Hyppää sisältöön

Rikosprosessin tehostamisessa on huomioitava riittävä resursointi

Politiikka & Yhteistyö
Lausunnot ja kuulemiset
3.05.2022
Rikosprosessin tehostamisessa on huomioitava riittävä resursointi

Lastensuojelun Keskusliitto on antanut lausunnon esityksestä rikosprosessin tehostamiseksi. Lapseen kohdistuvat rikokset olisi jatkossa käsiteltävä kiireellisinä ja tutkinnan johto tulisi antaa tehtävään koulutuksen saaneille tutkinnanjohtajille. Rikosprosessin tehostamisessa on tärkeää huomioida riittävä resursointi.

Työryhmän esityksen keskeiset ehdotukset

Työryhmän mietinnössä ehdotetaan muutettavaksi esitutkintalakia ja eräiltä muita rikosprosessia koskevia lakeja. Tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa rikosasioiden käsittelyä. Lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn nopeuttamiseksi ehdotetaan, että lapsen henkeen, terveyteen, yksityisyyteen, rauhaan, kunniaan, vapauteen tai seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat rikokset olisi jatkossa käsiteltävä kiireellisinä. Lähtökohtana myös olisi, että jos esitutkinnassa kohdistetaan lapsiin tutkintatoimenpiteitä, myös tutkinnan johto olisi näissä tilanteissa annettava tähän tehtävään erityisesti perehtyneille tutkinnanjohtajille. Esitutkintalain mukaisen edunvalvojan määräämisen mahdollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi muihinkin alle 18-vuotiaisiin lapsiin kuin asianosaisiin.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto

Keskusliitto katsoo, että esitys ja sen ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Lapset ovat yhteiskunnassa aivan erityinen ryhmä, joilla on muun muassa erityisen haavoittuvuutensa, riippuvuutensa ja oikeustoimikelpoisuuden puutteiden vuoksi perustuslaissa, kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä muussa sääntelyssä tunnustettu oikeus erityiseen suojeluun [i]. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että lasten erityinen asema huomioidaan selkeästi myös rikosprosessissa. Rikoksen uhriksi joutuminen on lapselle järkyttävä kokemus ja uhrin asema rikosprosessissa kuormittava. Tutkinnan ja prosessin viiveet vaikeuttavat sekä hidastavat lapsen ja perheen toipumista. Koska lasten tai teini-ikäistenkään käsitys ajankulusta ei ole samanlainen kuin aikuisilla, korostuvat prosessin pitkän keston haitat erityisesti lasten kohdalla. [ii] Esitutkinnan ja tutkimusten viipyminen aiheuttaa myös haasteita lastensuojelun työskentelylle ja viivästyttää hoitoon ohjaamista. [iii] Tällä hetkellä rikosprosessin kestossa on myös selkeitä aluekohtaisia eroja, mikä asettaa rikoksen uhriksi joutuneet lapset keskenään epätasa-arvoiseen asemaan. [iv]

Keskusliitto kannattaa lämpimästi ehdotusta siitä, että lapsen henkeen, terveyteen, yksityisyyteen, rauhaan, kunniaan, vapauteen tai seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat rikokset olisi jatkossa käsiteltävä kiireellisinä. Myös ehdotus siitä, että lapsiin kohdistuvissa rikoksissa tutkinnan johto annetaan tähän tehtävään erityisesti perehtyneille tutkinnanjohtajille, on kannatettava. Keskusliitto kuitenkin huomauttaa, että tämä ei saa jäädä pelkäksi tavoitteeksi. Esityksen mukaan erityinen perehtyneisyys ei edellytä koulutusta, vaan myös käytännön kokemus riittää. Keskusliitto toteaa, että lapsia koskevien rikosten parissa työskenteleviä tulee aktiivisesti kannustaa asiaa koskeviin koulutuksiin ja lisäkoulutuksiin, sillä näin osaltaan yhtenäistetään toimintamalleja eri puolilla maata ja samalla varmistetaan kaikkien lasten yhdenmukainen kohtelu.  Keskusliitto pitää lisäksi hyvänä esitystä, että myös alaikäiselle todistajalle haettaisiin tarvittaessa edunvalvojaa. Keskusliitto painottaa, että aina jos lapselle on tarpeen hakea edunvalvoja, tulee sitä hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Keskusliitto toteaa, että toteutuessaan esitetyt lainsäädäntömuutokset tehostaisivat lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyä ja parantaisivat lapsien asemaa rikosprosessissa.   Keskusliitto haluaa kuitenkin vahvasti painottaa, että lainsäädännön muuttaminen ei yksin riitä, vaan jotta lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaa ja prosessia saadaan nopeutettua ilman oikeusturvan kärsimistä tai prosessin laadun heikkenemistä, tulee varmistaa, että niin poliisilla, syyttäjälaitoksella kuin tuomioistuimellakin on aidosti riittävät resurssit käytössään.


Lähteet:

[i] Fagerlund, Toivonen; Rikosprosessin kesto lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:3, s.21 (julkaisut.valtioneuvosto.fi).
[ii] Laajasalo, Korkman, Rajala; Lapsiin kohdistuvien väkivaltarikosten tutkintaa nopeutettava, THL, 2020 (julkari.fi).
[iii] Väkivallaton lapsuus, Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27, s.314 (julkaisut.valtioneuvosto.fi).
[iv] Fagerlund, Toivonen, Rikosprosessin kesto lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:3, s.54 (julkaisut.valtioneuvosto.fi).

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje