Hyppää sisältöön

Yhteinen lasten suojelemisen tehtävämme – peruspalvelut ja perhekeskukset osana lasten suojelua

Lastensuojelu
Politiikka & Yhteistyö
Blogit
24.11.2022
Yhteinen lasten suojelemisen tehtävämme – peruspalvelut ja perhekeskukset osana lasten suojelua

Tulevaisuuden lasten suojelu on kaikkien toimijoiden yhteinen tehtävä. Tulevaisuudessa lapset, nuoret ja perheet saavat oikea-aikaisesti ja notkeasti tarvitsemansa palvelut. Tulevaisuudessa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve vähenee.

Tulevaisuuden visiona lastensuojelun tarve vähenee

Keväällä 2022 Lastensuojelun Keskusliitto järjesti Lastensuojelun neuvottelukunnassa[i] yhteistyössä Pesäpuu ry:n (pesapuu.fi) kanssa Tulevaisuustaajuus-työpajan (sitra.fi) lastensuojelun visiosta. Keskustelussa lastensuojelun asiantuntijat nostivat lastensuojelun keskeisiksi kriittisiksi menestystekijöiksi työhyvinvoinnin ja johtamisen tekijät, palveluiden resurssit, ammattilaisten sitoutumisen sekä pysyvyyden työssä.

Lasten ja nuorten palveluissa toimitaan yhdessä tasa-arvoisesti, arvostaen kokemustietoa sekä ammatillista- ja tutkittua tietoa, lasta ja nuorta kunnioittaen ja kuunnellen.

Tulevaisuuden lastensuojelu nähtiin läpileikkaavana palveluna, jossa lastensuojelun tarve on vähentynyt, varhaiset ehkäisevät palvelut toimivat ja viimesijaisen suojelutehtävän tarve on vähentynyt. Lasten ja nuorten palveluissa toimitaan yhdessä tasa-arvoisesti, arvostaen kokemustietoa sekä ammatillista- ja tutkittua tietoa, lasta ja nuorta kunnioittaen ja kuunnellen. Lapsen osallisuus on vahvaa. Viranomaisyhteistyö takaa perheiden oikeuden sujuviin ja laadukkaisiin palveluihin. Lastensuojelun ammattilainen viihtyy työssään ja tarjoaa lapselle mahdollisuuden pysyvään ja aitoon kiintymyssuhteeseen. Pysyvyydellä tarkoitettiin tässä yhteydessä niin henkilökunnan pysyvyyttä, sopivien palveluiden ja sijaishuoltopaikkojen pysyvyyttä, kuin ihmissuhteiden ja kiintymyssuhteiden pysyvyyttä.

Keskeisenä asiana nähtiin myös, että yleinen ymmärrys lastensuojelusta on selkeä ja lastensuojelutyö nähdään mahdollisuutena. Lasten suojelemisen näkeminen kaikkien yhteisenä vastuuna, johon osallistuvat kaikki lapsen kanssa työskentelevät sekä lasten ja perheiden palvelut laajemmin koettiin niin ikään tärkeäksi.

Tulevaisuustaajuus-visioinnin aikaperspektiivi venyi vuoteen 2052, mutta sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntöuudistuksessa aikajänne on lyhyempi. Koska nykyisyys vaikuttaa tulevaisuuteen, tulevaisuuden visioinnin työkaluiksi käännetään tässä tekstissä rakenteelliset muutokset.

Perhekeskukset ja peruspalvelut ehkäisevänä tukena

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2023. Kunnille jää kuitenkin edelleen lasten ja perheiden arkea koskettavien peruspalveluiden järjestämisvastuuta, kuten varhaiskasvatus, koulutus ja nuorisopalvelut. Lasten ja perheiden peruspalveluita, ehkäiseväksi ja varhaiseksi tueksi miellettyjä palveluita, on järjestetty jo nyt kunnissa ja kuntayhtymissä perhekeskusten alle. Tavoitteena on, että perhekeskuspalvelut, joihin liittyy vahvasti järjestöjen, seurakuntien ja muun kolmannen sektorin toiminta, ovat helposti saavutettavissa olevia, perheitä oikea-aikaisesti auttavia ja tukevia palveluita.

Oleellista on toimivat alueelliset yhteistyömallit ja joustavat palvelut.

Lasten, nuorten ja perheiden avunsaannin näkökulmasta oleellista on toimivat alueelliset yhteistyömallit ja joustavat palvelut.  Myös valtakunnallisesti yhdenvertaisempi palveluiden saanti on tavoiteltavaa. Lasten ja perheiden hyvinvointiin tähtäävä laaja-alainen työ, jota peruspalveluissa ja perhekeskuksissa tehdään, liittyy kiinteästi ehkäisevään lasten suojelu -tehtävään. Lapsiperheiden palvelut tulevat myös sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperhesosiaalityön ja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kanssa samoille rajapinnoille.

Kun haasteet ovat vielä pieniä, niistä ylipääseminen ja auttaminen on helpompaa. Varhaista tukea ja apua tarjoavat esimerkiksi neuvola, terapiapalvelut tai lapsiperheiden kotipalvelu tai perhetyö. Lisäksi järjestöt tarjoavat tietoa ja toimintaa esimerkiksi parisuhteen ja vanhemmuuteen tukeen tai eroauttamiseen. Järjestöt tarjoavat myös ammatillisesti tuettuja tai vapaaehtoistyöllä järjestettyjä kohtaamispaikkoja. Autettaessa lapsia ja perheitä varhain esimerkiksi kotiin tarjottavalla työllä, voidaan tukea vanhempien voimavaroja ja vanhemmuutta sekä ehkäistä haasteiden syvenemistä tai perheen myöhempiä vaikeuksia.

Oman työn merkityksen ymmärtäminen osana laajempaa lasten suojelua

Palveluiden organisointi saman kokonaisuuden alle ei silti yksistään luo toimivaa palvelukokonaisuutta, vaan se vaatii myös johtamiselta ja toimintakulttuurilta sektorirajat ylittävää toisen työn tuntemusta, resursseja ja halua tehdä yhteistyötä. Lastensuojelu tulee nähdä kaikkien yhteisenä lasten suojelu -tehtävänä siten, että ”pois lähettämisen kulttuurista” päästäisiin kollektiivisempaan vastuunkantoon. Kaikkien lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammattikuntien (neuvolat, terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulut, nuoripalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, vammaispalvelut, järjestöjen toiminta ja palvelut, seurakunnat, kohtaamispaikkatyö) toimijoiden on ensiarvoisen tärkeää nähdä oman työnsä merkitys osana laajempaa kokonaisuutta lasten ja perheiden hyväksi.

Perheet tulee nähdä kokonaisuuksina ja lapset tulee huomioida paremmin myös aikuisten palveluissa. Vahvoihin peruspalveluihin ja ehkäisevään työhön aidosti resurssointi, joustavat palvelut, sektorirajat ylittävä yhteistyö ja toisten työn tunteminen ovat hyviä edellytyksiä lasten suojelemiseksi.

Toivomme kansalliseen lasten suojelemiseen keskustelua seuraavista teemoista:

  • Kaikkien lapsiperheiden palveluiden ja perhekeskusten palveluverkoston yhteistyö yli sektorirajojen,
  • palvelujen joustaminen lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden mukaan. Palvelujen/toimijoiden (sekä kuntatoimijoiden, hyvinvointialueen palvelujen että järjestöjen/kolmannen sektorin) notkeus ja toimialojen ylittävyys,
  • kaikkien eri toimijoiden työn erityinen merkitys osana laajempaa lasten suojelutehtävää.

Lähteet mm.

Lastensuojelu – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)
Perhekeskus – THL (thl.fi)
Politiikkasuositus: Yhteiskunnan tulee turvata lapselle vaikuttava ja välittävä sijaishuolto
Politiikkasuositus: Lapsella on oikeus suojeluun ja perheillä tukeen ajoissa
Hyvinvointialueilla tulee kiinnittää huomio lasten, nuorten ja perheiden palveluihin
Miten perhekeskukset rakennetaan perheiden tarpeita vastaaviksi?
Perhekeskusten merkitys korostuu hyvinvointialueuudistuksessa


Alaviite

[i] Neuvottelukuntien tehtävänä on varmistaa Lastensuojelun Keskusliiton yhteys lasten suojelun arkeen sekä edistää alan verkostoitumista ja uusimman tiedon välittämistä. Neuvottelukuntien jäseninä on Keskusliiton jäsenyhteisöjen edustajia. Lastensuojelun neuvottelukunnan tapaamisissa käsitellään erilaisia ajankohtaisia lastensuojeluun liittyviä asioita.


Lastensuojelun visiota etsimässä -blogisarja on Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijoiden näkemyksiä eri teemoista, joita tulisi ottaa huomioon keskustelussa lastensuojelun kansallisesta visiosta ja lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Blogisarja ilmestyy noin kahden viikon välein.

Blogisarjaa kirjoittavat Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijat Annukka Paasivirta, Laura Holmi, Elina Kekkonen, Jonna Lindqvist, Johannes Jahnukainen, Kirsi Hokkila ja Riikka Westman.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje