Hyppää sisältöön

Millainen on lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus?

Lastensuojelu
Tiedotteet
18.01.2023
Millainen on lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus?

Lastensuojelun Keskusliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia selvittivät lastensuojelun ja lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilaisten näkemyksiä lastensuojelun ja lasten suojelemisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ammattilaisten mukaan lastensuojelussa on liikaa painetta ja liian vähän työntekijöitä. Lain mukaiset asiakasmäärät eivät lähellekään aina toteudu.

Lasten ja perheiden tuen tarve on lisääntynyt, lastensuojeluilmoitusten määrät ovat kasvaneet, ja monilla lastensuojelun asiakkaana olevilla lapsilla ja nuorilla on yhä monimutkaisempia haasteita. Hyvä yhteistyösuhde osaavan ammattilaisen kanssa on keskeinen tekijä palveluiden onnistumisen kannalta, mutta lastensuojelua on jo pitkään leimannut työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja rekrytointivaikeudet. Nämä heijastuvat asiakastyöhön ja sitä kautta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja osallisuuteen.

Lastensuojelun Keskusliiton sekä Talentian (talentia.fi) toteuttamassa Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus -selvityksessä työpaikan tai alan vaihtoa oli miettinyt 72 % kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä ja 68 % sosiaaliohjaajista, perhetyöntekijöistä, sosionomeista ja muista lähityöntekijöistä. Jopa 97 % vastaajista arvioi kokevansa liiallista painetta työssään.

Miten työntekijät saadaan pysymään?

Lastensuojelun ja lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilaiset kokevat työnsä merkitykselliseksi, mutta se ei riitä, jos muut työntekoon liittyvät asiat eivät ole kunnossa. Kuormitustekijöitä ei voi purkaa yksilötason ratkaisuilla – työn sujuvuudelle luodaan puitteet riittävillä resursseilla ja oikealla kohdentamisella. Ammattilaisia sitouttavia tekijöitä on löydettävissä, joskaan ne eivät aina toteudu. Työhön sitouttavat kilpailukykyinen palkka, työn arvostus, työn joustavuus ja hyvä johtaminen, dialoginen työkulttuuri ja oman tiimin tuki sekä kohtuulliset asiakasmäärät.

Laadukasta lastensuojelua ei ole mahdollista tehdä ilman tukea ja toimivia rakenteita. Hyvä johtaminen tukee työhyvinvointia, mutta paineisen lastensuojelun viranomaistehtävän esihenkilötyö on vaativaa, ja vaatii vahvan sisällöllisen osaamisen lisäksi työntekijää kannustavaa ja kuuntelevaa työskentelyotetta.

Lastensuojelun ja sosiaalihuollon ammattilaisten työyhteisöt ovat usein vahvoja ja työntekijät tukevat toinen toisiaan. Vastaajista 73 % koki saavansa asiakastyöhön tukea työtovereiltaan. Hyväkään työyhteisö ei kuitenkaan kannattele, mikäli työtä on jatkuvasti liikaa ja riittämättömyyden tunne on pysyvä. Erityisesti työntekijät kaipaavat lisää aikaa lasten ja nuorten kohtaamiseen. Ainoastaan 23 % vastaajista kokee, että lasten ja nuorten osallisuus toteutuu lastensuojelussa tällä hetkellä hyvin.

Lapsista ja perheistä huolehtiminen on arvovalinta

Lastensuojelun asiakasmäärien kasvua eivät selitä ainoastaan lasten ja perheiden haasteet, vaan siihen ovat vaikuttaneet myös poliittiset ja hallinnolliset tekijät. Julkisia palveluita on voimakkaasti tehostettu viimeiset vuosikymmenet. Lastensuojelun ”kriisi” on siten lastensuojelua suurempi, ja siihen vaikuttaa voimakkaasti perheiden ehkäisevän ja varhaisen tuen saatavuus.

Liian pienet resurssit vaikuttavat suoraan sekä asiakkaan saaman palvelun laatuun että työntekijöiden työkuormitukseen ja sitä kautta pysyvyyteen. 73 % selvitykseen vastanneista ammattilaisista arvioi lastensuojelun avohuollon työntekijöiden määrän organisaatiossaan liian vähäiseksi. Vain 46 % vastaajista kokee, että lastensuojelun sosiaalityön lain mukaiset asiakasmäärät toteutuvat.

Palvelujärjestelmässä tunnistetaan liian heikosti erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tarpeet, eikä tukea heille ole riittävästi saatavilla. 92 % kyselyyn vastanneista ammattilaisista arvioi, että omassa kunnassa tai kuntayhtymässä on saatavilla liian vähän tukiperheitä sekä tukea ja apua käytöshäiriöihin. 89 % kokee, että lapsen kuntoutumista tukevia hoito- tai terapiapalveluita sekä tukea ja apua neuropsykiatrisiin pulmiin on saatavilla liian vähän. Palveluiden rakenteet ovat joustamattomia ja lapset jäävät väliinputoajiksi, mikäli eivät täytä kaikilta osin asetettuja kriteereitä.

Ammattilaisten mielestä parempi lastensuojelu on kuitenkin mahdollinen, jos poliittista tahtoa vain löytyy. Tulevaisuuden lastensuojelun tulisi heidän mielestään muodostua lapsen osallisuuden vahvistumisesta, hyvistä työkäytännöistä ja -olosuhteista, riittävistä resursseista, työhyvinvoinnista ja palvelevasta johtamisesta, yhteistyöstä eri toimijoiden kesken sekä rajapintojen kirkastamisesta. Nämä tekijät kuntoon laittamalla mahdollistuu yhteinen työskentely lapsen tai nuoren sekä tämän läheisten kanssa.

Samalla viranomaisten välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa ja monialaista ja tiimimuotoista työskentelymallia ottaa laajemmin käyttöön.

Lastensuojelu nyt

  • Sekä lastensuojeluilmoitusten (173 466) että ilmoituksen kohteena olevien lasten (93 705) määrät kasvoivat vuonna 2021 viimeisimmän lastensuojelutilaston mukaan (thl.fi) 7 % edellisestä vuodesta.
    • Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 38 343 lasta.
    • Huostassa oli 11 210 lasta (3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna). Uusien huostaanottojen määrä pieneni kolmatta vuotta peräkkäin.
    • Kiireellisesti sijoitettiin 4 503 lasta (5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna). 
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat parhaillaan siirtymässä hyvinvointialueiden vastuulle.
  • Lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistus (stm.fi) on vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä.
  • Lastensuojelun asiakasmääriä on rajattu niin, että vuoden 2022 alusta lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on voinut olla enintään 35 lasta asiakkaanaan ja vuoden 2024 alusta lukien enintään 30. Selvityksen perusteella asiakasmäärät eivät aina toteudu.
  • Selvityksen perusteella lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden sosiaalityön rajapinta on edelleen epäselvä, seitsemän vuotta sosiaalihuoltolain voimaan astumisen jälkeenkin.

Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus -selvitystä varten toteutettiin anonyymi verkkokysely, johon 18.8.9.9.2022 välisenä aikana vastasi 322 kuntien ja kuntayhtymien lastensuojelun sekä lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilaista. Selvitys on jatkumoa Lastensuojelun Keskusliiton ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian vuosina 2013 ja 2018 toteuttamille selvityksille ja Keskusliiton koonnille 2019.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Laura Holmi, Lastensuojelun Keskusliitto
laura.holmi@lskl.fi
p. 041 527 9227

Erityisasiantuntija Alpo Heikkinen, Talentia
alpo.heikkinen@talentia.fi
p. 09 3158 6023

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje