Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa eri väestöryhmiä ei aseteta vastakkain

Perus- ja ihmisoikeudet ovat yksilölle erityisen tärkeitä oikeuksia. Perusoikeudet turvataan kansallisessa perustuslaissa ja ihmisoikeudet kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Sisällöllisesti kysymys on pitkälti samoista oikeuksista. Esimerkiksi syrjinnän kielto, sananvapaus, oikeus yksityisyyden suojaan, opetukseen, sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon sisältyvät sekä perusoikeuksiin että ihmisoikeuksiin.

Perus- ja ihmisoikeudet ovat normihierarkiassa tavallista lainsäädäntöä korkeammalla sijalla ja niiden muuttaminen on vaikeampaa kuin tavallisten lakien. Perustuslaissa julkiselle vallalle on asetettu erityinen velvoite turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tähän on syynsä. Perus- ja ihmisoikeuksien on tarkoitus turvata ihmisarvoinen elämä kaikissa elämänvaiheissa poliittisista ja taloudellisista suhdanteista riippumatta. Siksi niiden on oltava erityisen kestäviä ja perustuttava kaikkien hyväksymien arvojen pohjalle. Ihmisarvon kunnioittaminen onkin perus- ja ihmisoikeuksien perustana. Toinen tärkeä arvo perus- ja ihmisoikeuksien taustalla on oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuus liittyy erityisesti yhdenvertaisuuteen sekä taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin.

Perus- ja ihmisoikeudet sitovat myös lainsäätäjää. Yhteiskunnallisia uudistuksia tehtäessä on kunnioitettava perus- ja ihmisoikeuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää uudistettaessa on varmistettava riittävät palvelut jokaiselle eivätkä palveluiden järjestämistä tai tuottamista koskevat ratkaisut saa vaarantaa tämän oikeuden toteutumista.

Päätöksenteossa on tärkeä tunnistaa ennakolta vaikutukset niihin ihmisiin, joihin päätös kohdistuu. Päätöksentekijöiden on oltava selvillä siitä, miten päätökset vaikuttavat erilaisessa tilanteessa oleviin ihmisiin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen muutoksilla on erilaisia vaikutuksia eri ihmisryhmiin. Vaikutusten arviointi ei yksistään riitä, vaan arvioinnin tulokset on myös otettava huomioon päätöksenteossa. Tällöin saadaan eri ihmisryhmien tarpeet huomioivia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Päätöksentekijät eivät voi valita, mitä perus- ja ihmisoikeuksia he turvaavat tai minkä väestöryhmän oikeuksia he edistävät. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa eri väestöryhmiä ei aseteta vastakkain, vaan huolehditaan siitä, että yhteiskunta on kaikille hyvä.

Seuraavalla vaalikaudella tullaan luultavasti viemään eteenpäin useita suuria uudistuksia, jotka ovat perus- ja ihmisoikeuksien kannalta merkittäviä. Sote-palveluiden järjestämistä koskevan uudistuksen lisäksi näitä ovat muun muassa sote-palveluiden käyttäjien itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntöhanke, sote-palveluiden asiakasmaksulaki, sosiaaliturvauudistus, perhevapaauudistus ja vanhus- ja vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen. Näissä kaikissa tarvitaan huolellista vaikutusten arviointia ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen tarkastelua.

Sanna Ahola, asiantuntija, Ihmisoikeuskeskus
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto