Osallisuus perhekeskuksissa ja kohtaamispaikoissa

• Pelastakaa Lapset ry:n tekstissä (pelastakaalapset.fi) esitellään lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita, jotka tukevat lapsen osallisuuden toteutumista. Nämä yhdeksän periaatetta on avattu hyvin konkreettisesti tekstin lopussa, jolloin ne on helppo tuoda omaan arkityöhön.
• Lastensuojelun Keskusliiton Osallisuus kuuluu kaikille -video (youtube.com). Videossa kerrotaan hyvin selkeästi ja napakasti mistä lapsen osallisuudessa on kyse.
• Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen osallisuus -video (youtube.com), jonka sisältö on lapsilta opittua ja lainattua. Videossa käy hyvin ilmi asiat, jotka lapsia mietityttää eri tilanteissa.
• Kansallisen lapsistrategian Kaikkien lasten Suomi -podcast (spotify.com), jossa käsitellään lapsen osallisuutta, oikeuksia sekä yleisesti lapsen elämää Suomessa. Mukana vaihtuvia vierailijoita.
• Reetta Kalliomeren ja Elina Stenvallin kirjoittamassa mielipidekirjoituksessa (hs.fi) tuodaan esille lapsen tarvetta osallisuuteen ja yhteisöön kuulumiseen. Kirjoituksessa esitellään myös Tampereen yliopiston kehittämää myönteisen tunnistamisen toimintatapaa, jonka avulla voidaan vahvistaa lapsen kokemaa osallisuutta ja yhteisöllistä hyvinvointia.
• Lastensuojelun keskusliiton julkaisema video (youtube.com) lasten ajatuksista liittyen perheiden palveluihin.
• Pelastakaa Lapset ry:n julkaisema teos (pelastakaalapset.fi), jossa 24 ammattilaista jakavat parhaat vinkkinsä lapsen osallisuuden tukemiseen. Asiantuntijat ja lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset kertovat kirjassa, kuinka heidän mielestään lapsen näköistä osallisuutta voidaan tukea ja lisätä. Artikkeleissa on konkreettisia vinkkejä lapsen kohtaamiseen eri tilanteissa. Kohti lapsen näköistä osallisuutta on julkaistu 2021 ja on saatavilla myös verkkojulkaisuna.
• Lasten osallistumisen etiikka – Lapset ja nuoret palveluiden kehittäjinä on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema opas (lskl.fi), jonka tavoitteena on edistää keskustelua ja ymmärrystä lasten osallisuuteen liittyen. Opas on toteutettu työpajoihin osallistuneen työryhmän kesken, jossa oli mukana niin ammattilaisia ja asiantuntijoita, kuin myös nuoria.
• Pelastakaa Lapset ry:n julkaisema Työskentele lapsen kanssa -ohjemateriaali (pelastakaalapset.fi). Materiaalissa löytyy ohjeita lapsen kanssa työskentelyyn ja ammattimaisen työskentelyn rakenteeseen.

• Kasper ry:n Osallisuussivu (suomenkasper.fi) kertoo vanhempien osallisuuden merkityksestä osana lapsiperhetyötä. Vinkkejä ja keinoja vanhemman kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen sekä heidän osallisuutensa vahvistamiseen osana perheiden kanssa tehtävää työtä.
• Maaret Vuorenmaan Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekä osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät, (julkari.fi) -tutkimuksessa arvioidaan geneerisen vanhempien osallisuusmittarin (G-FES) validiteettia ja reliabiliteettia, mutta siinä kuvataan myös lapsiperheiden vanhempien osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja toimintamalleja. Tutkimuksessa nousee esiin kuinka vanhempien mahdollisuus vaikuttaa oman alueensa lapsiperheiden palveluihin ja toimiva viestintä niistä, vaikuttaa vanhempien osallisuuden kokemukseen ja arjen toimivampaan vanhemmuuteen. Suosittelemme lukemaan erityisesti alaluvut 2.3, 5.2–5.4 ja 6.4.
• Kasvatustieteiden tohtori Leena Turja kirjoittaa artikkelissaan (talentia.fi), kuinka aikuisten tulisi muuttaa asenteita ja toimintatapoja mahdollistaakseen lapsen osallisuuden. Turja kuvaa myös konkreettisesti, kuinka lasten osallisuus kehittää myös heidän itseohjautuvuuttaan.
• Lastensuojelun Keskusliiton blogiteksti (lskl.fi) perheiden osallisuudesta. Teksti on kirjoitettu pohjautuen vuoden 2020 Osallisuusviikkoon ja se painottuu osallisuuden kokemusten merkitykseen jokapäiväisessä työssä perhekeskuksissa.
• Lapsen Maailma -lehdessä julkaistu artikkeli lapsiperheiden kohtaamispaikkakokeilusta (lapsenmaailma.fi). Kohtaamispaikan vakiokävijä, josta on muodostunut myös vapaaehtoinen, kertoo, kuinka kohtaamispaikka on lisännyt hänen osallisuuden kokemuksiaan ja auttanut häntä oppimaan suomalaista kulttuuria.
• Videointi THL:n seminaarista, jossa aiheena tutkimus lasten, perheiden ja vanhempien osallisuudesta perhepalveluissa (youtube.fi). Erikoistutkija Maaret Vuorenmaa kertoo, kuinka osallisuutta voidaan kehittää ja parantaa lapsiperhepalveluissa. Esityksessä nostetaan esiin myös konkreettisia keinoja osallisuuden lisäämiseksi lapsiperhepalveluissa.
• Minua kuullaan -hankkeessa kehitetty työkirja (verneri.fi) perheen palvelusuunnittelun tueksi. Hyvän elämän palapeli on lapsiperheille tarkoitettu työkirja, jonka avulla perhe voi valmistautua palvelusuunnitelman laadintaan. Työkirjassa on neljä osaa, jotka perhe täyttää itsenäisesti saaden oman äänensä kuuluviin. Lopuksi ammattilaisten kanssa yhteistyössä laaditaan palvelusuunnitelma, joka vastaa Hyvän elämän palapelissä ilmenneitä toiveita ja ajatuksia.
• Neuvokas Perheen toimintaidea osallisuuden tukemiseen osana lasten kanssa tehtävää ruokakasvatusta.

• Vanhempainliiton Lasten osallisuuden edistäminen lähtee aikuisten asenteista -tekstissä (vanhempainliitto.fi) nostetaan esiin aikuisten asennoitumisen merkitys lapsen osallisuuden toteutumisessa. Kirjoituksessa on myös tietoa ennakkoluuloista ja myönteisestä tunnistamisesta sekä työkaluja vuorovaikutuksen tueksi tekijöinä, jotka mahdollistavat lapsen osallisuutta. Tekstin lomassa on myös linkkejä työkaluihin ja osallisuuden tukemiseen liittyvään materiaaliin.
• Kehitysvammaisen Tukiliiton tietopankin artikkeli (tukiliitto.fi) tarjoaa tietoa osallisuudesta kehitysvammaisen ihmisen näkökulmasta. Tekstissä on myös kirjoitettu auki kolme kokonaisuutta, joiden toteutuminen on välttämätöntä osallisuuden toteutumiseksi.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivulta löytyy Työkalupakki vammaisen lapsen näkemysten selvittämiseen (thl.fi). Sivustolla esitellään työvälineitä, joiden avulla voidaan olla vuorovaikutuksessa henkilöiden kanssa, jotka tarvitsevat puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä. Vuorovaikutuksen mahdollistamisella myös asiakkaan osallisuus mahdollistuu paremmin.
• Vammaisten lasten osallisuus toteutuu ihmisoikeudet turvaamalla -artikkelissa (vamlas.fi) todetaan, että vammaisten lasten osallisuuden toteutuminen vaatii erityistä huomiota. He tarvitsevat usein joitain mukautuksia osallisuutensa täysimääräiseksi toteutumiseksi. Heidänkin osallisuutensa on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, koska se määrittää sen, kuinka he toimivat tulevaisuudessa eri tilanteissa ja uskaltavatko he osallistua toimintoihin.
• Palveluita suunniteltaessa on tärkeää ottaa mukaan osallistujia eri erityisryhmistä. Näin tehtiin Espoossa, kun maahanmuuttajataustaiset perheet otettiin mukaan suunnittelemaan uutta perhekeskusta. Maahanmuuttajataustaisilla perheillä saattaa olla erilaisia tapoja toimia, mihin olemme suomalaisessa kulttuurissa tottuneet ja siksi tarpeetkin ovat erilaisia. Toiveita nousi niin tiloihin, kuin toimintaan liittyvistä asioista. Hieno esimerkki perheiden osallistamisesta jo suunnitteluvaiheessa. Suosittelemme lukemaan luvun 5 Tutkimustulokset ja luvun 7 Tulosten tarkastelu ja pohdinta. Lue osoitteessa theseus.fi.
• Autisminkirjonhäiriöisillä lapsilla voi olla erilainen tapa olla vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Autismismiliiton sivustolla (autismiliitto.fi) kerrotaan, kuinka aikuisten tehtävä on tukea lasta vuorovaikutuksessa, joka mahdollistaa myös lapsen osallisuuden kokemukset. Lapset tarvitsevat eri tavoilla tukea toistensa kanssa toimimiseen, mutta autisminkirjonhäiriöisillä lapsilla tuen tarve on entistä korostuneempaa.
• ADHD-liiton verkkosivuilla julkaistu artikkeli (adhd-liitto.fi) kuvaa, kuinka tyttöjen ADHD:ta ymmärretään heikosti jopa ammattilaisten keskuudessa ja siksi osittain hallitsematonta käytöstä suvaitaan heikommin, kuin pojilta. Esiin nousee myös tärkeä näkökulma siitä, kuinka ADHD-tytöt saattavat tämän vuoksi jäädä ulkopuolisiksi ryhmistä. Osallisuuden toteutumiseksi aikuisten on osattava huomioida nämä tilanteet ja tartuttava niihin ADHD-tyttöjen osallisuuden vahvistamiseksi.
• Vammaispalvelujen käsikirjassa (thl.fi) muistutetaan, että vammaisille lapsille tulee mahdollistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen, kuin muillekin lapsille. Vahvinkaan tuen tarve ei saisi olla este lapsen osallisuudelle. YK:n lapsenoikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota Suomessa tapahtuvaan vammaisten lasten syrjintään ja esittänyt huolensa sitä koskien. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivusto vammaisten lasten osallisuudesta kuvaa kattavasti vammaisten lasten oikeutta yhdenvertaiseen osallisuuteen
• THL:n julkaisema Kuuluva lapsi – kohti vammaisen lapsen osallisuutta palveluissa -teos (julkari.fi) vammaisen lapsen osallisuuden toteutumisesta palveluissa. Julkaisussa pohditaan vammaisen lapsen osallisuutta, sen mahdollisuuksia sekä toimivia tukikeinoja osallisuuden edistämiseksi. Lisäksi julkaisussa nostetaan esiin erilaisten kyselyiden tuloksia sekä vammaisten lasten vanhempien kokemuksia.
• Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema ammattilaisille suunnattu opas (lskl.fi) lapsen näkemyksen selvittämisestä tuo esiin toimintatapoja osallistavaan vuorovaikutukseen eri tavoin kommunikoivien lasten kanssa.

• Suomen kansallinen lapsistrategia (lapsenoikeudet.fi). Strategian tavoitteena on lapsi- ja perhemyönteinen Suomi, jossa kunnioitetaan lapsen oikeuksien toteutumista. Strategia ohjaa päätöksentekoa ja toimintatapoja kaikilla lapsia koskevilla hallinonaloilla ja toimintakentillä.
• Oppimateriaali asiakasosallisuuden strategisesta johtamisesta (ttl.fi). Materiaalissa esitellään tapoja, joilla johtamisen ja ammattilaisen rooleja on uudistettava, jotta asiakasosallisuutta saadaan lisättyä palveluissa. Materiaali on suunnattu erityisesti johtotasolle, mutta kaikki asiakkaiden kanssa työskentelevät voivat hyötyä oppimateriaalin lukemisesta.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko -sivu (hl.fi) antaa työkaluja osallisuuden johtamiseen ja osallisuusohjelmaan. Tässä tutkimustietoon pohjautuvassa julkaisussa on nostettu esiin ohjeita, joita ammattilaiset voivat hyödyntää osallisuustyön johtamisessa, koordinoimisessa sekä toteuttamisessa.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustolla (thl.fi) nostetaan esiin kolme osa-aluetta, jotka tukevat osallisuuden toteutumista mahdollisimman laajasti. Lisäksi esitellään osallisuuden periaatteita, joiden avulla osallisuus toteutuu myös työyhteisöissä ja sitä kautta myös asiakastyössä. Tekstissä on linkkinä 24 apukysymystä, joita voi hyödyntää eri työvaiheissa, kuten suunnittelussa tai toiminnan arvioinnissa. Kysymysten avulla osallisuuden toteutuminen voi konkretisoitua niin asiakastyön, kuin työyhteisönkin sisällä.
• Työterveyslaitoksen verkkosivu asiakasosallisuuden johtamisesta (ttl.fi). Verkkosivun oppimateriaalissa käydään läpi strategista johtamista, asiakasosallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä, roolien uudistamista sekä haasteita asiakasosallisuuteen liittyen.
• THL:n julkaisema Osallisuusindikaattori (thl.fi), jota voi käyttää toiminnan arvioimiseen osallisuuden toteutumisen näkökulmasta. Toiminnan arviointi on keskeisessä asemassa toiminnan kehittämisen ja johtamisen näkökulmasta.
• Tietoa lapsikeskeisestä palvelumuotoilusta, sekä opas, jonka on julkaissut Pelastakaa Lapset ry (pelastakaalapset.fi). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu koostuu palvelumuotoilusta, lasten oikeuksista sekä myönteisestä tunnistamisesta.
• Pelastakaa Lapset ry:n kirjoitus liittyen lapsikeskeiseen palvelumuotoiluun ja lapsia osallistavaan kehittämiseen (pelastakaalapset.fi). Kirjoituksen lopussa myös linkki Katsele palveluita lapsen silmin -työkirjaan, joka on tarkoitettu työntekijöille oman toiminnan arviointiin ja lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseen.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema ohjeteksti liittyen osallistamiseen (thl.fi). Tekstissä avataan laajasti osallistamisen tapoja ja malleja, sekä yleisesti osallistamisen merkitystä. Lisäksi tekstissä tuodaan esiin osallisuuden edistämisessä huomioitavia seikkoja.
• Osallisuuskeskus Kentaurin luoma ikätasoinen osallisuusmittari (kentauri.fi), jonka tarkoituksena on kartoittaa osallisuuden kokemuksia ja ammattilaisten oman analyysin kautta kehittää osallisuuden toteutumista. Osallisuusmittari on tarkoitettu nuorisoalan järjestöille, mutta se on hyvin sovellettavissa myös lapsiperhetyöhön.

• Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen osallisuus -video (youtube.com), jonka sisältö on lapsilta opittua ja lainattua. Videossa käy hyvin ilmi asiat, jotka lapsia mietityttää eri tilanteissa.
• Kasper –Kasvatus ja perheneuvonta ry:n teksti vanhempien osallisuuden merkityksestä osana lapsiperhetyötä (suomenkasper.fi). Vinkkejä ja keinoja vanhemman kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen, sekä heidän osallisuutensa vahvistamiseen osana perheiden kanssa tehtävää työtä.
• Vanhempainliiton sivulla nostetaan esiin aikuisten asennoitumisen merkitys lapsen osallisuuden toteutumisessa (vanhempainliitto.fi). Sivulla on myös tietoa ennakkoluuloista ja myönteisestä tunnistamisesta sekä työkaluja vuorovaikutuksen tueksi. Nämä edistävät lapsen osallisuuden toteutumista. Tekstin lomassa on myös linkkejä työkaluihin ja osallisuuden tukemiseen liittyvään materiaaliin.
• Tietoa lapsikeskeisestä palvelumuotoilusta sekä opas, jonka on julkaissut Pelastakaa Lapset ry (pelastakaalapset.fi). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu koostuu palvelumuotoilusta, lasten oikeuksista sekä myönteisestä tunnistamisesta.
• Pelastakaa Lapset ry:n julkaisema Kohti lapsen näköistä osallisuutta -teos (pelastakaalapset.fi), jossa 24 ammattilaista jakavat parhaat vinkkinsä lapsen osallisuuden tukemiseen. Asiantuntijat ja lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset kertovat kirjassa, kuinka heidän mielestään lapsen näköistä osallisuutta voidaan tukea ja lisätä. Artikkeleissa on konkreettisia vinkkejä lapsen kohtaamiseen eri tilanteissa. Kohti lapsen näköistä osallisuutta on julkaistu vuonna 2021 ja sen voi ladata Pelastakaa Lapset ry:n sivuilta verkkojulkaisuna.

Lapset ja vanhemmat yhdessä saavat kuvitella miltä heidän toiveidensa mukainen päivä perhekeskuksessa näyttäisi. Mitä silloin tehtäisiin? Kenen kanssa? Mitä syötäisiin? Mitä ympärillä tapahtuisi?

• Lapset ja vanhemmat piirtävät unelmistaan yhdessä kuvan, jonka jälkeen kuvista keskustellaan ja neuvotellaan, mitkä unelmista ovat toteutettavissa perhekeskusarjessa. Kuvat voi lopuksi ripustaa perhekeskuksen seinälle ja niihin voidaan myöhemmin palata katsomaan, mitkä unelmat ovat jo toteutuneet.
• Muistathan huomioida erityisryhmät ja käytä toiminnassa tarvittaessa apuvälineinä esimerkiksi kuvakortteja kommunikaation tukena.
• Tämä toiminta on tehty mukaillen Lapsen oikeuksien viikon materiaaleista löytyvää Unelmien päivä -harjoitusta.

Laiva on lastattu! -leikkiä voidaan käyttää osana yhteistä suunnittelua.

• Leikki alkaa toisiinsa tutustumisella niin, että leikin vetäjä sanoo lauseen ”Laiva on lastattu” ja sen perään oman nimensä. Tämän jälkeen muut leikkiin osallistuvat sanovat vuorollaan oman nimensä.
• Toisella kierroksella vetäjä aloittaa taas sanomalla ”Laiva on lastattu”, jonka perään osallistujat saavat vuorollaan mainita asioita, joilla laiva lastataan.
• Erityisryhmät on tärkeää huomioida leikin aikana, jotta hekin saavat osallistua yhdenvertaisina.
• Laiva on lastattu! -leikkiä voi käyttää osana esimerkiksi leikkipäivän suunnittelua, jolloin osallistujat lastaavat laivaa haluamillaan leikeillä. Toinen mahdollisuus on luetella esimerkiksi herkkuja, joita halutaan yhteiseen herkkupäivään hankittavaksi.
• Laiva on lastattu! -leikkiä voi hyödyntää monipuolisesti erilaisissa suunnittelutuokioissa, jolloin lapset pääsevät olemaan tärkeänä osana yhteistä suunnittelua.
• Tämä toiminta on tehty mukaillen jo olemassa olevaa Laiva on lastattu! -leikkiä.

Toista perässä -tuokion tavoitteena on, että jokainen pääsee osallistumaan ja toteuttamaan itseään haluamallaan tavalla.

• Osallistujat muodostavat piirin, jossa jokainen vuorollaan näyttää muille liikkeen, ilmeen tai äänen, jonka muut toistavat perässä mahdollisuuksiensa mukaan.
• Liikuntarajoitteiset tai muut tukea tarvitsevat henkilöt voivat ottaa tuokioon mukaan avustajan.
• Mikäli joku osallistujista ei pysty suorittamaan annettua liikettä, ilmettä tai ääntä, hän voi tehdä korvaavan toiminnan.

Olisi tavoiteltavaa, että perhekeskusyksikkö järjestäisi osallistavan yhteisöpalaverin yhdessä henkilökunnan ja perhekeskuksen kävijöiden kanssa säännöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa.

• Perhekeskus tiedottaa palaverista hyvissä ajoin monikanavaisesti, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua.
• Jokaisen yhteisöpalaverin aluksi valitaan osallistujista sihteeri, joka kirjaa ylös esiin nousevat asiat.
• Yhteisöpalaverissa suunnitellaan yhdessä seuraavan kuukauden suuntaviivoja, tavoitteita ja toimintaa.
• Jokaisella osallistujalle luodaan mahdollisuus tuoda esille omia toiveitaan ja ajatuksiaan huomioiden lapset ikätasoisesti, erityisryhmät ja yleinen saavutettavuus.
• Lasten toiveet voitaisiin kerätä esimerkiksi piirustusten kautta tai esimerkiksi peukkuäänestystä ja väriäänestystä hyödyntäen. Toiminnan selkeyden vuoksi työkaluja on hyvä valita noin 1–2 kerrallaan.
• Kaikille ajatuksille ja ideoille ollaan avoimia ja niiden toteuttamismahdollisuuksia lähdetään selvittämään yhdessä henkilökunnan ja kävijöiden kanssa. Yhdelle aiheelle voidaan nimetä perhekeskuskävijöistä ja henkilökunnasta muodostuva pienempi työryhmä.
• Yhteisöpalaverin päätteeksi voi olla muodostunut yksi tai useampi työryhmä, jotka selvittävät/suunnittelevat erilaista toimintaa.
• Seuraavissa yhteisöpalavereissa voidaan kartoittaa edellisen palaverin aiheiden etenemistä ja jatkaa niistä tai aloittaa täysin uusista aiheista.
• Yhteisöpalaverin tarkoituksena on suunnitella toimintaa yhdessä perhekeskuskävijöiden kanssa ja nostaa heidän äänensä ja toiveensa kuuluviin.
• Lisää vinkkejä Pelastakaa lapset ry:n sivuilta (pelastakaalapset.fi).

Yhteinen auringonkukka muistuttaa yhdenvertaisuudesta ja jokaisen tärkeydestä.

• Aikuinen leikkaa ruskeasta pahvista auringonkukalle keskustan. Pahvista on hyvä leikata melko suuri ympyrä, jotta siihen mahtuu kaikkien osallistujien tekemät terälehdet.
• Lapset ja aikuiset piirtävät oman kätensä kuvan keltaiselle ja oranssille pahville ja leikkaavat sen irti. Aikuiset voivat tarvittaessa auttaa pienempiä osallistujia.
• Kun terälehdiksi tarkoitetut kädenjäljet on leikattu, niihin voi kirjoittaa aikuisen avustuksella tai piirtää omia vahvuuksia, unelmia tai muita asioita liittyen yhteisesti päätettyyn auringonkukan teemaan.
• Keltaiset ja oranssit kädenjäljet kiinnitetään terälehdiksi ruskean ympyrän reunoille. Valmis auringonkukka voidaan laittaa seinälle kaikkien nähtäville muistuttamaan yhdenvertaisuudesta ja jokaisen tärkeydestä.
• Lähde Leikkipankki.fi.