Hyppää sisältöön

Kotoutumislain muutoksessa huomioitava ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten erityinen traumatausta palveluiden, tuen ja järjestämisvastuiden suunnittelussa

Politiikka & Yhteistyö
Lausunnot ja kuulemiset
20.04.2022
Kotoutumislain muutoksessa huomioitava ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten erityinen traumatausta palveluiden, tuen ja järjestämisvastuiden suunnittelussa

Lastensuojelun Keskusliitto on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta.

Esitysluonnoksen keskeiset ehdotukset

Kotoutumislain muutosten tavoitteena on säilyttää kotoutumislain soveltamisalaan kuuluville maahanmuuttajille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut myös jatkossa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, mahdollistamalla valtion korvausten hakeminen syntyviin kustannuksiin. Tavoitteena on myös säätää alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten tai nuorten asumisen ja tuen järjestämisestä siten, että mahdollistetaan tehtävän hoitaminen hyvinvointialueella. Ehdotuksen mukaan hyvinvointialue sopisi jatkossa elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön perustamisesta.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto

Keskusliitto painottaa, että kyse on erittäin haavoittuvassa asemassa olevista lapsista ja nuorista. Ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten hyvinvointi poikkeaa valtaväestön lasten hyvinvoinnista ja vaatii seurantaa ja palvelujen kehittämistä.

Keskusliitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota palveluiden yhteensovittamiseen ja toimivuuden parantamiseen. Perheryhmäkotien järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille on sinällään selkeyttävä ehdotus. Perheryhmäkotitoiminta on sisällöltään lähellä sosiaalihuollon toimintaa, ja perheryhmäkotien työntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Keskusliitto kuitenkin korostaa, että toimiva yhteistyö kunnan ja hyvinvointialueen välillä on ensiarvoisen tärkeää palveluiden katvealueiden välttämiseksi. Hyvinvointialueen tulisi olla mukana jo siinä vaiheessa, kun kunta ja ELY-keskus neuvottelevat alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden sijoittamisesta kuntaan. Jos kotoutumisen edistämisen kokonaisvastuun on tarkoitus olla kunnalla, on myös tärkeää rajata selkeästi mitä kokonaisvastuulla tarkoitetaan.

Lastensuojelun Keskusliiton tekemä selvitys ilman huoltajaa tulleiden kotouttamisvaiheen palveluista osoitti, että lasten asumisesta ja huolenpidosta vastaaville työntekijöille ei ole selvää, minkä lain puitteissa toimitaan. Keskusliiton selvityksen pohjalta voidaan sanoa, että lainsäädäntö ei ole riittävän täsmällistä ja selkeää, ja sitä sovelletaan kunnissa vaihtelevasti. Jos perheryhmäkotien järjestäminen ja hakemus edustajan määräämisestä siirtyy esitetyn mukaisesti hyvinvointialueelle, on tärkeää seurata, että jo valmiiksi sekavaksi koettu järjestelmä ei hankaloidu entisestään. Ilman huoltajaa tulleiden lasten palveluita ja edustajajärjestelmää koskeva säätely tulisi ottaa erityiseen tarkasteluun kokonaisuudessaan. On syytä miettiä, miten rakennetta voidaan selkeyttää, sekä yhteensovittaa vastaanottolakia ja kotoutumislakia sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin. Jälkihuollon tuki on saatava nuorille subjektiiviseksi oikeudeksi.

Keskusliitto korostaa, että kotoutumisen ja yhteiskuntaan integroitumisen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että ilman huoltajaa maahan tulleille lapsille ja nuorille turvataan riittävät palvelut ja tuki, jossa heidän traumataustansa pystytään huomioimaan. Kotoutumisvaiheessa korostuvat lisäksi lapsen osallisuus ja siihen liittyvät kieli- ja kulttuurikysymykset. Myös heillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Tämä kaikki vaatii, että järjestämisvastuut eri toimijoiden välillä ovat selkeät.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje