Turvallinen osallisuus varhaiskasvatuksessa on jokaisen lapsen oikeus
Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukaan varhaiskasvatuksen tulee olla turvallista, tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille tarjoavaa, kunnioittavaa vuorovaikutusta edistävää ja eettisesti vastuullista. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan henkilökuntaa, joka on valmis tarkastelemaan uudelleen omia ennakkoluulojaan sekä yhteiskunnan valtasuhteita ja rakenteita. Lasten osallisuutta ja ystävyystaitoja voi edistää esimerkiksi Ole rohkea ja reilu -työpajojen avulla.
Rasismia esiintyy jo varhaiskasvatuksessa
Rasismi on osa myös pienten lasten arkea (Repo, 2015). Päiväkodeissa esiintyy rasistista kiusaamista ja ympäröivän yhteiskunnan tiukkaan juurtuneet ajatusmallit, toimintatavat ja valkoisuuden normi heijastuvat lapsiin. Lapset tulevat jo varhain tietoiseksi yhteiskunnallisista järjestyksistä, joissa ihmisiä kohdellaan eri tavoin. Usein rasismiksi nähdään vain sanallinen tai fyysinen yksilöiden tai ryhmien välinen teko. Rasismi on kuitenkin laaja käsite, rakenne ja systeemi, joka pitää sisällään monia ilmenemismuotoja. Piilossa olevia rasistisia toimintatapoja, kuvastoa, pieniä eleitä ja ilmeitä ei aina ole helppo havaita, varsinkaan jos itse on valkoinen tai ei ole perehtynyt rasismiin ilmiönä.
Kasvattajien on pyrittävä tarkastelemaan pienten lasten maailmaa kaikkien lasten, myös ei-valkoisten ja ei-suomenkielisten lasten silmin. On hyvä pohtia muun muassa, onko jokaiselle lapselle tarjolla roolimalleja, millaisia rooleja otetaan leikeissä, minkälainen on kirjojen, lelujen ja opetusmateriaalien kuvasto ja mitä sanoja käytämme ihmisistä puhuessamme. Osallisuus ei voi myöskään olla kiinni kielitaidosta, vaan kasvattajien tehtävänä on aktiivisesti etsiä kommunikointikeinoja niin lapsen kuin lapsen vanhemmankin kanssa.
Rasismi voi näyttäytyä myös ulkopuolelle sulkemisena. Maahan muuttaneiden lapset jäävät muita herkemmin syrjään päiväkodin arjessa. He ovat päiväkodeissa helpommin muita passiivisemmassa roolissa ja saavat muita vähemmän syvällistä huomiota päiväkodin aikuisilta. Päiväkoti on monelle lapselle ensimmäinen kosketus kodin ulkopuolella olevaan laajempaan yhteisöön. Ensimmäiset kokemukset ulkopuolisuuden ja toiseuden tunteesta saattavat tulla jo pienenä, kun ryhmään pääsy ja osallisuus ei onnistu. Päivittäinen ulkopuolelle jättäminen, eriarvoinen kohtelu ja syrjintä vaikuttavat hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin päästä elämässä eteenpäin. Ulkopuolelle ja huomiotta jättäminen tuntuu aivoissa fyysistä kipua vastaavalla tavalla. Kasvattajan vastuulla on auttaa jokaista lasta tulemaan nähdyksi ja osaksi ryhmää.
Reilua yhdessäoloa ja ystävyystaitoja tulee opetella
Päiväkodeissa ja koulussa on hyvä huomioida yhteisiä ja yhdistäviä tekijöitä erottavien sijasta. Ryhmän yhteisen kulttuurin syntyminen on tärkeää ja jokaisen persoonalla ja voimavaroilla on paikkansa tämän kulttuurin syntymisessä. Yhdessäoloa ja ystävyystaitoja voi opetella Ole rohkea ja reilu –työpajoissa, jotka ovat osa Yhteiset Lapsemme ry:n rasisminvastaista, ennaltaehkäisevää vaikuttamistyötä.
Pienille lapsille suunnatuissa työpajoissa käsitellään moninaisuuden teemoja taidelähtöisten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Pienten lasten työpajat rakentuvat sadun ympärille ja vuorottelevat teemaan liittyvien toiminnallisten harjoitteiden ja ohjatun keskustelun välillä. Etäännyttämällä aihe taiteen avulla, voidaan saavuttaa teemojen käsittelyyn turvallinen välitila.
Eläytymällä kuvitteellisen hahmon asemaan ja tilanteeseen, opetellaan empatiataitoja ja kaikkien ottamista mukaan. Työpajat tarjoavat ratkaisukeskeisen ja osallistavan tilan, jossa jokaisen lapsen mielipide ja kokemus on tärkeä. Luova leikki, liike, tanssi ja kuvataide antavat myös muita kuin kielellisiä osallistumisen tapoja. Ole rohkea ja reilu –toiminnassa on valmistunut myös varhaiskasvattajien itsenäiseen käyttöön tarkoitettu musiikkityöpajamateriaali. Musiikkityöpajassa moninaisuutta ja ystävyystaitoja harjoitellaan sadun ympärille rakentuvien musiikillisten toimintaosuuksien ja keskustelun avulla.
Useimmissa pienten lasten Ole rohkea ja reilu –työpajoissa moninaisuutta, ennakkoluuloja ja rasismia käsitellään etäännytetysti sadun kautta. On kuitenkin suositeltavaa käydä rohkeita keskusteluja näistä teemoista myös pienten lasten kanssa. Apuna voivat toimia Ole rohkea ja reilu -toiminnassa laaditut vinkkilistat: Rasismia kokeneen lapsen tukeminen ja Miten käsitellä rasismia valkoisten lasten kanssa.
Kirjoittajat: Marjukka Rauhala ja Hanna-Leena Ylönen, Yhteiset Lapsemme ry
Pienten lasten turvallinen osallisuus -blogisarja kokoaa yhteen ammattilaisten näkökulmia ja vinkkejä pienten lasten parissa toimimiseen. Yhteistä kaikille kirjoituksille on turvallinen osallisuus, jota tarkastellaan eri toimintaympäristöistä käsin. Kaikista vuoden aikana julkaistuista blogiteksteistä kootaan yhteinen julkaisu.
Blogisarjan aiemmat kirjoitukset:
Viisi tärkeää asiaa lapsen osallisuudesta koronatilanteessa (01.06.2020)
Hei, leiki mun kanssa? (15.06.2020)
Kun on turvassa, tulee kuulluksi ja kohdatuksi (13.08.2020)
Superhampsteri ja onnen rapupiiraset – Kokemuksia väkivaltatyön avopalvelun lapsityöstä (14.09.2020)
Lapsilta opittua: kokemuksia turvallisesta osallisuudesta (15.10.2020)
Älä tule paha kakku – tule hyvä lasten SOTE! (16.11.2020)
Lapsen ehdoilla – pienten lasten osallisuutta tukemassa adoptio- ja sijaisperheissä (17.12.2020)
Kommentit (0)