Lastensuojelun Keskusliiton vuosi 2021 oli muutosten ja uusien alkujen aikaa. Uutta luotaavaa strategiaa valmisteltiin vuoden aikana koko henkilöstön ja luottamushenkilöiden voimin. Strategia hyväksyttiin syyskokouksessa ja sen pohjalta laadittiin toimintasuunnitelma seuraaville vuosille.

Pitkäaikaisen puheenjohtajan, emeritusprofessori Pentti Arajärven kausi päättyi vuoden 2021 loppuun. Syyskokouksessa uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen. Myös toiminnanjohtaja vaihtui, kun Hanna Heinonen siirtyi syyskuussa STEAn johtajaksi ja uutena toiminnanjohtajana aloitti Ulla Siimes.

Covid-19-pandemialla oli suuria vaikutuksia niin keskusliiton toimintaan kuin talouteen. Pandemian aiheuttamat muutokset Linnanmäen toimintaan laskivat merkittävästi Lasten Päivän Säätiön avustustuottoja, ja keskusliitossa jouduttiin loppuvuodesta 2020 käymään YT-neuvottelut, joiden myötä henkilöstöä irtisanottiin ja lomautettiin 2021 vuoden aikana. Vaikeista henkilöstöratkaisuista, henkilöstöresurssien ja toiminnan ajoittaisesta epäsuhdasta sekä etätyöstä huolimatta keskusliitossa tehtiin tuloksellista työtä yhteen hiileen puhaltaen.

Keskusliiton tapahtumat, tilaisuudet ja kokoukset toteutettiin pääosin verkossa, mikä osaltaan haastoi verkostojen toimintaa ja yhteisen työn tekemistä. Syksyn valopilkku olivat Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät®, jotka voitiin toteuttaa Jyväskylän Paviljongissa lähi- ja etätapahtuman hybridinä teemalla Uuden edessä.

Pandemian pitkittyessä sen vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin syvenivät. Tuotimme vuoden aikana tietoa pandemian vaikutuksista ja teimme aktiivista vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Osallistuimme kansallisen lapsistrategian työhön monin tavoin, tuotimme julkaisuja ja teimme yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. Toteutimme keväällä Ääni lapselle –kuntavaalikampanjan, ja vuosi päättyi vaikuttamistyön osalta Ääni lapselle -aluevaalivaikuttamiseen.

Kansainvälinen työ toteutui niin ikään lähinnä etänä. Monia kansainvälisiä tapahtumia peruuntui tai siirrettiin edelleen odottamaan pandemian jälkeistä aikaa. Odotimme, että Lapsen oikeuksien komitean kuuleminen Genevessä toteutuisi vuoden 2021 aikana, mutta se siirtyi jälleen eteenpäin.

Haasteista huolimatta keskusliitossa tehtiin tuloksellista ja vaikuttavaa työtä sekä täysin uusiakin avauksia. Vuoden aikana selvitettiin keskusliiton hiilijalanjälkeä ja otettiin ilmastotoimet vahvemmin osaksi liiton agendaa. Pandemian keskellä uskallettiin siis suunnata katseita myös tulevaisuuteen. Sillä tiellä on hyvä jatkaa myös vuonna 2022.

Katso Vuosi lukuina -infograafi Infogramissa. 

Vuonna 2020 alkanut Covid-19-pandemia vaikutti merkittävästi Lastensuojelun Keskusliiton talouteen myös vuonna 2021. Tärkeimmän rahoittajamme eli Lasten Päivän Säätiön avustus toimintaamme jäi noin puoleen aikaisemmista vuosista.

Talous

Jo vuonna 2020 aloitetut säästötoimet vaikuttivat merkittävämmin vasta vuonna 2021. Keskusliitto joutui osittain lomauttamaan henkilökuntaa eri pituisiksi jaksoiksi, siirtämään rekrytointeja sekä irtisanomaan osan henkilökunnastaan. Lisäksi jo vuonna 2020 aloitettuja muita toiminnan säästötoimia jatkettiin vuonna 2021. Varsinkin ostopalvelut vähennettiin minimiin, eikä KV-toiminnasta tai yleensä matkustamisesta syntynyt kuluja.

Edellä mainittujen säästötoimien lisäksi keskusliitto joutui ottamaan ulkopuolista lainarahaa ydintoimintojensa varmistamiseksi.

Vuonna 2021 ei järjestetty Lastensuojelun kesäpäiviä, mutta Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät® järjestettiin hybriditapaamisena Jyväskylässä ja verkossa.

Lapsen Maailma -lehden talous on pysynyt vakaana muuten haastavassa taloustilanteessa. Lehden tilausmäärät ovat jopa olleet hienoisessa nousussa.

Kokonaisuudessaan Lastensuojelun Keskusliiton taloudellinen tulos vuonna 2021 muodostui hiukan ylijäämäiseksi.

Henkilöstö ja työsuojelu

Keskusliitossa oli työsuhteessa vuoden 2021 aikana eri ajanjaksoina 35 henkilöä, joista naisia oli 31. Henkilötyövuosina laskettuna keskusliitossa työskenteli 26 henkilöä (vuonna 2020: 29,6). Liitossa työskenteli vuoden aikana myös neljä harjoittelijaa. Rekrytoimme vuoden aikana neljä uutta työntekijää, joista kolme määräaikaisiin tehtäviin. Vuoden aikana keskusliitosta jatkoi uusiin haasteisiin kahdeksan työntekijää, joista kolme edellisen vuoden YT-prosessin seurauksena. Lähteneistä kolmella oli määräaikainen työsuhde. Henkilökunnan ikäjakauma oli 32–63 vuotta keski-iän ollessa 46 vuotta. Työntekijöistä kolme teki lyhyempää työaikaa jossain vaiheessa vuotta, ja kaksi työntekijää jäi perhevapaille.

Etätöiden jatkuessa kiinnitimme erityistä huomiota perheen ja työn tasapainoon. Seurasimme jaksamista, työhön käytettyä aikaa ja saldokertymiä. Henkilökunnan hyvinvoinnista kerättiin tietoa mm. kolmella henkilöstökyselyllä, joita pitivät erittäin hyödyllisinä sekä työntekijät että työnantaja. Pystyimme niiden avulla reagoimaan esiin nousseisiin haasteisiin ja tukemaan työntekijöitä heidän jaksamisessaan. Ylityötä oli mahdollista tehdä vain erikseen esimiehen kanssa sopimalla. Perheystävälliset käytännöt olivat osa arkeamme ja perehdytysprosessiamme.

Työsuojelutoimikunta kokousti vuoden aikana neljä kertaa.

Katso LSKL henkilöstö 2021 -infograafi Infogramissa.

Neuvottelukunnat

Vuoden aikana toimintaansa jatkoi kolme neuvottelukuntaa. Lapsi- ja perhepolitiikan, Osallisuuden edistämisen ja Lastensuojelun neuvottelukunnat kokoontuivat kukin kolme kertaa. Neljäs kokous järjestettiin marraskuussa yhteisesti Saanko uskoa tulevaan? – Nuorten hyvinvointi ja sen turvaaminen -seminaarina, jossa asiaa tarkasteltiin asiantuntijapaneelissa. Seminaarissa kuultiin myös Ahvenanmaan kokemuksia lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportoinnista.

Keskusliiston henkilöstö vuonna 2021 ylhäältä vasemmalta alkaen: viestinnän asiantuntija Tuuli Valo, toimituspäällikkö Anu Jämsén, toiminnanjohtaja Ulla Siimes (syyskuusta alkaen) vaikuttamisen ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Miia Pitkänen, erityisasiantuntija Sonja Falk, erityisasiantuntija Kaisu Muuronen, viestintäkoordinaattori Soile Honkala, tietoasiantuntija Katri Koivunen, viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Juuli Hurskainen, osallisuusasiantuntija Mari Väistö, johdon assistentti Tuire Berg, talous- ja hallintopäällikkö Petri Koskinen, hankekoordinaattori Sonia Kuutti, projektipäällikkö Riikka Westman, toiminnanjohtaja Hanna Heinonen (syyskuuhun asti), erityisasiantuntija Ira Custódio, verkkoviestinnän suunnittelija Auli Laine, erityisasiantuntija Julia Kuokkanen, hankepäällikkö Petri Paju, toimistosihteeri Monica Lindholm, erityisasiantuntija Eliisa Jämsén, viestintäasiantuntija Laura Sareskoski, lastensuojelun ja osallisuuden asiantuntija Johannes Jahnukainen, erityisasiantuntija Jonna Lindqvist, visuaalisen viestinnän suunnittelija Oona Niskanen, erityisasiantuntija Annukka Paasivirta, erityisasiantuntija Anna Tiili, erityisasiantuntija Kirsi Pollari ja erityisasiantuntija Taina Martiskainen. Kuvasta puuttuvat: toimistoapulainen Arja Salo,  tietoasiantuntija Tanja Juuri, viestintäkoordinaattori Nelli Sinisaari, viestintäkoordinaattori Eetu Karppanen, harjoittelija Minttu Junno, harjoittelija Kirsi Markkanen, harjoittelija Terhi Lojamo sekä harjoittelija ja lapsen oikeuksien oppimateriaalien tekijä Jasmine Lehtoranta.

Lastensuojelun Keskusliiton viestintää värittivät erityisesti verkkoviestinnän uudistus sekä lukuisat julkaisut. Keskusliiton uusi, saavutettava verkkosivusto julkaistiin alkuvuonna ja sen alle siirretyt Lapsen Maailma -lehden sivusto sekä koulutuspäivien sivustot kevään aikana.

Sivuston uudistuksessa otettiin tietosuojamuutosten takia käyttöön uudet evästekäytännöt, mikä hankaloitti kävijämäärien seurantaa, mutta käyttäjäpalaute uudistuksesta oli hyvää.

Uusitun lskl.fin etusivu.

Korona vaikutti edelleen viestinnän kenttään monella tavalla: Lapsi mukaan töihin -päivää ei vieläkään järjestetty, ja moni livetapahtuma ja verkostotapaaminen siirtyi sähköiseksi.

Keskusliiton koordinoima Anna ääni lapselle -kampanja teki 41 järjestön voimin vaikuttamistyötä keväällä kuntavaaleissa ja järjesti Helsingin Sanomien Lasten uutisten kanssa yhteisen lasten vaalipaneelin (hs.fi), johon osallistuivat kaikkien puolueiden puheenjohtajat. Vaalipaneeli tavoitti Helsingin Sanomien sekä Ilta-Sanomien striimin kautta kymmeniä tuhansia (suora lähetys 35 000, tallenne 32 000 pelkästään HS Lasten uutisten kautta). Koronatilanteen takia vaalipaneeliin ei ollut mahdollista ottaa liveyleisöä, vaan lasten ja nuorten esittämät kysymykset välitettiin videoiden kautta. Anna ääni lapselle -kampanjan järjestöt osallistuivat videokysymysten toteutukseen.

Lasten vaalipaneelin mainos.

Anna ääni lapselle -kampanja valmistautui myös aluevaaleihin, jotka pidettiin heti tammikuussa 2022, sekä hyvinvointialueiden rakentamiseen vaikuttamiseen. Kampanja toi keskusliiton verkkosivustolle erityisen paljon kävijöitä.

Verkkosivujen kävijämäärät 2021: suosituin keskusliiton hallinnoima sivusto on Lapsen Maailman sivusto yli 200 000 käyttäjällä vuodessa. Huomioitavaa on, että vuoden 2021 lukujen vertailtavuus edellisten vuosien kävijöihin ja sivustovierailuihin katosi tietosuoja-asetusten mukaisten evästekäytäntöjen käyttöönoton vuoksi. Käyttäjillä on nykyään mahdollisuus valita, hyväksyykö hän evästeseurantaa vai ei, ja tämä näkyy analytiikkaseurannassa pudotuksena edellisiin vuosiin verrattuna.

Keskusliitto tuotti poikkeusvuodesta huolimatta poikkeuksellisen paljon julkaisuja. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 11 julkaisua (vuonna 2020: 4; vuonna 2019: 12; vuonna 2018: 7 ja vuonna 2017: 5), kolme visuaalisista tiivistelmää, yksi kannanotto sekä yksi politiikkasuositus. Erityisesti näkyvyyttä toivat Kovemmin käsin – Suomalaisten kasvatusasenteet sekä kuritusväkivallan käyttö 2021 -selvitys sekä Kaikille eväät elämään -hankkeen julkaisu Paikoillaan pyörivä arki – Selvitys lapsiperheiden arjesta koronakriisin toisen aallon aikana.

Keskusliitto mediassa

Lastensuojelun Keskusliitto mainittiin nimeltä verkkomediassa 374 kertaa (kaksoisosumat poistettu). Näkyvyys laski hieman edellisestä vuodesta, jolloin näkyvyydessä oli tapahtunut kasvua (vuonna 2020: 392, vuonna 2019: 297 ja 2018: 314 kertaa), mutta tavoittavuusluvut olivat korkeat: tavoitimme yhteensä arviolta noin miljoona lukijaa.

Keskusliiton asiantuntijat esiintyivät aktiivisesti mediassa erityisesti lastensuojeluun sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyvissä aiheissa.

Sosiaalinen media

Keskusliiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa on kasvanut tasaiseen tahtiin jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2021 suosittuja olivat varsinkin kuritusväkivaltaan liittyvät sisällöt, Lapsen oikeuksien viikon sisällöt, Lastensuojelun viestinnällisen teon valinta sekä Leena Laitisen valinta uudeksi puheenjohtajaksi. Loppuvuodesta toiseen kertaan toteutettu Tee lapselle joulu -joulukalenteri keräsi paljon huomiota erityisesti Instagramissa.

Vuoden 2020 koronapandemian nostamiin huikeisiin lukuihin ei keskusliiton sosiaalisessa mediassa kuitenkaan enää ylletty.

Kirjasto ja tietopalvelu

Tietopalvelun toimintaa mukautettiin pienempien resurssien sekä koronapandemian mukanaan tuomien haasteiden myötä ja toiminnassa keskityttiin pääasiassa sähköisiin palvelukanaviin. Kirjaston tilat olivat auki ulkopuolisille asiakkaille vain pyynnöstä, mikä yhdessä etätyösuosituksen kanssa vähensi kävijämääriä. Kirjojen lainausmäärät kasvoivat kuitenkin hiukan edellisvuodesta ja tietopalvelu palveli sekä liiton omia että ulkopuolisia tiedontarvitsijoita tietopyynnöissä ja materiaalitarpeissa.

Tietopalvelun uutiskirjeistä Uutisia maailmalta oli tauolla, mutta muut ilmestyivät suunnitellusti ja jatkoivat pienoista nousua lukija- ja avausmäärissä.

Lapsen Maailma

Printtilehden rinnalla alettiin julkaista digilehteä, jonka myynti yllätti positiivisesti: vuonna 2021 tehtiin 890 digitilausta. Aikakauslehtiviikolla huhtikuussa siihen tutustui Lehtiluukku-sovelluksessa lähes 1 200 lukijaa. Vuonna 2021 ilmestyi lehden 80. vuosikerta, mitä juhlistettiin lehdessä läpi vuoden.

Uutena kolumnistina aloitti Atte Ahokas, joka on Jokioisilla asuva lukiolainen ja ilmastoaktivisti FridaysForFuture-liikkeessä.

Lapsen Maailma sai Aikakausmedian toteuttamassa Adam-lukijatutkimuksessa kouluarvosanakseen 8,7. Kyselyyn vastasi 325 lukijaamme, joista 77 % kertoi lehden vaikuttaneen myönteisesti heidän käsitykseensä lastensuojelusta, lasten ja nuorten kasvattamisesta ja Lastensuojelun Keskusliitosta.

Vuoden aikana kilpailutettiin kirjapainot ja päädyttiin jatkamaan kotimaisen Punamusta Oy:n kanssa, jonka vastuullisuusohjelma (lukusali.fi) oli tarkastelluista painoista paras.

Vuoden lopussa uusittiin lehden uutiskirje tilaajille ja medialle.

Katso Lapsen Maailman tunnusluvut Infogramissa

Lapsen Maailman verkkosivujen TOP-10-lista Lapsenmaailma.fissä:

• Eskaristressi kuohuttaa 6-vuotiasta – Näin autat lasta (11 150 sivun katselua)
• Lapselliset Miehet: Isä huonon huumorin perinteensiirtäjänä (5 324)
• Miksi lapsi änkyttää? (4 679)
• Näin valitset lapselle oikeanlaiset kengät (3 445)
• Lapselliset Miehet: Kirja-arvio: Punainen planeetta yrittää ymmärtää isää (2 335)
• Äitipuhe: Tutkimuksen mukaan taaperot nukkuvat pinnasängyssä paremmin kuin tavallisessa lastensängyssä (2 290)
• Kiikkuva Kirjapylly: Kirjoja 6-vuotiaalle (2 117)
• Lapselliset Miehet: Lost Boysin katsomista kannattaa harkita –vanhempana saattaa saada eväitä keskusteluun päihteistä (2 058)
• Kiikkuva Kirjapylly: Kirjoja 1-vuotiaalle (1 838)
• Rupista Rakkautta/Sydänjuurilla: Nepsy-lapsen vanhemmuus valokeilassa (1 767)

Pandemiatilanne jatkui, mikä heijastui lasten ja perheiden hyvinvointiin. Keskusliitossa jatkettiin aktiivista vaikuttamistyötä lapsen turvallisten kasvuolosuhteiden puolesta.

Lapsiperheiden toimeentulo ja sosiaaliturva

Lapsiperheköyhyyden vähentämistä ja lapsiperheiden toimeentulon vahvistamista pidettiin läpileikkaavasti esillä kaikessa vaikuttamistyössä. Vuoden 2021 alussa kiinnitimme huomiota siihen, ettei sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva sosiaaliturvakomitea ollut huomioinut lapsinäkökulmaa ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Huomion seurauksena valmistelimme kuuden lapsi- ja perhejärjestön yhteisen vetoomuksen (18.2.2021) sosiaaliturvakomitealle sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan ministerityöryhmälle. Vetoomuksessa korostettiin, että sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa lapsiperheiden asiaa on tarpeen käsitellä sekä omana kokonaisuutenaan ja että läpileikkaavasti muiden teemojen kohdalla.

Koordinoimme sosiaaliturvan muutostarpeista myös kuuden lapsi- ja perhejärjestön yhteisen Lapsiperheet ja sosiaaliturvauudistus -politiikkasuosituksen (pdf), joka julkaistiin toukokuussa.

Sosiaaliturvakomiteaa lähestyttiin vielä uudelleen marraskuussa 2021, kun lapsinäkökulma edelleen puuttui komitean tarkastelusta. Politiikkasuositusta esiteltiin eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän seminaarissa 16.11. Näiden toimenpiteiden jälkeen asia eteni sosiaaliturvakomiteassa.

Kaikille eväät elämään

Avustusohjelman hankkeista selvä enemmistö jatkoi toimintaansa alkuvuonna 2021. Toiminnassa olleet hankkeet kokoontuivat vuoden aikana kahdesti: elokuussa järjestetyssä kesäkoulussa perehdyttiin Euroopan unionin rahoitusjärjestelmiin, ja verkoston viimeinen tilaisuus järjestettiin marraskuussa Turussa. Etäkokoontumisia oli yhdeksän.

Tammikuussa järjestettiin Pirkanmaan kuntavaalipaneeli tamperelaisten hankkeiden yhteistyönä. Paneeliin osallistui ehdokkaita seitsemästä puolueesta.

Keväällä julkaistussa Paikoillaan pyörivä arki -selvityksessä raportoitiin pandemian toisen aallon aikana kerätyn kyselyaineiston tulokset ja tarkasteltiin muutoksia kevään 2020 poikkeusajan tuloksiin. Selvityksessä tuli esille, että kriisin vaikutukset kohdistuivat epätasaisesti eri lapsiryhmiin. Riskiryhmiin kuuluvat kärsivät muita enemmän.

Yhteistyössä STEA:n kanssa järjestettiin avustusohjelmia koskeva keskustelutilaisuus, jossa keskustelun pohjana oli ohjelman ulkoinen arviointi.

Väkivallaton lapsuus

Keskusliitosta osallistuttiin aktiivisesti väkivallattoman lapsuuden vastaiseen työhön kansallisen Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman ohjausryhmässä sekä Lanzaroten toimeenpanosuunnitelman työstämiseen kansallisessa työryhmässä.

Keskusliitto koordinoi maaliskuussa järjestettyä webinaaria: Ei enää hiljaisuutta – Miten saada kaltoinkohdeltujen ja väkivaltaa kokeneiden lasten ääni kuuluviin. Webinaari järjestettiin yhteistyössä Osallisuuden aika ry:n, Pesäpuu ry:n, Ensi- ja turvakotien liiton ja THL:n Barnahus-hankkeen kanssa. Webinaariin osallistui lähes tuhat lasten ja perheiden kanssa työskentelevää ammattilaista.

Lasten kohtaama väkivalta oli teemana myös Valtakunnallisten lastensuojelupäivien® alaseminaarissa.

Lokakuussa julkaistiin Kovemmin käsin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021 -selvitys, joka oli jatkoa pitkäjänteiselle seurannalle suomalaisten kasvatusasenteista. Tuloksista näkyi, että tietoisuus kuritusväkivallan lainvastaisuudesta oli hieman heikentynyt ja asenteet koventuneet. Selvityksessä oli myös kommenttipuheenvuorot THL:lta, Tampereen yliopistolta sekä Ensi- ja turvakotien liitolta. Selvityksestä järjestettiin erillinen julkaisutilaisuus webinaarina 27.10. ja sen tulokset keräsivät runsaasti mediahuomiota ja julkaistiin laajasti valtamediassa.

Kuritusväkivaltaselvityksen jälkeen aloitettiin henkisen väkivallan vastaisen kampanjan suunnittelu ja tehtiin kysely ammattilaisille lasten kohtaamasta henkisestä väkivallasta yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton, THL:n Barnahus-hankkeen ja Tampereen yliopiston kanssa. Lisäksi alettiin työstää interaktiivista artikkelia kuritusväkivallan historiasta, jonka keskusliitto julkaisee 2022.

Ei enää hiljaisuutta -webinaarin mainos.

Lastensuojelun vaikuttamistyössä jatkettiin koronapandemian vaikutusten tarkastelua lastensuojelun näkökulmasta. Yhteistyössä THL:n kanssa toteutetussa selvityksessä tuli näkyväksi lastensuojelun asiakkaina olevien lasten mielenterveysongelmien lisääntyminen, kasvaneet haasteet sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa ja kuntien arvio siitä, miten pandemia tulee lisäämään lastensuojelun asiakasmääriä sekä sijoituksia pitkällä tähtäimellä.

Vuoden aikana vaikutettiin lastensuojelua koskevaan lainsäädännön uudistamiseen. Lausunnoissa painotettiin erityisesti lastensuojelun työntekijäresurssin riittävyyden turvaamista, ja eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastusraportin osalta lausuimme erityisesti sijaishuollon valvonnan kehittämistarpeista.

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® Jyväskylässä

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® järjestettiin vuonna 2021 57. kerran ja ensimmäistä kertaa hybridimuotoisina. Livepäivät pidettiin Jyväskylän Paviljongilla otsikolla Uuden edessä. Paikalle saapui 750 osallistujaa ympäri Suomen, ja etäyhteyden kautta seminaariin osallistui 240 osallistujaa.

Teema Uuden edessä ilmensi ajatusta koronan jälkeisestä ajasta: palveluiden, osallisuuden, johtamisen ja hyvinvoinnin kehittämisen jatkamista. Pääpuheenvuoron tulevaisuusajattelusta käytti tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Sitrasta ja lähijohtamisen merkityksestä sekä koulutuksellisesta tasa-arvosta puhui dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistosta. Ohjelmassa pureuduttiin myös siihen, mikä on lastensuojelun tarkoitus, mitkä ovat sen kriittiset menestystekijät ja mitä pitäisi tehdä, että meillä olisi yhteinen visio. Paneuduimme myös moniammatilliseen keskusteluun nuorten hyvinvoinnista ja auttamiskeinoista. Lastensuojelupäivillä toteutettiin myös näyttelyalue, jossa 72 organisaatiota esitteli toimintaansa.

Lastensuojelun julkaisut

Sijaishuoltoon liittyen julkaistiin keväällä 2021 Talentian ja Keskusliiton yhteisjulkaisu, Lapsen vuoksi –selvitys. Siinä kartoitettiin työntekijöiden ja opiskelijoiden näkökulmia lastensuojelun laitoshoidon vetovoima- ja pitovoimatekijöihin. Selvityksen työsuojeluun liittyvät huolestuttavat tulokset noteerattiin sosiaali- ja terveysministeriössä, ja se toimi aloitteena sijaishuollon työsuojelun kehittämistoimille. Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui lastensuojelun toimijoita koolle pyöreään pöytään loppuvuodesta keskustelemaan sijaishuollon työntekijätilanteesta.

Keväällä julkaistiin myös Lastensuojelun Keskusliiton ja NOJA-hankkeen yhteisesti laatima opas Kaikkein tärkeimmät asiat – Nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa. Opas kuvaa nuoren oikeuksia sijaishuollossa ja antaa eväitä sijaishuollon aikuisten ja nuorten yhteiseen keskusteluun nuoren oikeuksista. Opas julkaistiin erityisen tärkeään aikaan ottaen huomioon mm. vuoden 2020 eduskunnan oikeusasiamiehen huomautukset, jotka koskivat sijaishuollossa tapahtuneita epäkohtia. Oppaan julkaisun yhteydessä pidettiin webinaari, jonka kommenttipuheenvuorot tulivat sijaishuollon kentältä, kokemusasiantuntijalta sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Keväällä 2021 julkaistiin myös THL:n ja keskusliiton yhteisselvitys Koronan vaikutukset lastensuojeluun II (julkari.fi). Selvitys oli jatkoa syksyllä 2020 tehdylle kyselylle ja siinä kartoitettiin koronan vaikutuksia koko lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelun työhön ja asiakkaiden elämään sekä muutosta syksyyn verrattuina.

Lisäksi keväällä julkaistiin Lastensuojelun mahdollistajat -selvitys lähijohtamisen sisällöstä ja merkityksestä. Selvityksessä avattiin lähijohtamisen merkitystä ja sisältöä lastensuojelutyössä. Selvityksestä pidettiin kevään ja syksyn aikana pienempiä puheenvuoroja selvitykseen osallistuneille työyhteisöille sekä puheenvuoro että alaseminaari Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® Jyväskylässä.

Syksyllä 2021 alettiin valmistella jälkihuollon politiikkasuositusta sekä suunnitella siihen liittyvää vaikuttamistyötä. Politiikkasuosituksen rinnalla päätettiin tuottaa erillinen julkaisu jälkihuollon kehittämistarpeista nuorten näkökulmasta. Tähän liittyen kutsuimme loppuvuodesta kahdeksan lastensuojelun jälkihuollon kokemusasiantuntijaa hybridityöpajaan pohtimaan jälkihuollon kehittämiskohteita. Nuorten opas julkaistiin vuonna 2022.

Lausunnot

Vaativan sijaishuollon työryhmän lausunto oli alkuvuodesta lausuntokierroksella. Vaativan sijaishuollon työryhmän ehdotuksista lastensuojelulain 13 b § tuli lausuttavaksi syksyllä. Lastensuojelun Keskusliitto painotti lausunnossaan, että lastensuojelun työntekijäkohtaisen asiakasmäärän tulisi noudattaa kansallisen laatusuosituksen näkemystä maksimiasiakasmäärästä. Keskusliitto oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana asiasta.

Alkuvuodesta oli lausuttavana myös eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastusraportti. Lastensuojelun Keskusliitto oli tarkastusvaliokunnan kuultavana ja nostimme esiin mm. sijaishuollon valvonnan kehittämisen tarpeita.

SIB I hanketyö ja SIB II valmistelu

Vuoden 2021 lopussa Lastensuojelun Keskusliitolla oli hallinnoitavinaan Lapset SIBin seitsemän kunnan ja kahdeksan hankkeen interventiokokonaisuudet (Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä perusaste, Jyväskylä toinen aste, Karviainen, Lohja, Tampere ja Vantaa). Jokaisessa kunnassa on erilaiset vaikuttavuusmittarit ja jokaisen kunnan kohderyhmissä on eri-ikäisiä lapsia ja nuoria (0–24 vuotta). Ohjelmaan osallistui vuoden aikana noin 200 lasta.

Hallinnointi tarkoitti vuonna 2021 kuntatyön lisäksi yhteistyötä neljän päätoteuttajakumppanin ja 15 täysipäiväisen asiakastyötä tekevän rinnallakulkijan sekä noin 30 lisäpalvelutuottajan kanssa. Hanketyötä haastoivat etenkin suuret muutokset Vantaalla sekä Kemiönsaaren vetäytyminen hankkeesta. Toisaalta hankkeeseen saatiin mukaan kolme uutta kuntaa (Tampere, Jyväskylä ja Karviainen).

Hyvinvointivaikutusten mukaan ohjelmassa olevien asiakkaiden hyvinvointi parantui monella osa-alueella. Myös vaikuttavuutta syntyi siten, että Hämeenlinna maksoi tulospalkkioita rahastolle. Muissa kunnissa mahdolliset vaikuttavuuteen perustuvat tulospalkkiot maksetaan vasta seuraavina vuosina. Rahasto oli sijoittanut hankkeeseen vuoden loppuun mennessä noin 2,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 hankkeen interventiokokonaisuutta hallinnoitiin Lastensuojelun Keskusliitosta 1,5 henkilötyövuodella.

Care day – sijaishuollon juhlapäivä

Osallistuimme alkuvuodesta 2021 Sijaishuollon juhlapäivän seminaarin valmisteluun. Keskusliiton asiantuntija osallistui puheenvuorolla juhlapäivään sekä yhdessä Osallisuuden aika ry:n kanssa YLE:n radio-ohjelmaan, jossa käsiteltiin sijaishuollon onnistumisia. Loppuvuodesta 2021 osallistuimme vuoden 2022 sijaishuollon juhlapäivän suunnittelutyöhön.

Viestintätoimikunnan toiminta

Keskusliiton viestintätoimikunnassa vaikutettiin lastensuojelun julkikuvaan. Kirjoitimme blogikoronan vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin, ideoimme lastensuojelun viestinnällinen teko -palkintoa, joka jaettiin valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Tiktok-sossuille, ja nostimme somepulssia #siksilastensuojelu -kampanjalla, jossa kannustettiin jakamaan omia muistoja siitä, miksi työskentelee lastensuojelussa tai miksi lastensuojelu on tärkeää. Lisäksi viestintätoimikunnassa suunniteltiin seuraavaa toimittajakoulutusta, joka oli tulossa alkuvuodesta 2022.

Lastensuojelun Keskusliitto jatkoi kansainvälistä yhteistyötä aktiivisesti myös vuonna 2021 – joskin pääsääntöisesti edelleen verkon välityksellä. Kansainvälisillä foorumeilla edistettiin mm. lasten oikeuksien toteutumista EU-politiikassa ja tarkasteltiin pandemian vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Eurochild

Eurochild (eurochild.org) on vuonna 2004 perustettu lapsen oikeuksia edistävä verkosto, joka pyrkii vahvistamaan lasten asioiden esillä olemista eurooppalaisessa politiikassa. Se saa päärahoituksensa EU:lta.

• Keskusliitto toimi aktiivisesti Eurochildissa, jonka kokoukset toteutuivat verkkomuotoisina vuonna 2021.-Keskusliiton vaikuttamisen ja yhteiskuntasuhteiden johtaja valittiin toiselle toimikaudelle Eurochildin hallitukseen.
• Keskusliitto oli mukana National Partner Network -verkostossa sekä sijaishuollon kysymyksiin liittyvässä CIAC (Children in Alternative Care) -verkostossa.
• Osallistuimme Ciac-alatyöryhmän koordinoimaan Data Care -projektiin Suomen kirjeenvaihtajana yhteistyössä THL:n kanssa. Projektiin valmisteltiin maakohtainen tilannekuva sijaishuollon tiedonkeruusta ja työstettiin Eurooppa-tasoisesti näkökulmia tiedonkeruun kehittämistarpeista, joiden osalta Ciac julkaisee vuonna 2022 tiedonkeruun kehittämistä koskevan politiikkasuosituksen.
• Keskusliitto oli mukana ECD (Early Childhood Development) -kampanjassa, jota Eurochild ja ISSA (International Step by Step Association) koordinoivat EPHA:n (European Public Health Alliance) ja REF:n (Roma Education Fundin) kanssa.
• Osallistuimme Child Guarantee -kampanjaan. Sen yhteydessä työstettiin ja julkaistiin video, joka kertoi koronan vaikutuksista Suomessa lapsiperhenäkökulmasta.
• Keskusliiton asiantuntijat alustivat lasten ja perheen hyvinvoinnin edistämisestä Eurochildin järjestämissä webinaareissa ja foorumeissa.

Euroopan komissio

Euroopan komission vuosittain järjestetty lapsenoikeusfoorumi järjestettiin verkossa. Keskusliitto osallistui foorumiin.

OMEP – varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö

OMEP (omepworld.org) on vuonna 1948 perustettu vahvasti vapaaehtoisvoimin toimiva varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö, jolla on neuvoa antava asema YK:ssa ja Unescossa. Se toimii lähes 70 maassa edistäen lasten hyvinvointia sekä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

Vuonna 2021 Suomen OMEP-toimikunta kokoontui yhden kerran. Järjestön kansainväliset tapaamiset järjestettiin virtuaalisesti. Kansainvälinen varhaiskasvatuskonferenssi, jonka järjestelyissä keskusliitto oli mukana, peruttiin koronapandemian vuoksi.

FICE – maailmanlaajuinen sijaishuollon toimijoiden verkosto

FICE (ficeinter.net) on vuonna 1948 perustettu kansainvälinen järjestö, jonka keskeinen tavoite on tukea laadukkaan sijaishuollon toteuttamista. Verkosto järjesti virtuaalikahvitilaisuuksia, joihin keskusliitto osallistui. Vuoden aikana myös osallistuttiin FICE-verkoston kehittämistyöhön.

Pidimme FICE-verkoston kautta tulleen pyynnön mukaisesti puheenvuoron Zürichin yliopiston järjestämässä seminaarissa, jossa tarkasteltiin eri maiden lapsi- ja perhepalvelua sekä lastensuojelujärjestelmiä.

Lähialueyhteistyö

Keskusliitto on tehnyt lähialueyhteistyötä vuodesta 1989. Suurin osa projekteista tehdään Venäjän kanssa, ja yhteistyön painopisteitä ovat lapsen oikeuksien edistäminen, tiedonvaihto ja osaamisen vahvistaminen. Vuonna 2021 kirjoitettiin artikkeli venäläislehteen Social Sciences and Childhood (psyjournals.ru) koronvaikutuksista lastensuojeluun. Se julkaistiin syyskuussa. Osallistuimme lähisuhde- ja perheväkivaltaa Venäjällä käsittelevän webinaarin järjestelyihin sekä uuden lähialueyhteistyö Children and Youth at Risk (CYAR) in the Barents Region -hankkeen käynnistämiseen. Viimeksi mainitussa ovat yhteistyökumppaneina myös THL ja STM.

Pohjoismainen yhteistyö

Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin myös pohjoismaisella tasolla. Keskusliitto osallistui Pohjoismaisten lastensuojelupäivien (NBK eli Nordiska barnavårdskongressen) suunnittelukokouksiin virtuaalisesti.

Osallistuimme NFBO:n (Nordisk förening mot barnmishandling og omsorgsvikt) Hearing the Voice of Children and Young People 11th Nordic Conference on Child Abuse and Neglect -webinaarin järjestämiseen toukokuussa 2021. Sen järjestämistä koordinoi THL. Alkuperäinen suunnitelma kolmipäiväisestä konferenssista Helsingissä keväällä 2020 vaihtui koronapandemian vuoksi päivän webinaariksi.

Osallistuimme 21.10. Pohjoismaisen ministerineuvoston Liettuan toimiston kutsusta Pohjoismaiseen konferenssiin, jossa keskusliiton asiantuntija piti puheenvuoron lastensuojelusta ja sijaishuollosta Suomessa sekä osallistui paneelikeskusteluun.

Euroopan neuvoston lapsiohjelma ja -strategia

Euroopan neuvoston Building a Europe for and with Children -lapsiohjelma (coe.int) ja lapsen oikeuksien strategia pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Ne pyrkivät sisällyttämään lasten oikeudet läpileikkaavasti Euroopan neuvoston eri sektoreiden työhön sekä tukemaan jäsenvaltioita lasten oikeuksien toteuttamisessa.

• Keskusliitto teki yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja lapsijärjestöjen kanssa lisätäkseen tietoisuutta Euroopan neuvoston lapsistrategiasta ja lapsen oikeuksiin liittyvistä suosituksista.

Lastekaitse Liit

Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi yhteistyötä virolaisen Lastekaitse Liitin (lastekaitseliit.ee) kanssa ei vuonna 2021 toteutettu.

IFCO – maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto

IFCO on maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto (ifco.info), jossa on mukana suomalaisia perhehoidon toimijoita. Pandemiatilanteen vuoksi verkostossa ei tehty aktiivisesti yhteistyötä.