Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen tulisi olla velvollisuus myös lyhyissä työsuhteissa

Lausuntotiivistelmä: Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. Asia: HE 4/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta. Viite: Asiantuntijakuuleminen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa 10.3.2021.

Esityksessä ehdotetaan lain soveltamisalaan lisättäväksi työnantajalle ja työnantajaan rinnastettaville tahoille mahdollisuus (oikeus) selvittää työnhakijoiden rikostaustaa myös enintään kolme kuukautta kestävissä palvelussuhteissa. Kyse ei olisi velvollisuudesta vaan rikostaustan selvittäminen perustuisi työnantajan harkintaan. Lastensuojelun Keskusliitto (LSKL) pitää rikostaustan selvittämisen laajentamista tärkeänä asiana lasten henkilökohtaisen koskemattomuuden suojelun sekä henkilökohtaisen turvallisuuden edistämisen kannalta. Lasten suojelun näkökulmasta olisi kuitenkin tehokkaampaa, jos myös lyhyemmissä työsuhteissa rikostaustan selvittäminen olisi velvollisuus.

Keskusliitto pitää epätodennäköisenä, että kyseisellä lakimuutoksella voidaan tosiasiallisesti suojella lapsia lain tavoitteen mukaisesti. LSKL myös painottaa, että lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä tulee tarkastella kokonaisuutena, jotta kaikkiin esille nousseisiin epäkohtiin voidaan puuttua tehokkaasti.

Esityksen iso ongelma on se, että siitä puuttuu lapsivaikutusten arviointi. Arviointi painottuu hallituksen esityksessä pääasiallisesti tietosuojakysymyksiin, taloudellisten vaikutusten arviointiin sekä arviointiin, millaisia vaikutuksia esityksellä on työnantajille sekä oikeusrekisterikeskukselle. Kyseisten arviointien perusteella ei voida todeta, että kyseinen lakiesitys riittävästi turvaa alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja edistää heidän henkilökohtaista turvallisuuttaan. Keskusliitto pitää ongelmallisena myös sitä, että esityksessä mainitut tilasto- ja taustatiedot eivät vastaa kysymykseen siitä, miten hyvin lakiesitys vastaa sen ensisijaista tarkoitustaan eli lapsen suojelua.  Lain vaikutusten seuranta-arviointi on välttämätöntä, mikäli esitys tällaisenaan tulee voimaan. Arvioinnin kautta saadaan selvyys siitä, toteutuuko lain tavoite ja sen perusteella voidaan tarvittaessa ryhtyä lainsäädäntöä tai sen toimeenpanoa korjaaviin toimenpiteisiin.

Lainsäädännön ulkopuolelle jää tällä hetkellä ryhmiä, joiden osalta rikostaustan selvittäminen olisi perusteltua. Ongelmallista on myös se, että rikostaustan selvittäminen on mahdollista vain työsuhteen alussa. Rikostaustaotetta ei voida pyytää uudelleen työsuhteen jatkuessa. Tällöin työsuhteen aikana rikoksesta annettu tuomio ei välttämättä tule työnantajan tietoon. LSKL pitää tärkeänä, että em. epäkohtiin liittyvä selvitystyö sekä tarvittavat lainsäädäntömuutokset tehdään viipymättä.

Esityksessä todetaan, että rikostaustan selvittämiseen liittyvän oikeuden käyttämisen tulisi perustua työnantajan ja kunkin rikostaustan selvittämisvelvollisen tahon omaan harkintaan ja riskiarvioon. LSKL pitää epäkohtana, että esityksessä ei tarkemmin tuoda esille, mitä kyseiseen harkintaan ja riskiarvioon tulee kuulua ja miten harkintaa ja riskiarvion tekemistä ohjeistetaan sekä seurataan ja valvotaan. Kyse on hyvin keskeisestä asiasta, joka pitkälti määrää myös sen, miten vakavasti työnantajalle asetettu oikeus otetaan toiminnassa huomioon. Lisäksi rikostaustaotteen saamisen tulee olla riittävän nopeaa, jotta sen saamiseen liittyvä prosessi ei tosiasiallisesti muodostu sen käytön esteeksi.

LSKL korostaa myös, että lainsäädännön lisäksi tarvitaan työnantajille selkeää ohjeistusta ja koulutusta asiassa. Sekä lainsäädännöllä että lapsen oikeuksia koskevalla koulutuksella voidaan vahvistaa työnantajien toimintakulttuuria, jonka avulla voidaan kiinnittää huomiota lasten koskemattomuuden suojaamiseen.

Lue koko lausunto: Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle (pdf)