Hyppää sisältöön

Huomaa minut!

Osallisuus
Lapsen arki
Blogit
18.03.2021
Huomaa minut!

Jokainen hakee syntymästään lähtien katsekontaktia ja viestii eri tavoin: Huomaa minut! Pienelläkin lapsella on omat ajatuksensa ja tunteensa. Se, havaitaanko tai ymmärretäänkö lapsen viestejä, riippuu meistä aikuisista. Osaammeko, haluammeko tai ehdimmekö pysähtyä niiden äärelle?

Ihan pienelläkin on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi

Lapsen osallisuus ei saa riippua iästä tai koosta – ihan pienelläkin on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Tämä varmistaa lapsen turvallista kasvua ja kehitystä. Jotta aikuinen voi edistää pienen lapsen osallisuutta, hänen on pysähdyttävä havainnoimaan, mitä lapsi viestii. Lapsen ajatuksia tai tunteita ei voi varmuudella tietää, mutta niitä havainnoimalla saa vihjeitä ja oppii huomaamaan, miten lapsi reagoi eri tilanteissa.

Kiinnostus alle kouluikäisten lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin herätti palon kehittää Huomaa minut! -osallisuustyökalu. Sen taustalla vaikuttaa mentalisaatioteoria. Teorian keskiössä on, että lapsi tarvitsee aikuista ajatustensa ja tunteidensa heijastuspinnaksi ja tunnistamisen avuksi. Pieni lapsi tarvitsee aikuista myös ”äänekseen”, saadakseen mielipiteitään kuuluviin. Onkin tärkeää, että aikuinen tarttuu lapsen tekemiin aloitteisiin, vahvistaa ja sanoittaa lapselta saatuja viestejä.

Osallisuustyökalulla konkreettista hyötyä avoimissa kohtaamispaikoissa

Osallisuustyökalun ensisijainen tavoite on vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä positiivista vuorovaikutussuhdetta. Kun tarjoamme vanhemmalle vaikkapa avoimessa kohtaamispaikassa mahdollisuuden seurata sen avulla lapsensa toimintaa, hän usein oivaltaa jotain uutta. Miten lapsi suhtautuu muihin aikuisiin tai lapsiin? Mikä on lempitekemistä tai mikä aiheuttaa turhautumista? Parhaimmillaan vanhempi löytää uusia toimintatapoja arkeen ja keinoja auttaa lasta vaikean tunteen yli ilman, että itse hermostuu tai väheksyy lapsen tunnetta. Aina se ei ole helppoa, mutta kaikki pienetkin yritykset tähän suuntaan ovat lapsen edun mukaisia.

Myös kohtaamispaikat saavat Huomaa minut -osallisuustyökalun avulla arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen. Työkaluun kuuluu opas, lomake, juliste ja vihko. Joko kohtaamispaikan työntekijä tai lapsen vanhempi kerää lasta havainnoimalla palautetta. Jokainen lapsen palaute on arvokas, mutta yksittäisen palautteen myötä ei voi tehdä johtopäätöksiä mm. toiminnan laajemmasta kehittämisestä. Kun palautteita kertyy paljon, dataa voi luokitella esimerkiksi seuraavasti: emotionaalinen ja tiedollinen tuki, sosiaalinen osallisuus ja toimintaosallisuus. Luokittelun avuksi olemme kehittäneet erilaisia taulukkopohjia. Kerättyä tietoa voi käyttää tietoa tarpeen mukaan: hyvinvointikertomukseen, lapsivaikutusten arviointiin, kohtaamispaikan kehittämiseen – tai vaikkapa uusien lelujen hankkimiseen. Tässä esimerkki MLL:n Varsinais-Suomen piirin kohtaamispaikka Marakatista.

Suunnittelimme uusien lelujen hankkimista. Pyysimme lapsiraatiin mukaan 8 lasta vanhempineen ja kysyimme: Mitä ja millaisilla leluilla lapset leikkivät? Vanhemmat kirjasivat Huomaa minut! -lomakkeelle havaintojaan lasten leikeistä. Lisäksi kohtaamispaikan ohjaajat haastattelivat ja pyysivät lapsia piirtämään Huomaa minut! -vihkoon, mikä lelu on kiva. Kävimme viikkopalaverissa läpi lasten palautteet ja viemme niiden perusteella tehdyt hankintaehdotukset esimiehelle. Tämän jälkeen hankimme lelut, esittelimme ne lapsille – ja seuraava mieluinen askel olikin ottaa uudet lelut käyttöön!

Lapsi osana yhteisöä

Huomaa minut! auttaa havaitsemaan, että pienen lapsen kuuleminen on sekä mahdollista että tärkeää. Kun lapsi saa jo pienestä pitäen kokemuksia siitä, että hänen ajatuksensa ja mielipiteensä kiinnostavat aikuisia ja hän voi vaikuttaa asioihin, lapsi kokee olevansa osa yhteisöä. Kun näitä hetkiä on tarjolla säännöllisesti, lapselle kehittyy parhaimmillaan halu osallistua ja toimia. Samalla havainnointi voi muuttaa myös lähiaikuisen, työntekijän ja vapaaehtoisen asenteita. Heidän on helpompi nähdä lapsi tasavertaisena, sisältöön vaikuttavana ja aktiivisena toimijana. Lapsen osallisuuden vahvistamisessa ja lapsen viestien kuulemisessa ei meistä kukaan ole koskaan täydellinen tai valmis. Tärkeintä on tehdä parhaansa: pysähtyä huomaamaan lapsi!


Huomaa minut! -työkalu

  • Tukee vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta sekä positiivisen vanhemmuuden vahvistumista.
  • Kannustaa aikuisia havainnoimaan lasta ja lapsen viestejä, tutustumaan lapseen ja hänen näkökulmaansa
  • Vahvistaa lapsen asemaa asiakkaana ja osallisena: aivan pienenkin lapsen ääni tulee kuulluksi

Voit tutustua Huomaa minut! -työkaluun MLL:n verkkosivuilla.


Pienten lasten turvallinen osallisuus -blogisarja kokoaa yhteen ammattilaisten näkökulmia ja vinkkejä pienten lasten parissa toimimiseen. Yhteistä kaikille kirjoituksille on turvallinen osallisuus, jota tarkastellaan eri toimintaympäristöistä käsin. Kaikista vuoden aikana julkaistuista blogiteksteistä kootaan yhteinen julkaisu.

Blogisarjan aiemmat kirjoitukset:

Viisi tärkeää asiaa lapsen osallisuudesta koronatilanteessa (01.06.2020)

Hei, leiki mun kanssa? (15.06.2020)

Kun on turvassa, tulee kuulluksi ja kohdatuksi (13.08.2020)

Superhampsteri ja onnen rapupiiraset – Kokemuksia väkivaltatyön avopalvelun lapsityöstä (14.09.2020)

Lapsilta opittua: kokemuksia turvallisesta osallisuudesta (15.10.2020)

Älä tule paha kakku – tule hyvä lasten SOTE! (16.11.2020)

Lapsen ehdoilla – pienten lasten osallisuutta tukemassa adoptio- ja sijaisperheissä (17.12.2020)

On se ero munkin juttu! (15.1.2021)

Turvallinen osallisuus varhaiskasvatuksessa on jokaisen lapsen oikeus (15.2.2021)

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje