Lapsen oikeudet tulee asettaa keskiöön myös vaativassa sijaishuollossa

Lastensuojelun lainsäädännön uudistuksessa on tärkeää yhdistää kokemus- ja tutkimusperustainen tieto. Tällä ymmärryksellä voimme edistää jokaisen lapsen osallisuuden kokemusta siten, ettei hänen tarvitse elämässään suunnata väkivaltaisiin ja rikollisiin selviytymiskeinoihin, muistuttavat Elina Kekkonen ja Jonna Lindqvist.

Uuden hallitusohjelman mukaan lastensuojelun uudistuksessa varmistetaan lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen rajoitustoimien käytön edellytyksiä selkeyttämällä, jotta lastensuojeluviranomaisilla ja sijaishuoltoyksiköillä on mahdollisuudet ja riittävät toimivaltuudet tehdä työtään. Lisäksi selvitetään vakavasti väkivaltaisten nuorten hoito- ja kuntoutusketjun toimivuus.

Tämä kirjoitus koskee lastensuojelun sijaishuollon ns. vaativan tason laitoshoitoa koskevia toimenpiteitä. Suunniteltaessa lainsäädäntöuudistusta niiden sijoitettujen lasten kohdalla, joiden itsemääräämisoikeuteen yhteiskunnan taholta merkittävästi puututaan, tulee uudistuksessa huomioida YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle 2023 antamat suositukset. Komitea suosittelee mm, että Suomi kiireellisesti varmistaa riittävän rahoituksen sijaishuollon osaavien ammattihenkilöiden lisäämiseen, valvontaan ja lapsiystävällisten yhteydenottokanavien kehittämiseen.

“Jään voi sulattaa vain lämmöllä”

Tällä ajatuksella resilienssi-tutkija Kitta Ripatti rohkaisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seminaarissa ammattilaisia työhön lasten kanssa, joiden käytös haastaa.

Haastavasti käyttäytyvät lapset ovat elämässään kokeneet ihmissuhteiden katkaisemisia, hylätyksi tulemista ja koko arkiympäristönsä muuttumista pystymättä vaikuttamaan siihen juuri mitenkään. Ympäristön viestit ovat vaikuttaneet kielteisesti minäkuvaan ja kokemukseen omasta osallisuudesta. Osallisuuden aika ry:n kokemusasiantuntijat toteavatkin selvityksessä, ettei lastensuojelu nykyisellään kykene tarjoamaan kaikille lapsille ja nuorille tueksi pysyviä ja luotettavia aikuisia, jotta luottamusta ja parempaa tulevaisuutta voitaisiin rakentaa lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille ja nuorille.

Kokemustiedosta kootun selvityksen mukaan nuorille kokemus siitä, onko rakkauden arvoinen, näyttää vaikuttavan olennaisesti siihen, millaiseksi kokemus lastensuojelun palveluista kokonaisuudessaan muodostuu ja millaiseksi omat mahdollisuudet rakentaa hyvää elämää, kiinnittyä yhteiskuntaan ja muodostaa ihmissuhteita rakentuvat.

Väkivaltaisesti käyttäytyville, rikoksilla ja päihteillä oireileville lapsille tulee tarjota turvaa ja pysyvyyttä – eli yhteisö ja olosuhteet, jossa voidaan samanaikaisesti rajoittaa sekä varmistaa kannustavan aikuisen vahva tuki ja rinnalla kulkeminen ilman uhkaa sijaishuoltopaikan muuttamisesta.

Nuoren kokema viha ja epäluottamus yhteiskuntaa kohtaan haastaa lastensuojelun vaativan tason sijaishuollon työntekijöitä

Uusimman Kouluterveyskyselyn mukaan sijoitettuna asuvista teini-ikäisistä kolmasosa koki erittäin heikkoa osallisuutta. Kysy ja Kuuntele -selvityksen (julkari.fi) mukaan kaltoinkohtelu muiden lasten taholta on tavallista sijaishuoltopaikoissa.

Sijaishuollon arjessa lapsen kokemat kielteiset tunteet ilmenevät usein vuorovaikutuksen ongelmina. Ympäristöltä se vaatii paljon: on kenelle tahansa kärsivällisyyttä koettelevaa kerta toisensa jälkeen kohdata myötätunnolla henkilö, joka näyttää suhtautuvan sinuun vihamielisesti ja pilkaten. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus voi myös purkautua impulsiivisina väkivallan tekoina monenlaisista syistä; äkkipikaistuksissaan, päihtyneenä, traumatakauman takia tai opittuna keinona puolustautua. Väkivallan uhka ja työntekijöiden vaihtuvuus ovatkin todettuja ongelmia sijaishuollossa.

Tuoreen rajoitustoimenpiteitä tarkastelevan tutkimuksen (julkari.fi) mukaan lapset eivät kategorisesti vastusta rajoittamista, mutta toivovat aikuisilta ennen kaikkea yhteistä aikaa ja keskusteluja, ymmärrystä ja välittämistä. Ilman myötätuntoista keskustelua rajoitukset tuntuvat alistavilta rangaistuksilta. Pahimmillaan lapsen omien vaikutusmahdollisuuksien kaikkoaminen syventää katkeruutta ja yksin jäämisen kokemusta. Lapset kokevat rajoitukset huolenpitona, kun ne perustellaan ja niistä keskustellaan heidän kanssaan.

Lapsen oikeuksien toteutuminen vaativan tason sijaishuollossa varmistetaan parhaiten osaavalla ja määrällisesti vahvalla henkilökunnalla sekä toimintaan soveltuvilla puitteilla

Hyvinvoiva henkilöstö lisää yhteisöön turvallisuutta ja vahvistaa asiakkaiden osallisuutta. Työ edellyttää erityisen hyvää itsetuntemusta sekä kommunikointi- ja reflektiotaitoja, joten henkilöstölle tulee varmistaa riittävä työn tuki yksilö- ja yhteisötasolla. Hoitoyhteisöissä tulee olla paljon ammattitaitoista ja soveltuvaa henkilökuntaa paikalla rakentamassa turvallisuutta ja välittämisen ilmapiiriä. Työntekijän tulee voida luottaa siihen, että hän saa aina apua yllättäväänkin tilanteeseen.

Hallitusohjelman tavoitteiden mukainen turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio rakentuu hyvinvoivista ja osallisuutta kokevista kansalaisistaan. Lastensuojelun lainsäädännön uudistuksessa on tärkeää yhdistää kokemus- ja tutkimusperustainen tieto ymmärrykseen siitä, miten voimme edistää jokaisen lapsen osallisuuden kokemusta niin, ettei hänen tarvitse elämässään suunnata väkivaltaisiin ja rikollisiin selviytymiskeinoihin.