Hyppää sisältöön

Terveisiä Islannista!

Lastensuojelu
Uutiset
17.09.2018
Terveisiä Islannista!

Lastensuojelun Keskusliitto osallistui Pohjoismaisille Lastensuojelupäiville Reykjavikissa Islannissa 5.–7.9. Teemana konferenssissa oli ’Safety for Children: New thinking – New approaches’.

Keskusliitto on edustanut Suomea suunnittelukomitean jäsenenä Pohjoismaisten Lastensuojelupäivien suunnittelutyöryhmässä. Pohjoismaisilla päivillä on pitkät perinteet, ensimmäisen kerran päivät järjestettiin jo vuonna 1921.

Konferenssin avasi YK:n pääsihteerin erityisedustaja Marta Santos Pais alueenaan lapsiin kohdistuva väkivalta.  Santos Pais kertoi karua kuvaa maailman lasten elinoloista, joka viides minuutti jossain päin maailmaa kuolee lapsi väkivallan seurauksena. Vaikka Pohjoismaissa lasten turvallisuus on globaalissa mittakaavassa hyvällä mallilla, pohjoismaiset sosiaalialan asiantuntijat jakoivat yhtäläisen huolen lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, lasten kaltoinkohtelusta sekä lastensuojelutilanteesta.

Barnahus 20 vuotta

Ensimmäisenä päivänä ennen varsinaisen konferenssin alkua onniteltiin 20-vuotista Barnahusetia. Islannista alun perin juurensa juontava Barnahus-malli auttaa väkivaltaa nähneitä tai kokeneita lapsia, ja varmistaa samalla oikeus-, sosiaali- ja terveysviranomaisten välisen tiiviin yhteistyön lapsiystävällisissä tiloissa. Barnahus-malliin pohjaava toiminta on otettu käyttöön myös muissa Pohjoismaissa. Konferenssissa kerrottiin, että sen levittämisen eteen tehdään aktiivista työtä muun muassa useissa itäisissä EU:n jäsenmaissa. Islannin sosiaaliministeri Ásmundur Einar Daðason kertoi myöntäneensä 4 miljoonan ISK:n suuruisen avustuksen, jotta Pohjois-Islantiin voidaan avata toinen Barnahus.

1997 syntyneiden kohortista pian tutkimustuloksia

Suomesta pääpuheenvuoron piti tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen Nuorisotutkimusseurasta. Hän esitteli ensimmäistä kertaa uutta kohorttitutkimusta, jossa on saatu hyvin kattavasti tietoja vuonna 1997 syntyneiden suomalaisten elämästä. Uudella aineistolla on pystytty myös tarkastelemaan lastensuojelun piirissä olleiden elämää. Tutkimus on jatkoa aiemmalle vuonna 1987 syntyneitä tarkastelleelle kohorttitutkimukselle ja sen tulokset julkaistaan loppuvuoden aikana. Suomessa ennaltaehkäisevät palvelut lastensuojelun osalta eivät toimi kunnolla, mikä tuottaa paineita lastensuojeluun. Suurin ikäryhmä lastensuojelussa ovat 13-17 -vuotiaat nuoret.

Suomen lastensuojelujärjestelmä kohtaa Pekkarisen mukaan paljon psykiatrista tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. 63%:lla kodin ulkopuolelle sijoitetuista nuorista on psykiatrinen tai neurologinen diagnoosi, vastaava luku kotona asuvilla nuorilla on 17%. Vanhempien ongelmat näkyvät myös selkeästi nuorten käytöksessä.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on löydetty useita keinoja, joilla lasten ja nuorten hoidon laatua voitaisiin parantaa. Näitä ovat Pekkarisen mukaan seuraavat:

  • Kodin ulkopuolella tapahtuvan hoidon valvonnan parantaminen
  • Laadukkaat kansalliset ohjeet
  • Lastensuojelun arviointineuvosto
  • Lasten, nuorten ja perheiden kansallinen tutkimuskeskus
  • Lasten ja nuorten sijoituksen perustuminen tarpeisiin, ei kilpailuun eikä kuntien varoihin
  • Lainsäädännön selvennys hyvän hoidon osalta
  • Yhteistyö alan eri toimijoiden, laitosten ja ammattien välillä
  • Sosiaalityöntekijöiden aikaresurssien parannus
  • Laitoksille laillisuus osallistua lapsen hoitoprosessiin
  • Lapset ja nuoret tulee kohdata empaattisesti ja avoimesti. Ennaltaehkäiseviin palveluihin ja kotona toteutettaviin toimenpiteisiin tulisi resursoida enemmän.

Vaikka Pohjoismaissa tilanteet eroavat kodin ulkopuolelle sijoitettujen, huostaanotettujen lasten ja lastensuojelua tarvitsevien lasten välillä, yhtäläinen haaste kaikissa maissa vaikutti olevan riittämättömät resurssit ja yhteistyö eri sektoreiden välillä.

Seuraavat Pohjoismaiset Lastensuojelupäivät järjestetään Nyborgissa Tanskassa vuonna 2021. 

Lue Lastensuojelun Keskusliiton johtavan asiantuntijan Sauli Hyvärisen kirjoittama blogi: Naapurilta oppimisen paikka epäillyn lasten kaltoinkohtelun kohtaamisessa>>

Blogissa Hyvärinen vertailee Suomen ja Ruotsin käytäntöjä lapsiin kohdistuvien rikosepäilyiden selvittämisestä.

Kommentit (0)

Sulje