Hyppää sisältöön

Lapset SIBin verkostossa esiteltiin ohjelman hyvinvointivaikutuksia

Politiikka & Yhteistyö
Lastensuojelu
Uutiset
21.06.2022
Lapset SIBin verkostossa esiteltiin ohjelman hyvinvointivaikutuksia

Lapset SIBin seitsemän kunnan ja kahdeksan hankkeen kokonaisuudessa jokaisessa on omat tavoitteet ja vaikuttavuusmittarit. Ohjelmassa on nyt noin 270 lasta ja nuorta. Rinnallakulkijoita, eli asiakastyötä tekeviä täysipäiväisiä työntekijöitä on jo 18. Lapset SIB verkosto eli kaikki ohjelman toimijat kokoontuvat säännöllisesti yhteisten asioiden äärelle. Kesäkuussa 2022 pidetyssä verkostotapaamisessa aiheena oli ohjelman hyvinvointivaikutukset.

Vaikuttavuutta tarkastellaan Lapset ja Nuoret SIBissä eri mittareilla eri kunnissa vuoteen 2031 saakka. Vaikuttavuusmittareita ovat muun muassa erityispalveluiden käyttökustannukset, työllistyminen, koulutus, koulupoissaolot tai peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo. Vaikuttavuuden perusteella kunta maksaa tulospalkkioita rahastolle.

Miten pääsemme vaikuttavuuteen?

Uskomme, että positiiviset hyvinvointivaikutukset lopulta johtavat vaikuttavuuteen. Lapset SIBin verkosto kokoontuikin kesäkuussa käsittelemään ohjelman hyvinvointivaikutuksia. Lapset ja Nuoret SIBissä päätoteuttajakumppaneina ovat Diakonissalaitos, Icehearts, Nuorten Ystävät ja SOS-Lapsikylä. Jokaisella palveluntuottajalla on omat hyvinvointimittarit, joiden avulla tarkastellaan SIB-asiakkaiden hyvinvoinnin muutoksia sekä interventioiden vaikutuksia kyseisessä kunnassa. Mittareina ovat muun muassa 3X10D, Tulostähti, Koetun hyvinvoinnin kysely sekä Jääsydän. Alustavissa tuloksissa näkyy kaikkien kuntien osalta positiivista muutosta SIB-asiakkaiden hyvinvoinnissa.

Mitä kentälle kuuluu?

Tulostähden Perhetähdessä tarkastellaan elämän seuraavia osa-alueita: terveys, sinun hyvinvointisi, lasten tunne-elämä, lasten turvallisuus, ihmissuhteet ja turvaverkosto, koulunkäynti ja oppiminen, rajat ja käytös, perheen arki, koti ja rahat sekä polku työelämään. Tulostähden datan perusteella näyttäisi perheiden hyvinvointi parantuneen Helsingissä, Lohjalla ja Vantaalla kaikilla osa-alueilla keskimäärin noin 1,5 astetta (asteikolla 1-10). Myös Koetun hyvinvoinnin mittarin mukaan perheiden hyvinvointi on parantunut palvelun aikana, kertoi kehittämispäällikkö Miia Lahtela SOS-Lapsikylästä. Perheen arvio elämäntilanteestaan on ollut asteikolla 1-10 keskimäärin 6,6 (n=69) palveluun tultaessa ja keskimäärin 8 (n=21) Perhekumppani® -palvelun päättyessä.

Lapset SIB Jyväskylässä tuetaan 6.-9. luokkalaisia nuoria. Nuorten Ystävien 3X10D -mittarin mukaan hyvinvointi on parantunut nuorilla erityisesti seuraavilla osa-alueilla: 1) jaksaa herätä paremmin aamulla kouluun ja 2) kotona viihtyminen. Havaintojen mukaan vanhemmat ovat kokeneet tulleensa ensimmäistä kertaa aidosti kohdatuksi ja vanhempien ymmärrys lapsen haasteita kohtaan on lisääntynyt, kertoi lapsiperhetyön asiantuntija ja tiimivastaava Liisa Itäkunnas-Arponen.

Iceheartsin toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki kertoi Jääsydän -datan perusteella Lapset SIB Hämeenlinnan lasten hyvinvoinnista. 70 % pojista tulee pienituloisesta perheestä ja 78 % pojista olisi harrastamattomia ilman SIBin Icehearts -joukkueessa olemista. Poikien itsetunto on parantunut ja kavereiden määrä on lisääntynyt. Kun tarkastellaan muutoksia yksilötasolla, voivat muutokset olla suuriakin. Vartiamäki korosti, että jatkossa etenkin hiljaisten signaalien huomaaminen ja tukipalveluiden tarjoaminen riittävän ajoissa on tärkeää etenkin syrjäänvetäytyvien nuorten osalta.

Diakonissalaitoksen palvelualuejohtaja Vesa Sarmia esitteli Vamoksen SIB-nuorten dataa eli Nuoret SIB Tamperetta ja Jyväskylää, joissa vaikuttavuusmittarina ovat koulutus ja työllistyminen. Havaintona Sarmia nosti esiin, että polarisaatio nuorten välillä on voimakasta elinolojen sekä koetun hyvinvoinnin osalta. Koettu hyvinvointi paranee eniten heillä, joiden lähtötasot ovat matalimmalla. Suurimmat muutokset ovat tähän mennessä tapahtuneet osa-alueilla 1) Mielenterveys, 2) Elämäntaidot sekä 3) Identiteetti ja itseluottamus. Sarmia esitteli myös hyvinvointi-indeksin, jossa laskentaperusteiden mukaan henkilö voi saada tulo- ja työmarkkinatilanteensa perusteella 2-4 pistettä ja koetun hyvinvoinnin perusteella 1-3 pistettä. Indeksin mukaan kategorioihin 1 ja 2 sijoittuneille (47 %) olisi mielekästä tarjota ensin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä arjenhallintaa tukevia toimintoja. Taas kategorioihin 4 ja 5 sijoittuneille (25 %) olisi mielekästä tarjota ensisijaisesti urapalveluita tai työ- ja koulutuspoluille suuntaavaa toimintaa.

Data ei toki kerro koko totuutta eikä vaikutukset välttämättä varmista vaikuttavuutta. Mutta hyvinvointidatan avulla voimme arvioida interventiokokonaisuuksien vaikutuksia, nähdä mahdollisia puutteita, vahvistaa havaintoja sekä palvelumuotoilla kokonaisuutta ja siten päästä lopulta Lapset ja Nuoret SIBin mittareiden mukaiseen vaikuttavuuteen.

Lue lisää Lapset SIB -hankkeesta.

Lisätietoja:

Hankepäällikkö Riikka Westman
Lastensuojelun Keskusliitto
p. 040 575 9115
riikka.westman@lskl.fi

Hankekoordinaattori Sonia Kuutti
Lastensuojelun Keskusliitto
p. 040 848 6381
sonia.kuutti@lskl.fi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje