Lastensuojelun Keskusliiton kevätkokous: Lasten ja nuorten mielenterveys vaatii pikaisesti panostuksia

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarjonnassa on tällä hetkellä vakavia puutteita. Yhteiskuntamme tulee pystyä vastaamaan paremmin lasten ja nuorten hätähuutoihin ja huolehtimaan siitä, että he saavat tarvitsemansa avun ajoissa. Tämä tarkoittaa panostuksia sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin että erikoissairaanhoidon palveluihin.

Lasten ja nuorten ahdistus- ja masennusoireilu on Suomessa lisääntynyt koronapandemian aikana. Kouluterveyskyselyn mukaan noin 30 % tytöistä ja 8 % pojista kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Samanaikaisesti lasten psykiatrian hoitojonot ovat kaksinkertaistuneet ja nuorisopsykiatrian yli kahdeksankertaistuneet kahden vuoden sisällä. Lapset ja nuoret eivät tällä hetkellä aina saa apua mielenterveysongelmiinsa ajoissa, eivätkä välttämättä edes silloin, kun tilanne on jo vakava.

– Mielenterveyttä tulee edistää yhteiskunnassa laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti, sanoo toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Mieli ry:stä. – Toisaalta koska hoitojonot ovat niin pitkät, niitä ei koskaan saada purettua, vaikka meillä olisi minkälaiset resurssit, ellemme pysty pureutumaan pohjasyihin. Kaiken pitää lähteä jonon alkupäästä, kouluista ja oppilaitoksista, mielekkäästä tekemisestä, turvallisesta arjesta.

Aalto-Matturi alusti aiheesta Lastensuojelun Keskusliiton sääntömääräisessä kevätkokouksessa Linnanmäellä 24.5.2022. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat ilmaisseet yhteisen huolensa mielenterveyden hoidon puutteista ja pandemian mielenterveysvaikutuksista lapsille ja nuorille.

Suomessa tarvitaan poikkihallinnollinen ohjelma, jossa nuori on keskiössä ja jossa eri hallinnonalat ja -tasot ottavat vastuuta nuorten hyvinvoinnin vahvistamisesta. Sektoreiden välistä yhteistyötä tulee kehittää ja erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus tulee turvata paremmin. Matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee lisätä voimavaroja. Lapsia ja nuoria on itseään kuultava palveluiden kehittämisessä.

Uusia alkuja Lastensuojelun Keskusliitossa

Lastensuojelun Keskusliitolle vuosi 2021 oli muutosten ja uusien alkujen aikaa. Liitossa valmisteltiin uusi strategia vuosille 2022–2026 ja siihen pohjautuva ensimmäinen toimintasuunnitelma. Pitkäaikaisen puheenjohtajan, emeritusprofessori Pentti Arajärven kausi päättyi vuoden 2021 loppuun ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Leena Laitinen. Myös toiminnanjohtaja vaihtui, kun Hanna Heinonen siirtyi syyskuussa STEAn johtajaksi ja uutena toiminnanjohtajana aloitti Ulla Siimes.

Lastensuojelun Keskusliiton sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin 24.5.2022. Kokoukseen osallistui yhteensä 49 yhdistyksen jäsenyhteisöjen edustajaa. Kevätkokous hyväksyi keskusliiton vuosikatsauksen vuodelta 2021 sekä vuoden 2021 tilinpäätöksen. Kevätkokouksessa päätettiin myös mahdollistaa sääntömuutoksella hyvinvointialueiden liittyminen jatkossa Lastensuojelun Keskusliiton jäseniksi sekä nimettiin nimeämistoimikunta, jonka tehtävänä on valmistella keskusliiton hallituksen jäsenten valintaa.

• Tutustu vuosikatsaukseen 2021
• Lue myös: Lastensuojelu ei korvaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita (kannanotto)

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Ulla Siimes
ulla.siimes@lskl.fi
p. 040 553 0981