista kattavasti kuntien ammattilaisille, jotta he voisivat tarvittaessa auttaa perheitä myös järjestöjen ja seurakuntien tarjoaman tuen piiriin?  Kysymys on erityisen ajankohtainen juuri nyt. Monet kuntien ja julkisen sektorin toimijat ovat tuoneet jo pitkään esille puutteita tiedon välittämisessä – eri toimijat eivät tunne toisiaan, eikä koottua tietoa järjestöjen ja seurakuntien toiminnasta ja tuesta lapsiperheille ole aina helposti saatavilla.  

On selvää, että nykyistä vahvempaa valtakunnallista kehittämistä tarvitaan, jotta niin julkisen sektorin kuin järjestöjen ja seurakuntien lapsiperheille tarjoamat sähköiset tuen muodot ja palvelut saadaan koottua samaan verkkopalveluun. Tätä ehdotti jo vuonna 2018 Sähköinen perhekeskus – Kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotukset -selvityksen tehnyt työryhmä. Yksi edelläkävijöistä on ollut Kymenlaakso, joka on koonnut tietoa teemoittain yhteen sähköiseksi perhekeskukseksi. Poikkeustila on myös edistänyt sitä, että tietoa maakunnan tai alueen lasten ja perheiden tuesta ja palveluista on koottu yhteen, esimerkiksi Päijät-Hämeessä tiedot on koottu yhdelle verkkosivulle. Myös Pohjois-Karjalassa Järjestöverkosto on koonnut yhteen tietoa järjestöjen tarjoamasta tuesta verkossa ja toimittanut sitä perheitä kohtaaville ammattilaisille. 

Sähköinen perhekeskus kehittämistyö tulee huomioida tulevalla Tulevaisuuden sote hankekaudella, jotta Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) aikana aloitettu työ saadaan loppuun. Tähän on vahva tahtotila myös maakunnissa.  Jos tätä tärkeää kehittämistyötä ei jatketa, ovat lapsille ja perheille tarjotut sähköiset palvelut jatkossakin hyvin hajanaisia ja kuntakohtaiset erot suuria. Varsinais-Suomessa toteutetun tuoreen kyselyn mukaan sähköisen tuen ja palveluiden kehittämisen merkitys korostui, mikäli kuntalaiset käyttivät muuta kuin pääväestön kieltä, välimatka palveluihin oli pitkä tai palveluverkko oli hajanainen  

Perheet keskiöön! – perheiden tuki kuntoon, myös verkossa! 

On tärkeää muistaa, ettei kaikilla ole konetta, puhelinta tai verkkoyhteyttä, jonka avulla voi löytää sähköisiä palveluita ja sosiaalisia kontakteja. Sähköisen perhekeskuksen tarkoitus onkin tukea ja täydentää kasvokkain annettua tukea ja palvelua. Poikkeustilan tuoma digiharppaus on kuitenkin jo nyt muuttanut käytäntöjämme, osa tarjotusta sähköisestä tuesta varmasti jää perheiden palveluvalikkoon epidemian päättymisen jälkeenkin. Toivottavasti vallitseva tilanne tuo myös uusia lapsia, nuoria ja vanhempia toimimaan ja toiminnan piiriin, myös pitkien ja hankalien etäisyyksien päästä tai korkean henkisen kynnyksen yli! Lisäksi on mietittävä miten perheet, joissa voimavarat ovat vähissä, tavoitetaan ja minkälaiset sähköiset palvelut tukevat heidän arkeaan parhaiten. Tärkeää onkin kuulla perheitä ja ottaa heitä mukaan palveluiden kehittämiseen, myös verkossa.  

Tarvetta kootulle ja kohdennetulle tiedolle todella on ja mikä parasta, paljon on jo tehty! Parhaimmillaan sähköinen perhekeskus yhdistää ja ottaa huomioon myös ne verkkopalvelut, jotka jo nyt kokoavat järjestöjen ja yhdistysten toimintaa (mm. hyvakysymys.fi, toimeksi.fi ja hakulaari.fi).  Tarvitsemme kuitenkin vielä palvelun, johon koota esimerkiksi maakuntatasolla kaikki, niin julkisen kuin järjestöjen ja seurakuntien tarjoama, lasten ja perheiden tuki ja palvelut helposti perheiden ja ammattilaisten saataville. Tähän tarvitaan valtakunnallista kehittämistä ja yhteistä tahtotilaa, unohtamatta perheitä, joille palvelut ja toiminta ovat suunnattu.  Sähköisen perhekeskuksen aika on nyt! Meillä on jo Hyvä kysymys, mistä saisimme Hyvän vastauksen? 

Blogi on kirjoitettu yhdessä Perheet keskiöön! -hankkeen järjestöagenttien kanssa. 

PS: Huom! STEA avaa ylimääräisen avustushaun kahteen hankekokonaisuuteen liittyen digitaalisten palveluiden laajentamiseen ja haastavassa elämäntilanteessa tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden ja perheiden auttamiseen.

Perheet_keskioon_värillinen_verkkoon

Kaisu Muuronen

Hankepäällikkö/erityisasiantuntija

Kaisu toimii keskusliitossa erityisasiantuntijana varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän työn kysymyksissä. Lisäksi Kaisu tekee vaikuttamistyötä lapsi- ja perhepolitiikkaan liittyvien kysymysten parissa.

Ulla Lindqvist

Hankepäällikkö

Ulla on kehittäjäihminen, jolle ihmisten hyvinvointi ja näkeminen niin bussissa kuin työpaikalla on tärkeää. Työssään Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohankkeen hankepäällikkönä hän voi edistää lasten, perheiden ja järjestöjen asiaa. Ulla työskentelee myös Lapset SIB -hankkeen hankepäällikkönä. Hänen mottonsa on ”rock´n roll”.

Oona Niskanen viestintäkoordinaattori

Oona Niskanen

Viestintäkoordinaattori

Oona työskentelee keskusliitossa viestintäkoordinaattorina. Työssään Oona haluaa edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta. Oonan työpanos kohdistuu sekä viestinnän että Perheet keskiöön! -hankkeen tehtäviin.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *