Hyppää sisältöön

Lapsiperheköyhyys koskettaa pikkulapsiperheitä – ja on juuri silloin haitallisinta

Politiikka & Yhteistyö
Lapsen arki
Osallisuus
Blogit
22.04.2021
Lapsiperheköyhyys koskettaa pikkulapsiperheitä – ja on juuri silloin haitallisinta

Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää aina odotusajasta lähtien on ainutlaatuinen aika, jolloin tapahtuu nopeaa kognitiivisten ja vuorovaikutuksellisten kykyjen kasvua ja kehitystä. Taloushuolet koskettavat toki koko perhettä, mutta kaikkein haitallisinta lapsuudenaikainen köyhyys on tutkimusten mukaan 0–2-vuotiaille lapsille.

Kehitysvaiheen vaarantumisella on kielteinen vaikutus koko myöhempään elämään aina aikuisiän mielenterveyteen, terveyteen ja työkykyyn asti. Vauvaperheiden taloushuolet on tunnistettava ongelmana, jolla on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia aina vuosikymmenten päähän.

Lapsiperheköyhyys kääntyi kasvuun jo ennen koronakriisiä. Vuonna 2019 eli pienituloisissa perheissä 121 000 lasta – 11,6 prosenttia lapsista! Vuonna 2018 vastaava luku oli 112 000. Koronavuoden on ennakoitu pahentaneen tilannetta. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman Kaikille eväät elämään -hankkeen selvityksen mukaan jo koronakriisin alussa huhtikuussa 2020:

  • noin joka kymmenennessä perheessä ainoa tai molemmat huoltajat kärsivät taloustaantumasta
  • arviolta 55 000 uutta perhettä koki koronakriisin takia taloudellista niukkuutta.

Erityisen suurta huolta herättää, että köyhyys näyttää kasvavan ennen kaikkea pikkulapsiperheissä, joissa sen vaikutukset ovat myös vakavimmat.

Huoli taloustilanteesta valtaa helposti koko mielen

Meillä on erittäin huono taloudellinen tilanne. Raha-asiat lähtivät menemään huonosti jo vuosia sitten, kun jouduin sairaslomalle.  Vakuutusyhtiö ei korvannut sairauden aiheuttamaan poissaoloa. Minulla on pieni lapsi, jolla on monta erityishaastetta elämässään. Laskuja on jäänyt rästiin ja tarve olisi ihan lapsen tarvikkeista ja vaatteista. Kodinhoitotuen sijaan jäin työttömäksi ja Kelan tukien katkoksen jälkeen toimeentulotuki evättiin.” (Pelastakaa Lapset ry:n toimintaan osallistunut äiti)

Kamppailu talousvaikeuksien kanssa aiheuttaa vanhemmassa stressiä ja ahdistusta ja heijastuu jaksamiseen, ja sitä kautta lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Jos mieli täyttyy taloushuolista, voi olla vaikeaa vastata lapsen tarpeisiin. Samalla voi olla vaikeaa nähdä huolten yli tai iloita asioista, jotka eivät maksa mitään.

Raha-asioiden puheeksi ottaminen ei ole helppoa, mutta tarjolla on tukea ja apua. Ensi- ja turvakotien liitto on koonnut sivulleen yhteen tahoja, joiden kautta apua voi saada, sekä hyödyllisiä näkökulmia vauvaperheen taloudenhoitoon.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että taloudellinen niukkuus ei välttämättä tarkoita huonoa lapsuutta tai heikentyviä tulevaisuuden näköaloja. Elämä voi olla monin tavoin rikasta rahanpuutteesta huolimatta.

Paikkoja kohtaamiselle ja arjen jakamiselle

Maksuttomat tai edulliset matalan kynnyksen palvelut, vapaa-ajan ryhmät ja kohtaamispaikat antavat vanhemmalle tärkeää tukea pikkulapsiarkeen. Erilaiset perhekerhot, muskarit, jumppatuokiot tai lorupiirit tukevat vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta ja tarjoavat mahdollisuuden tavata muita samassa tilanteessa olevia (Vanhempien kokemuksia tuen ja palveluiden saatavuudesta, toimivuudesta ja niiden kehittämisestä 2021). Monelle pikkulapsiperheelle parasta arjen tukea on paikka, jossa kaikki viihtyvät: vanhemmilla on mahdollisuus jakaa arkeaan ja ehkä huoliaankin muiden kanssa ja lapset voivat leikkiä yhdessä. Maksutonta tukea ja toimintaa vauva- ja pikkulapsiperheille on oltava riittävästi tarjolla. Ne ovat erityisen tärkeitä silloin, kun arjessa on haasteita toimeentulon kanssa.

“…Minulla on kolme lasta ja olen kotona nuorimman, reilu 1,5-vuotiaan lapseni kanssa. Meillä ei ole autoa, joten olemme linja-auton varassa. Mahdollisuus liikkua maksutta rattaiden kanssa bussilla on tärkeää… Arjessamme tärkeä rooli on Perheentalolla ja seurakunnan kerholla, käymme esim. satutuokioissa. Maksullisiin harrastuksiin ei oikein ole mahdollisuuksia ja pienimmän kanssa ei ole voitu osallistua vauvauintiin, jossa monet muut vauvaperheet ovat käyneet. Myös kirpputorit ja Facebookin kierrätysryhmät tuovat helpotusta vaatteiden, lelujen ja muiden vauva- ja lapsitarvikkeiden hankinnassa.” (Pelastakaa Lapset ry:n toimintaan osallistunut äiti)

Leikkipuistot sekä kortteli- ja perhetalot ovat hyvä esimerkki avoimista matalan kynnyksen paikoista, jotka kokoavat yhteen lapsiperheitä. Myös kirjastoissa järjestetään ohjelmaa pikkulapsiperheille. Kuntien lisäksi useat järjestöt järjestävät monipuolista toimintaa perheille.

Esimerkkejä järjestöjen tarjoamista matalan kynnyksen paikoista:

Korona on supistanut palveluita – vauvaperheiden yksinäisyys on lisääntynyt

Tarve jakaa kokemuksia muiden vanhempien kanssa ei ole koronan myötä vähentynyt, vaikka mahdollisuudet ovat olleet rajatummat. Järjestöt ovatkin laajasti lähteneet kehittämään erilaista verkko- ja etätukea (yhdistystori.fi). Esimerkiksi Joensuussa kehitetty ePerheentalo vei Perheentalon toiminnot vertaisryhmineen verkkoon. Ensi- ja turvakotien liitto puolestaan tarjoaa tukea perheille vauvaperhe-chatista vauvaperhe.fi- sivuston kautta. Matalan kynnyksen tukea saa myös puhelimitse yhdistysten Baby blues -työntekijöiltä.

Pandemiasta enemmän kärsineillä alueilla pikkulapsiperheiden palveluja ja vertaisryhmiä on jouduttu sulkemaan, supistamaan tai toteuttamaan etäyhteyksillä. Vauvaperheet ovat jääneet vaille vertaistukea ja yhteisiä jakamisen paikkoja. Myös neuvolakäyntejä on peruttu ja osalla perheistä koko vauvavuosi meni koronan vuoksi heikennettyjen palvelujen piirissä. Koronatoimien vaikutus näkyi myös THL:n tuoreessa kyselytutkimuksessa (thl.fi) niin, että vauvaperheissä yksinäisyyden kokemukset olivat lisääntyneet. Vauvaperheet ovat voineet jäädä jopa vakavampienkin huoliensa kanssa yksin. Neuvolatapaamisten toteuttaminen on siis nyt tavallistakin tärkeämpää.

On päätösten aika – pikkulapsiperheiden taloudellista toimeentuloa tulee vahvistaa

Palvelujen ja kohtaamispaikkojen lisäksi pienten lasten perheet tarvitsevat myös aiempaa vahvempaa taloudellista tukea. Vaikka sekä järjestöjen että kuntien järjestämä tuki ja palvelut ovat perheille erittäin tärkeitä, niillä on mahdotonta korvata perhe-etuuksien jälkeenjääneisyyttä. SOSTE:n selvityksen (soste.fi) mukaan lapsilisiä pitäisi korottaa jopa 47–68 prosenttia 2020 tasosta, jotta niissä saavutettaisiin vuoden 1994 reaalitaso.

Perhe-etuuksien heikko taso ajaa yhä useampia perheitä toimeentulon varaan. Riittävä toimeentulo vähentää tutkitusti perheen palvelutarvetta. Vanhempien ja lasten hyvinvointi on kaikilla käytettävissä olleilla hyvinvoinnin osoittimilla heikompaa perheissä, joissa vanhempi arvioi toimeentulon olevan hankalaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimus (julkari.fi) (2019). Tulokset osoittavat myös, että palvelujen käyttö on suurempaa, mutta saatavuus heikompaa, jos perheessä on toimeentulo-ongelmia. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut voivat aiheuttaa perheille kohtuuttomia tilanteita.

”Toivoisin saavani apua lasten sosiaalipalveluista, mutta kotipalvelu on maksullista, enkä pysty sitä ottamaan. Perhetyötä kyselin, kun uhmatilanteet ovat haastavia, sitä minä en saanut.” (Vanhempien kokemuksia tuen ja palveluiden saatavuudesta, toimivuudesta ja niiden kehittämisestä)

THL:n tutkimus osoittaa, että taloushuolet ja sosiaaliturvan toimimattomuus lisäävät palveluiden tarvetta perheillä. Tarvetta voidaan vähentää tukemalla perheiden toimeentuloa. Erityisesti pikkulapsiperheiden toimentulon vahvistaminen esimerkiksi lapsilisää korottamalla on koko yhteiskunnan kannalta viisasta. (Heikki Hiilamo: Lapsilisät täysremonttiin, lapsenmaailma.fi).

Lapsiperheköyhyyden vakavia vaikutuksia aivan pienimpien lasten elämään on torjuttava ja siksi raha on otettava puheeksi myös yhteiskunnallisella tasolla. Lapsen edun mukaisia talouspäätöksiä on helpompaa tehdä, kun päätöksenteon pohjaksi on käytettävissä riittävästi tietoa. Talouspäätösten ja strategisten linjausten lapsivaikutusten arviointi auttaa välttämään hölmöläisten peitonjatkamista muistuttavat leikkauspäätökset, joissa seurausten tuottamat kulut ylittävät saadun taloushyödyn.

Lapsibudjetoinnin (tietokayttoon.fi) avulla lapsiin kohdistetut resurssit tehdään näkyviksi ja niiden vaikuttavuutta voidaan arvioida ja parantaa. Toisin sanoen lapsibudjetoinnilla varat voidaan kohdistaa niin, että niistä koituu mahdollisimman paljon hyötyä lasten ja perheiden hyvinvoinnille. 1 000 ensimmäistä päivää kuluu nopeasti, joten pistetäänhän vauhtia näihin päätöksiin?

Kirjoittajat:

  • Sonja Falk, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
  • Kaisu Muuronen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
  • Aino Sarkia, asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry
  • Hanna Sellergren, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry

Blogi on kirjoitettu yhteistyössä Hyvä alku elämälle -kampanjan yhteistyöverkoston kanssa.


Lisätietoa lapsiperheköyhyydestä:

EAPN-FIN – Suomen köyhyyden vastaisen verkoston infosivu lapsiperheköyhyydestä (eapn.fi)

Lastensuojelun Keskusliiton politiikkasuositus Lapsiperheköyhyyden torjumisesta (2020)

Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän kannanotto (2021): Odotus- ja vauva-ajan palveluiden saatavuus turvattava korona-aikana sekä pandemian jälkihoidossa (vaestoliitto.fi)

Lapsen Maailma -lehden artikkelit lapsiperheköyhyydestä:
Tuija Siljamäki: Tätä on suomalainen lapsiperheköyhyys, lapsenmaailma.fi (2020)
Antti Vanas: Lapsiperheiden merkitys kasvaa, kun väestö ikääntyy, lapsenmaailma.fi (2021)

Sixten Korkmanin artikkeli: Vauvavaiheen tukeminen on kansallinen investointi (2020) (issuu.com)

Ensi- ja turvakotien liiton Stressistä säätelyyn -hankkeen blogissa kerrotaan, miten raha-asiat voi ottaa puheeksi (2020)

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje