Hyppää sisältöön
Hae sivustolta
Perheet keskiöön! › Vaikutamme › Järjestöt osana perhekeskuksia
Perheet keskiöön!

Järjestöt osana perhekeskuksia

Hyvinvointialueilla luodaan parhaillaan rakenteita perhekeskustoiminnan vakiinnuttamiseksi. On tärkeää, että tässä rakennustyössä ovat alusta alkaen mukana kaikki toimijat, mukaan lukien kolmas sektori, kuten järjestöt. Vain näin syntyy perheiden tarpeisiin vastaava perhekeskus.

Kartoitimme, missä eri hyvinvointialueilla mennään perhekeskuskehittämisen ja järjestöyhteistyön suhteen. Osana tilannekuvaa tarjoamme alueiden perhekeskuskehittäjien käyttöön myös hyviä käytäntöjä ja välineitä, esimerkiksi Järjestöt osana perhekeskuksia -arviointityökalun.

Miltä eri hyvinvointialueiden perhekeskuskehittäminen näyttää järjestöjen näkökulmasta?

Olemme kartoittaneet kaikkien 21 hyvinvointialueen sekä Helsingin kaupungin perhekeskuskehittämisen tilannetta. Kuvaamme tiiviisti, missä kullakin alueella ollaan perhekeskusrakenteiden suhteen ja miten alueen lasten ja perheiden kanssa toimivat järjestöt ovat verkostoituneet keskenään. Nostamme mahdollisuuksien mukaan esille myös eri alueilla perhekeskuskehittämistä ja siihen liittyviä verkostoja koordinoivia tahoja, mikä toivottavasti auttaa muita alueen perhekeskustoiminnasta kiinnostuneita löytämään oikeat yhteyshenkilöt.

Koska kyseessä on iso muutos, on selvää, että uusien rakenteiden ja toimintatapojen muodostaminen vie aikaa. Osana tilannekuvaa haluammekin tarjota alueiden perhekeskuskehittäjien käyttöön hyviä toimintamalleja ja työkaluja, jotka auttavat järjestöyhteistyön kehittämisessä.

Tilannekuvaa on koostettu Perheet keskiöön! -toiminnan koordinoiman järjestöjen perhekeskusverkoston kanssa ja täsmennetty Perheet keskiöön! -foorumin sekä hyvinvointialueiden muiden perhekeskustoimijoiden kanssa.

Tilannekuva on katsaus kevään 2023 tilanteeseen. Tilanteet muuttuvat jatkuvasti ja päivityksiä tehdään tehdään tarpeen mukaan.

Hyvinvointialueuudistus ja järjestöt

Hyvinvointialueilla luodaan parhaillaan perhekeskusrakenteita ja toimintatapoja, joiden kautta yhteensovitetaan hyvinvointialueiden vastuulla olevat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien sivistyspalvelut, hyvinvointia ja terveyttä edistävä HYTE-toiminta sekä järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen toiminta. Perhekeskusten organisoiminen sekä vastuu palvelujen ja tuen järjestämisestä ja yhteensovittamisesta on kunkin hyvinvointialueen vastuulla.

Lasten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että niiden on vakiinnutettava paikkansa uudessa ja samaan aikaan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tutustu myös SOSTE:n koordinoiman Järjestöjen sote -muutostuen materiaaleihin (soste.fi).  Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että sote -järjestöt laajasti varmistavat paikkansa ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa.

Järjestöt

Käsitteellä viittaamme tässä erityisesti lasten ja perheiden kanssa toimiviin järjestöihin eli kaikkiin niihin järjestöihin, jotka järjestävät toimintaa, tukea tai palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille.

Tilannekuva koostuu näistä neljästä osiosta:

""

 

  1. Perhekeskuskehittämisen tilanne järjestöjen näkökulmasta
    – Kysyimme lasten ja perheiden järjestöiltä miltä perhekeskuskehittäminen näyttää heidän hyvinvointialueillaan.
  2. Hyvinvointialuekohtainen tilannekuva
    – Koostimme hyvinvointialueiden perhekeskusten rakenteita ja järjestöjen keskinäisiä verkostoja.
  3. Järjestöyhteistyötä edistävät toimintamallit
    3.1. Järjestöt osana perhekeskusta -arviointityökalu
    3.2. Perhekeskuksen toimintasuunnitelma järjestöjen näkökulmasta
    3.3. Valtakunnallisten järjestöjen tarjoama toiminta ja palvelut hyvinvointialueiden käyttöön
    3.4. Järjestöavustukset hyvinvointialueella
  4. Toimenpidesuositukset järjestötoimijoille, hyvinvointialueille ja päättäjille

1. Perhekeskuskehittämisen tilanne järjestöjen näkökulmasta

Perheet keskiöön! -toiminta toteutti alkuvuodesta 2023 kyselyn, jossa kartoitettiin hyvinvointialueilla toimivien lasten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen kokemuksia hyvinvointialueiden perhekeskuskehittämisestä ja järjestöyhteistyöstä. Kyselyä levitettiin pääosin Perheet keskiöön! -verkostojen kautta. Saimme 73 vastaajalta kaikkiaan 89  hyvinvointialuetta tai Helsingin kaupunkia koskevaa vastausta.  Vastaajamäärä on järjestöjen määrään suhteutettuna kohtuullisen pieni, mutta koska kyselyn vastaukset tukevat hyvin järjestötoimijoiden muissa keskusteluissa ja tilaisuuksissa esille nostamia seikkoja, voidaan niitä pitää luotettavina ja suuntaa antavina.

Kyselyn tulosten mukaan järjestöjen työtä ja osaamista pääsääntöisesti arvostetaan melko hyvin, mutta käytännön yhteistyön rakenteet kaipaavat vielä selkiyttämistä. Jotta järjestöjen työ voi kiinnittyä laajasti osaksi perhekeskuksia, tulee erityistä huomiota kiinnittää viestintään; niin järjestöjen keskinäiseen kuin hyvinvointialueelta järjestöjen suuntaan tulevaan viestintään.

Kyselyn tuloksissa prosenttiluvut on pyöristetty lähimpään tasalukuun.

2. Hyvinvointialuekohtainen tilannekuva

Olemme koonneet alla olevaan karttaan saatavilla olevat hyvinvointialuekohtaiset tiedot siitä, missä kullakin alueella mennään sovittujen perhekeskusrakenteiden suhteen:

  • Mitä perhekeskuksista ja niiden määrästä on päätetty?
  • Millaisia linjauksia perhekeskuskehittämisen suhteen on tehty?
  • Miten hyvinvointialueiden lasten ja perheiden kanssa toimivat järjestöt ovat verkostoituneet keskenään?

2. Hyvinvointialuekohtainen tilannekuva

Olemme koonneet alla olevaan karttaan saatavilla olevat hyvinvointialuekohtaiset tiedot siitä, missä kullakin alueella mennään sovittujen perhekeskusrakenteiden suhteen:

  • Mitä perhekeskuksista ja niiden määrästä on päätetty?
  • Millaisia linjauksia perhekeskuskehittämisen suhteen on tehty?
  • Miten hyvinvointialueiden lasten ja perheiden kanssa toimivat järjestöt ovat verkostoituneet keskenään?

Hyvinvointialuekohtaiset tiedot on koottu kunkin alueen perhekeskustoimijoiden (järjestöjen ja/tai perhekeskuskehittäjien) kanssa käymiemme keskustelujen ja mm. verkkosivuilla olevien tietojen pohjalta. Katsaus hyvinvointialueiden perhekeskustilanteeseen on tehty keväällä 2023. Tilanne elää jatkuvasti, ja työn edetessä tilannekuvaa on tarpeen päivittää. Mikäli huomaat korjattavaa oman hyvinvointialueesi tiedoissa, ota yhteyttä: soile.honkala@lskl.fi.

3. Järjestöyhteistyötä edistävät toimintamallit

Hyvinvointialueilla luodaan parhaillaan rakenteita perhekeskustoiminnan vakiinnuttamiseksi. Koska kyseessä on iso muutos, on selvää, että uusien rakenteiden ja toimintatapojen muodostaminen vie aikaa. On tärkeää, että tässä rakennustyössä ovat alusta alkaen mukana kaikki toimijat mukaan lukien kolmas sektori, kuten järjestöt. Tarjoamme alueiden perhekeskuskehittäjien käyttöön hyviä toimintamalleja ja työkaluja, jotka auttavat perhekeskusten järjestöyhteistyön kehittämisessä.

3.1 Järjestöt osana perhekeskusta -arviointityökalu
3.2. Perhekeskuksen toimintasuunnitelma järjestöjen näkökulmasta
3.3. Valtakunnallisten järjestöjen tarjoama toiminta ja palvelut hyvinvointialueiden käyttöön
3.4.Järjestöavustukset hyvinvointialueella

Äiti ja tytär katsovat äidin kädessä olevia värikkäitä vaahteranlehtiä.

Kuva Laura Vesa

3.1 Järjestöt osana perhekeskuksia – arviointityökalu

Mies ja nainen ovat pysähtyneet porkulautojen kanssa ja he tekevät ylävitoset. Taaempana pikkupoika katselee heitä ja hymyilee.

Kuva: Laura Vesa

Perhekeskuksen tehtävänä on vastata perheiden tarpeisiin yhteensovittamalla eri toimijoiden tuki ja palvelut. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että myös järjestöjen osaaminen, toiminta ja palvelut ovat kiinteä osa perhekeskuksia.

Järjestöt osana perhekeskuksia -arviointityökalun avulla voidaan arvioida järjestöyhteistyön nykytilaa, tuoda näkyväksi vahvuudet ja kehittämisen tarpeet sekä asettaa tavoitetila, jota lähdetään yhdessä tavoittelemaan. Arviointimalli toimii työkaluna kaikille perhekeskustoimintaa johtaville, kehittäville tai sitä toteuttaville tahoille.  Työkalun painopiste on eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen, joten sitä voidaan hyvin hyödyntää myös silloin, kun perhekeskustoiminta ei ole alueella vielä vakiintunutta.  

Tutustu arviointityökaluun

3.2. Perhekeskuksen toimintasuunnitelma järjestöjen näkökulmasta — Case Pohjois-Pohjanmaa

Perhekeskuksen toimintasuunnitelma on keskeinen asiakirja, joka ohjaa perhekeskustoiminnan kehittämistä hyvinvointialueilla. Kaikkien lapsille, nuorille ja perheille palveluja ja toimintaa tuottavien tahojen on oltava mukana valmistelemassa toimintasuunnitelmaa, jotta se voi toimia konkreettisena, eri toimijoiden yhteistyötä vahvistavana asiakirjana.

Perhekeskuksen toimintasuunnitelma järjestöjen näkökulmasta -dokumentissa avaamme tarkemmin, mitä perhekeskuksen toimintasuunnitelman yhteinen työstäminen käytännössä tarkoittaa ja millaisia asioita on tärkeä huomioida. Case-esimerkkinä on Pohjois-Pohjanmaa, jossa toimintasuunnitelma työstettiin syksyllä 2022.

Tutustu Perhekeskuksen toimintasuunnitelma -dokumenttiin (pdf)

Keltatakkinen nainen ja sinitakkinen tyttö seisovat jäähallissa curlingharjojen kanssa ja taaempana keltatakkinen mies on työntämässä curlingkiveä heidän suuntaansa.

Kuva: Laura Vesa

3.3 Valtakunnallisten järjestöjen tarjoama tuki ja palvelut hyvinvointialueiden käyttöön

""

Valtakunnalliset järjestöt tarjoavat valtavasti tukea ja palveluita, jotka ovat saatavilla valtakunnallisesti esimerkiksi verkon kautta. Tarvitaan näkyväksi ja tunnetuksi tekemistä, jotta alueen perhekeskustoimijat ovat tietoisia näistä ja jotta alueella ei tehdä päällekkäistä työtä ja käytetä resursseja sellaiseen toimintaan, jota on jo tarjolla.

Kuten järjestökenttä ylipäätään, myös valtakunnalliset järjestöt ovat erilaisia, eri kokoisia ja toimivat erilaisilla resursseilla. Usein pienillä järjestöillä saattaa olla hyvin rajattu kohderyhmä, jolle heidän tarjoamansa tuki on ensiarvoisen tärkeää. Kaikki ammattilaiset eivät välttämättä kovin usein kohtaa tilanteita (esim. surutilanteet), joissa perhe tarvitsee juuri tiettyä tukea kipeästi. On kuitenkin olennaisen tärkeää, että kun tällainen tilanne tulee vastaan, ammattilaiset osaavat ohjata perheen juuri oikean tuen piiriin, olipa tuki sitten alueellisen tai valtakunnallisen toimijan järjestämää.

3.3.1 Valtakunnallisten järjestöjen tarjoaman tuen koonti teemoittain
– Case-esimerkkinä ihmissuhteiden ja parisuhteen tuki

Yksi keino koota valtakunnallisten toimijoiden tarjoamaa tukea ja palveluita yhteen, on lähestyä sitä teemoittain. Kokosimme esimerkinomaisesti yhteen ihmis- ja parisuhteiden tukea, jota kartoitimme yhdessä Parisuhdekeskus Katajan koordinoiman valtakunnallisen parisuhdeverkoston kanssa. Tiedot koottiin keväällä 2023 toteutetun kyselyn kautta, johon vastasi 17 valtakunnallisesti tukea tarjoavaa toimijaa. Kyselyyn vastasi pieni osa teeman parissa toimivista tahoista, mutta silti tukea ja palveluja on tarjolla paljon ja monipuolisesti!

Tämä on vain yksi esimerkki ja on tärkeää muistaa, että järjestöt tarjoavat valtakunnallisesti valtavan määrän palveluja ja tukea moniin eri elämäntilanteisiin ja kaikkiin perhekeskuksen tehtäviin liittyen. On tärkeää, että hyvinvointialueiden kaikki perhekeskustoimijat ja perheet ovat tietoisia näistä!

3.4. Järjestöavustukset hyvinvointialueella – mitä huomioida, kun lähdetään valmistelemaan tulevien vuosien avustuksia?

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on velvoite edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, finlex.fi ). Käytännössä tämä tarkoittaa järjestöavustuksia, järjestöjen käyttöön tarjottavia tiloja sekä muuta tukea ja yhteistyötä.

Järjestöavustukset hyvinvointialueella -dokumentissa avaamme prosessia lasten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen näkökulmasta ja tuomme esille näkökulmia, jotka on tärkeä huomioida järjestöavustusten valmistelun seuraavilla kierroksilla. Lisäksi esittelemme muutamia onnistuneen prosessin kulmakiviä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen avustuskriteerien valmisteluprosessin pohjalta.

Tutustu Järjestöavustukset hyvinvointialueella -dokumentiin (pdf)

 

Harmaatakkinen nainen, mustatakkinen nainen ja lilatakkinen pikkutyttö ulkoilevat. Tyttö on miehen sylissä ja pitää kädessään keppiä. He katsovat poispäin kamerasta ja isä hymyilee,

Kuva: Laura Vesa

4. Toimenpidesuositukset järjestötoimijoille, hyvinvointialueille ja päättäjille

Artikkelin lopuksi nostamme esille muutamia keskeisiä huomioita ja suosituksia, joiden kautta on mahdollista varmistaa, että lasten ja perheiden kanssa toimivat järjestöt ovat jatkossa vielä nykyistä laajemmin ja vahvemmin osana hyvinvointialueille rakentuvia perhekeskuksia.

Lisätietoa

Kaisu Muuronen

Kehittämispäällikkö

050 569 6697

Katso profiili

Soile Honkala

Viestintä- ja verkostokoordinaattori

050 5323 783

Katso profiili
Sulje