Vuosi 2024 oli Lastensuojelun Keskusliitolle sopeutumisen vuosi. Erityistä sopeutumista vaati asiantuntija- ja vaikuttamistyön tekeminen nykyisenkaltaisessa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa ilmapiirissä. Jos lapsen oikeudet sekä lasten ja perheiden palvelut ovat aiemmin olleet tärkeitä vähintään juhlapuheissa, vuonna 2024 lapsen oikeudet eivät olleet tärkeitä edes niissä.  

Tästä huolimatta – ja juuri siksi – jatkoimme vankkaa vaikuttamistyötämme. Keväällä 2024 pidettiin sekä presidentinvaalit että europarlamenttivaalit. Molemmissa vaaleissa pyrimme tuomaan vaalikeskusteluihin myös lasten ja perheiden näkökulmaa. Keväällä 2025 pidettäviin kunta- ja hyvinvointialuevaaleihin valmistauduimme tuottamalla vaaliohjelman, jonka keskiössä on kuntien ja hyvinvointialueiden lapsille, nuorille ja perheille tarjoamat palvelut. Lausuntotyö oli myös aktiivista, erityisen paljon työllistivät ulkomaalaislain uudistuksiin liittyvät lausunnot. 

Vaikuttamistyön vuotta sävytti myös keskustelu kansalaisjärjestöjen roolista ja merkityksestä yhteiskunnassamme. Kevään kehysriihessä vahvistui, että osana valtiontalouden tasapainotustoimia myös kansalaisjärjestöjen rahoitukseen on tulossa mittavat leikkaukset. Syksyllä käynnistyi valmistelu sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusjärjestelmän uudistamisesta. Tähän keskusteluun toimme mukaan lapsi- ja perhejärjestöjen näkökulmaa. 

Oman panoksemme yhteiskunnalliseen keskusteluun toimme myös vihapuheen vastaisella Älä käännä katsettasi -kampanjalla. Kampanjan verkkosivusto tarjoaa tietoa ja ohjeita vihapuheeseen reagoimiseksi niin lapsille ja nuorille kuin opettajille.  

Syksyllä saimme iloisia uutisia, kun rahoitushakemuksemme EU:n CERV-CHILD-2024-haussa menestyi ja saimme kuulla, että pääsemme vuoden 2025 alusta toteuttamaan hanketyönä lapsiystävälliset versiot YK:n lapsen oikeuksien komitean päätelmistä ja suosituksista sekä raportointiprosessista. 

Vuoden 2024 alusta käynnistyi uusi neuvottelukuntakausi. Perinteisten lastensuojeluneuvottelukunnan ja lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunnan rinnalla käynnistyi nuorten neuvottelukunta, johon nimettiin 21 noin 15–21-vuotiasta nuorta jäsenyhteisöjen kautta. Nuorten neuvottelukunnan toiminta pääsi hyvään vauhtiin. 

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät kokosivat jälleen hienon osallistujamäärän. Oli kuitenkin nähtävissä, että hyvinvointialueiden taloudellisten haasteiden vuoksi yhä harvempi lastensuojelun ammattilainen pääsee mukaan päiville. Syksyllä käytiinkin aktiivista vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa päivien kehittämiseksi. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä oli ilo nostaa esiin erinomaista työtä lastensuojelun parissa, kun palkitsimme Lastensuojelun arjen sankarina Tasalapa Oy:n lastenkoti Jalavan henkilökunnan. 

Keskusliiton kiinteistöön liittyvä tulevaisuustyö käynnistettiin toteuttamalla kiinteistössä mittava kuntoarvio. Samanaikaisesti käytiin keskustelua tulevaisuuden toimitilatarpeista sekä kartoitettiin erilaisia vaihtoehtoja sekä kiinteistön säilyttämiselle että siitä luopumiselle.  

Tulevaisuuteen valmistauduttiin myös käynnistämällä keskusliiton uuden strategian valmistelu. Sekä henkilöstöä, luottamushenkilöitä että jäsenyhteisöjä mukaan ottava strategiaprosessi on tarkoitus saattaa loppuun siten, että uusi strategia on hyväksyttävissä kevätkokouksessa 2025.   

 

LOS-komitean suositusten toimeenpanon seuranta

Lapsen oikeuksien komitean suositusten seurantatoimikunta (LOS-toimikunta) aloitti työnsä ja kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Toimikunta käsittelee komitean Suomelle antamia päätelmiä ja suosituksia ja tekee analyysiä siitä, millaisiin toimenpiteisiin Suomessa on ryhdytty ja tulisi ryhtyä suositusten vuoksi. Toimikunnan työskentely auttaa täsmentämään ja konkretisoimaan sitä, mitä eri suositusten toimeenpanon tulisi käytännössä tarkoittaa ja tukee siten keskusliiton ja osallistujaorganisaatioiden vaikuttamistyötä.  

Lisäksi keskusliitto haki ja sai yhdessä SOS-Lapsikylän kanssa EU:n CERV-CHILD-2024-hausta rahoituksen kaksivuotiselle hankkeelle, jossa tuotetaan lapsiystävälliset versiot komitean päätelmistä ja suosituksista sekä raportointiprosessista. Hanke alkaa vuoden 2025 alusta.  

Vaalivaikuttaminen

Alue- ja kuntavaaleja varten laadittiin vaaliohjelma, joka julkaistiin marraskuussa. Vaaliohjelmaa levitettiin sosiaalisessa mediassa ja esimerkiksi lähestymällä suoraan eri puolueita.

Anna ääni lapselle -kampanjan valmistelu alue- ja kuntavaaleja varten aloitettiin. Syksyllä järjestettiin kaksi tapaamista kampanjakumppaneille, valmisteltiin kampanjan sisältöjä ja päivitettiin visuaalista ilmettä. Anna ääni lapselle -kampanjassa oli mukana 45 toimijaa. 

EU-vaalivaikuttamista tehtiin järjestöjen yhteistyössä ja Eurochildin materiaaleja hyödyntäen. Lapsi- ja perhejärjestöjen yhteinen kannanotto eurovaaleihin julkaistiin 9. huhtikuuta. Lisäksi keskusliitto jakoi Child Manifeston suomennettua versiota omilla sivuilla. EU-vaaleihin liittyen keskusliitto julkaisi blogisarjan, jonka aiheet ovat lapsiköyhyys, maahanmuutto, ilmastonmuutos, lastensuojelu ja lasten nettiturvallisuus. Eurovaaleissa ei toteutettu Anna ääni lapselle -kampanjaa. 

Presidentinvaaleissa jokaisesta ehdokkaasta kuvattiin Anna ääni lapselle –video, jossa lapset esittivät ehdokkaille kysymyksiä. Videoita jaettiin LSKL:n somekanavilla. 

Katso Lapset kysyvät presidentinvaaleissa 2024 -video Youtubesta.

 

Hyvinvointialuevaikuttaminen ja -kiertue 

Hyvinvointialuekiertuetta pilotoitiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen kanssa ja järjestettiin yhteinen dialogitilaisuus, jossa keskusteltiin aluevaltuutettujen, hv-alueiden sekä kuntien viranhaltijoiden, tutkijoiden, järjestöjen edustajien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Dialogien teemoina olivat lastensuojelu, varhainen tuki sekä maahanmuuttajien palvelut. 

Lainsäädäntöön ja talousarvioon vaikuttaminen 

Keskusliitto antoi yhteensä 40 lausuntoa, joista suurin osa oli lakiesityksistä. Ulkomaalaislain uudistuksiin liittyen annettiin peräti 14 lausuntoa sekä lähetettiin muistio kansanedustajille, heidän avustajilleen sekä eduskuntapuolueiden puoluesihteereille ja pääsihteereille. Syksyllä painottuivat valiokunnille kirjallisina ja asiantuntijakuulemisissa annetut lausunnot. Sekä kehys- että budjettiriihen alla annettiin järjestöjen yhteinen kannanotto.  

Ministerien, erityisavustajien ja eduskuntaryhmien tapaamisia jatkettiin. Lisäksi keskusliitto osallistui Vihreän eduskuntaryhmän pyöreän pöydän keskusteluun ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokehityksestä lapsi- ja perhepoliittisilla huomioilla. 

EU-tasolla keskusliitto osallistui Eurochildin Children’s Realities in Europe: Progress & Gaps -raportin valmisteluun toimittamalla tietoa Suomen osalta. 

Lastensuojelun Keskusliitto jatkoi eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän sihteerinä. Ryhmä järjesti Lapsen oikeuksien päivän kakkukahvit eduskunnassa 20. marraskuuta. Kutsu lähti puhemiehen nimissä kaikille kansanedustajille ja koko eduskunnan henkilökunnalle. Lähes kaikkien puolueiden edustajia vieraili tilaisuudessa. Lisäksi eduskunnassa oli koko viikon ajan kahdessa eri ruokalassa näkyvissä lapsen oikeuksista kertovat pöytäkolmiot. 

Keskusliitto hyväksyttiin kesäkuussa Child Rights Connectin jäseneksi. 

Lapsen oikeuksien viestintä 

Lapsen oikeuksien viestintäverkosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa etänä ja kaksi kertaa livenä.  

Lapsen oikeuksien viikon teemana oli oikeus oppimiseen (lapsenoikeudet.fi). Teemaviikko näkyi tälläkin kertaa hyvin niin mediassa ja somessa kuin kouluissa, varhaiskasvatuksessa, erilaisissa tapahtumissa ja julkisissa tiloissa. Osallistujia oli 2 870, joista kouluja 880, varhaiskasvatusyksiköitä 1 653 ja vapaa-ajan toimijoita 337. Lapsen oikeuksien viikolla julkaistiin myös lapsen oikeuksien viestintäverkoston kannanotto (lapsenoikeudet.fi). Lapsen oikeuksien Tiktok käynnistettiin ja sinne tuotettiin sisältöä melko säännöllisesti. 

Keskusliitto toteutti lapsille ja nuorille kyselyn lapsen oikeuksista ja lasten tilanteesta Suomessa. Kyselyyn vastasi lähes 15 000 10–17-vuotiasta lasta ja nuorta ja raportti kyselystä näkyi mediassa laajalti.

Lapset mukaan töihin -teemapäivän (lapsetmukaantoihin.fi) kampanja järjestettiin yhteistyössä lapsiasiavaltuutetun kanssa. Keskusliitto koordinoi kampanjaa ja ylläpiti teemapäivän sivustoa. Osallistujia teemapäivässä oli 1 031. 

Sekä Lapsen oikeuksien viikon että Lapset mukaan töihin -teemapäivän ilmoittautujamäärät laskivat hienoisesti, mikä johtunee enemmänkin edellisvuoden valtavasta kasvusta kuin suosion hiipumisesta. 

Lapsen oikeuksien verkkosivuston uudistukseen saatiin rahoitus, hankinta toteutettiin ja uudistus aloitettiin. Sivusto valmistuu vuoden 2025 aikana. 

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta 

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukuntaan nimettiin vuonna 2024 yhteensä 66 jäsentä ja kokouksia järjestettiin neljä. Neuvottelukunnan teemat valittiin jäsenten aloitteesta ja ne olivat muun muassa varhainen tuki lapselle ja oppimisen tuen uudistus. Keväällä järjestettiin yhteinen seminaari lastensuojelun neuvottelukunnan kanssa, jossa kansainväliset puhujat kertoivat lastensuojelujärjestelmän ja vanhempien osallisuudesta Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen näkökulmasta.

Yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja syrjinnän vaikutukset lapsiin 

Keskusliiton vihapuheen vastaisessa Älä käännä katsettasi -kampanjassa toteutettiin verkkosivustot lapsille ja nuorille sekä opettajille sekä kannanotto päättäjille. Sivustot tarjoavat tietoa ja ohjeistuksia vihapuheeseen reagoimiseksi. Lisäksi toteutettiin kolme videota (youtube.com) ja somemateriaalia sekä julisteita, joita jaettiin Educa-messuilla. Materiaalien avulla opettaja voi herätellä pohtimaan vihapuhetta esimerkiksi luokassa. Kampanjan teemoista tehtyyn vihapuheen vastaiseen kannanottoon lähti mukaan 22 muuta toimijaa. 

Keskusliitto oli myös mukana järjestöjen yhteisissä kannanotoissa rasisminvastaisella viikolla sekä syyskuussa hallituksen päätöksiin ja rasisminvastaisuuteen liittyen. Lisäksi keskusliitto lausui yhdenvertaisuuslain heikentämisestä ja valtioneuvoston yhdenvertaisuuteen ja rasisminvastaisuuteen liittyvästä toimenpideohjelmasta. 

Tunnista ja puutu vihapuheeseen -muistilista (pdf)

Lastensuojelun julkinen kuva

Keskusliiton viestintätoimikunta jatkoi toimintaansa ja piti neljä kokousta. Viestintätoimikunta toteutti alaseminaarin Valtakunnallisille lastensuojelupäiville otsikolla Kuka ja mitä saa puhua lastensuojelusta? Toimikunta suunnitteli toimittajawebinaaria lastensuojelusta, koulutus toteutuu keväällä 2025. 

Lastensuojelun arjen sankarit -kilpailu järjestettiin 6.5.–14.6. ja palkinto jaettiin lastensuojelupäivillä. Tuomarina toimi THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo. Kilpailuun tuli yhteensä 62 ehdotusta. Palkinnon sai Tasalapa Oy​:n lastenkoti Jalavan henkilökunta.  

Erityisesti alkuvuoden aikana mediayhteydenottoja ja haastatteluja oli lastensuojelusta runsaasti. Keskusliiton viestintä piti henkilöstölle sisäisen mediasparrauksen. Mediayhteydenottoihin valmistautumista ajatellen kerättiin sisäisesti yhteistä materiaalia.  

Syksyllä aloitettiin yhteistyön suunnittelu lastensuojelua koskevan Uhma-elokuvan julkistuksesta
B-Plan-tuotantoyhtiön ja Osallisuuden ajan kanssa. 

Lastensuojelu.info-sivusto käytiin läpi korjausten ja muutostarpeiden osalta ja tekstimuokkaukset käännätettiin vuoden lopussa. Sisällön päivitykset tehdään vuoden 2025 aikana. 

Lapsilähtöinen ja kohtaava lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 

Lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa jatkettiin kehittämistyötä Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus-, Näkökulmia sijaishuoltoon- sekä Lastensuojelu asiakkaiden silmin -selvitysten pohjalta yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa. Selvityksiä on hyödynnetty kuluneena vuonna vaikuttamistyössä ja viestinnässä.  

Keskusliiton asiantuntijat tekivät yhteistyötä VTR-rahoitteisen LURA (luottamuksen rakentuminen lastensuojelun sosiaalityötä kohtaan) -hankkeen kanssa. 

Olimme mukana järjestämässä Pohjoismaisia lastensuojelupäiviä (NBK 2024, eventsair.com) Oslossa syksyllä 2024. Keskusliitolla oli päivillä kolme puheenvuoroa. Saimme Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä erillisrahoituksen osallistumiseen päiville. Suomalaiset ja norjalaiset lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoret työstivät tilaisuudessa oman viestin päättäjille. 

Osallistuimme Ficen (ficeinter.net) (International Federation of Educative Communities) toimintaan ja konferenssiin Splitissä 22.–24.10.2024. Pidimme konferenssissa katsauksen suomalaisesta lastensuojelujärjestelmästä ja ajankohtaisista kysymyksistä.  

Osallistuimme THL:n koordinoimaan kansalliseen lastensuojelun kehittämisverkostoon (2024–2025) sekä sen yhteydessä toimiviin alatyöryhmiin. Verkosto tukee lastensuojelun kehittämistä kansallisesti ja hyvinvointialueilla. Osallistuimme tiiviisti myös Valtion Koulukotien johtokuntatyöskentelyyn.  

Teimme vaikuttamistyötä lastensuojelulainsäädännön uudistamiseen esimerkiksi kirjoittamalla blogikirjoituksia ja mielipidekirjoituksia (hs.fi) lastensuojeluun liittyen. 

Kävimme keskusteluja järjestöjen kesken kehittämistarpeista maahanmuuttajalasten hyvinvoinnin tukemiseksi ja maahanmuuttajaperheiden sekä lapsiperhepalvelujen välisen luottamuksen rakentamiseksi. Lastensuojelupäivillä teemasta järjestettiin alaseminaari, jossa oli mukana nuorten kokemusääni. 

Ehkäisevän lasten suojelun merkitys, kustannukset ja vaikuttavuus

Vuonna 2012 julkaistun lasten suojelun kustannusselvityksen päivittäminen ajoittui suurimmalta osaltaan vuodelle 2024. Päivitys aloitettiin vuonna 2023 ja julkaisu sekä käännös ajoittuvat vuodelle 2025. 

Lapset ja nuoret SIB 

Lapset ja nuoret SIB -ohjelman piirissä oli vuonna 2024 noin 700 lasta ja nuorta seitsemältä alueelta (Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä perusaste, Jyväskylä toinen aste (jyvaskyla.fi), Karkkila-Vihti, Lohja, Tampere (tampere.fi) ja Vantaa). Vuoden 2024 asiakaskyselyn mukaan yli 90 prosenttia kokee tuen vaikuttaneen myönteisesti hyvinvointiinsa. Muille tukea tarvitseville SIB-ohjelman toimintaa ja palvelukokonaisuutta suosittelisi 94 prosenttia. Lapset ja nuoret SIBistä viestittiin monissa kanavissa, muun muassa Tutkiva sosiaalityö –julkaisussa (talentia.fi). 

Vuoteen 2024 mennessä Lapset ja nuoret SIB -ohjelma oli investoinut tuen piirissä oleviin lapsiin ja nuoriin noin 9,2 miljoonaa euroa. Vaikuttavuuteen perustuvia tulospalkkioita oli maksettu yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Keskusliitto hallinnoi ohjelman interventiokokonaisuutta. 

Väkivallaton lapsuus

Jatkoimme lapsiin kohdistuvan henkisen väkivallan esiintuomista ja järjestimme alaseminaarin Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä keinoista, joilla puuttua siihen. Pidimme puheenvuoroja lapsiin kohdistuvasta henkisestä väkivallasta ja teimme posterin Ispcanin konferenssiin Uppsalaan, Ruotsiin.  

Olimme mukana kansallisessa Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman ohjausryhmässä ja Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosuunnitelman seurantaryhmässä sekä Omakamu ry:n koordinoiman Lapsen turvallisuus aikuiskaveri- ja tukihenkilötoiminnassa -hankkeen ohjausryhmässä. 

Edistimme kansallisesti ja yhteistyössä Eurochildin kanssa lapsen digiturvallisuutta Suomessa ja EU:ssa. 

Teimme hankehakemuksen EU:n CERV-DAPHNE-2024-hakuun yhdessä ETKL:n ja Viron Lastekaitseliitin kanssa kuritusväkivallan ehkäisemisestä. Emme valitettavasti saaneet rahoitusta. 

Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa

Vuosi 2024 oli SOILA-hankkeen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vuoden 2023 haussa rahoitusta saaneet aluehankkeet (13) aloittivat toimintaansa vuoden 2024 aikana. SOILA-koordinaatio tuki hankkeita sisällöllisissä kysymyksissä ja hankkeiden käynnistämisessä. LSKL oli päävastuussa järjestöille suunnatussa rahoitusinfossa ja viestintäpajoissa. ESR+ TL 5.1 -ohjelmakauden toinen rahoitushakukierros toteutettiin kevään ja syksyn aikana. SOILA järjesti muun muassa innovaatiotakomon ja neliosaisen hankesuunnitteluvalmennuksen hakijoille.  

LSKL vastaa hankkeessa erityisesti viestinnästä ja vanhempien kokemustoiminnasta. Kokemustaustaisten vanhempien PIKKUjuttuja-ryhmä toimi koko vuoden ajan tuottamalla julkaisuja ja osallistumalla SOILA-hankkeen toimintaan. SOILA-hankkeen päätoteuttaja on THL ja toisena osatoteuttajana on Pesäpuu ry. 

Lasten ja nuorten aivoterveys 

Vuonna 2024 Lastensuojelun Keskusliitto toteutti osana valtakunnallista aivoterveysohjelmaa Minä vs. Laite – kumpi määrää? -haastekampanjan yhteistyössä Arabian peruskoulun kanssa. Kampanjaan laaditut materiaalit ovat maksutta saatavilla Aivoliitto ry:n internetsivuilla (aivoliitto.fi).  

Keskusliitto osallistui lisäksi esimerkiksi kahteen pyöreän pöydän keskustelutilaisuuteen, joissa käsiteltiin digilaitteiden käyttöä osana koulupäivää sekä lasten ja nuorten digitaalista hyvinvointia ja turvallisuutta. 

Laadukas varhaiskasvatus ja koulupolku 

Lapsen oikeuksien viestinnän vuoden teemana oli oikeus oppimiseen, #SaanOppia #SaatOppia. Teema näkyi esimerkiksi lapsen oikeuksien viikolla sekä lapsen oikeuksien viestintäverkoston kannanotossa päättäjille (lapsenoikeudet.fi). 

OMEP toimikunnassa jatkettiin yhteistä työskentelyä alle 3-vuotiaiden lasten laadukkaan varhaiskasvatuksen edistämiseksi. Julkaistiin politiikkasuositus Miten alle 3-vuotiaiden lasten korkeatasoinen varhaiskasvatus varmistetaan? Lisäksi osallistuimme OMEP:in Euroopan kokoukseen ja konferenssiin 24.–26.4.2024 Kristianstadissa, Ruotsissa. 

Maaliskuussa julkaistiin Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa -teoksen 14. painos. Teoksen toimittivat Markku Jahnukainen ja Timo Harrikari, teoksen kustantaja oli Vastapaino.  

Perheet keskiöön

STEA:n rahoittama Perheet keskiöön -toiminta jatkui tavoitteenaan varmistaa, että järjestöjen osaaminen on perhekeskusten käytössä ympäri Suomen. Edistimme tavoitetta muun muassa koordinoimalla valtakunnallista Perheet keskiöön! -foorumia ja järjestöjen perhekeskusverkostoa.  

Julkaisimme päivitetyn tilannekuvan siitä, missä hyvinvointialueilla mennään perhekeskuskehittämisen ja järjestöyhteistyön suhteen. Järjestimme viisi Järjestöt osana perhekeskuksia -työpajaa neljällä hyvinvointialueella ja tuimme prosessin käynnistämistä kahdella hyvinvointialueella.  

Päivitimme Kaikkien perheiden paikka -vertais- ja itsearvioinnin työkalun kohtaamispaikkatoiminnan laadunarviointiin ja kehittämiseen. Erityistä huomiota on kiinnitetty toiminnan saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Järjestimme webinaarin työkalua käyttäville kohtaamispaikkatoimijoille ja tarjosimme koulutusta työkalun käyttöön kolmella hyvinvointialueella.  

Julkaisimme Lapsi tarvitsee tukea perheenjäsenen sairastaessa -sivun sekä toimintasuosituksen perheenjäsenen sairauden puheeksi ottamisen tueksi. Lisäksi järjestimme loppuvuodesta aiheesta webinaarin. 

Käynnistimme yhdessä Perheet keskiöön -foorumin ja Noon Viestintä Oy:n kanssa Yhdessä perheiden tukena -kampanjan suunnittelun, joka käynnistyy laajemmin vuoden 2025 alussa. Lisäksi osallistuimme monin tavoin perhekeskustoiminnan kansalliseen ja alueelliseen kehittämistyöhön mm. THL:n, DigiFinlandin (sähköinen perhekeskus) ja järjestöyhteistyökumppaneiden koordinoimien verkostojen kautta.  

Kokemusääni lastensuojelussa 

Keväällä 2024 päättyneessä Kokemus tiedoksi-hankkeessa julkaistiin interaktiivinen artikkeli Lastensuojelun kokemusasiantuntijuus: Kokemusasiantuntijuutta pintaa syvemmältä. Helmikuussa järjestettiin webinaari hyvinvointialueiden ammattilaisille lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä.  

Syyskuussa järjestettiin Nuorten päivä, johon osallistui 21 nuorta sekä heidän tukihenkilöitään ja kokemusryhmien ohjaajia. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä Pesäpuu ry:n, Nuorten Exitin, Osallisuuden aika ry:n ja Kasvatus- ja perheneuvonta Kasper ry:n kanssa. Päivän aikana toteutettiin myös päättäjäpaneeli. 

Nuorten päivän teemana oli Milloin apu tuntuu avulta? Nuorten päivästä kirjoitettiin kolme blogia, joista yksi päivän suunnittelusta vastanneen nuoren kanssa. Ensimmäistä kertaa järjestettiin myös Nuorten päivän jatkot yhteistyössä Nuorten turvasataman kanssa, jonka kautta tavoitimme noin 20 nuorta. Nuorten päivästä tuotiin viestit Lastensuojelupäiville nuorten ja nuorten Turvasataman kertomana.  

Lastensuojelupäivillä järjestettiin Kokemusklubi, jossa oli esillä Nuorten päivän viestejä ja muuta kokemustoimintaa ja tavattavissa oli kokemusasiantuntijoita.  

Lastensuojelun neuvottelukunta

Lastensuojelun neuvottelukuntaan nimettiin vuonna 2024 yhteensä 54 jäsentä ja kokouksia järjestettiin neljä. Neuvottelukunnan teemat valittiin jäsenten aloitteesta. Ne olivat: Lastensuojelun toivottu tulevaisuus, Mitä lastensuojelu kertoo yhteiskunnan tilasta, Lastensuojelujärjestelmän ja vanhempien osallisuuden tarkastelua Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen näkökulmasta, Lastensuojelun keinot erityisen vaativahoitoisten lasten kanssa ja Moninainen ja monialainen yhteistyö lastensuojelussa.  

Lasten yhdenvertainen oikeus perheenyhdistämiseen

Ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeudesta perheenyhdistämiseen pidettiin puheenvuoro Pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä. Lisäksi käytiin keskusteluja edustajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.  

Lastensuojelun Keskusliitto edusti Suomea 20. kesäkuuta kansalliselle lapsistrategialle tehdyn edustajajärjestelmää koskevan selvityksen pohjalta kokouksessa Children in Migration, jonka järjestivät Euroopan Muuttoliikeverkosto EMN ja Luxemburgin lapsiasiavaltuutettu.  

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 

Vuonna 2024 Valtakunnallisten lastensuojelupäivien® äärelle kokoonnuttiin teemalla Välitä ja vaikuta. Tampereelle saapui noin tuhat lasten ja nuorten parissa työskentelevää ja vaikuttavuuden teemoista kiinnostunutta ammattilaista. Päivät saivat erityistä kiitosta rohkeista ja ajankohtaisista puheenvuoroista. 

Nuorten neuvottelukunta

Uudistimme Lastensuojelun Keskusliiton neuvottelukuntia ja aloitimme osallisuuden edistämisen neuvottelukunnan tilalla uuden nuorten neuvottelukunnan, jonne nimettiin 21 noin 15–21-vuotiasta nuorta jäsenyhteisöjemme kautta. Jokaisella nuorella oli nimetty henkilö myös omasta taustayhteisöstä.  

Nuorten neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa vuoden aikana livetapaamisessa ja kerran etänä. Osallistuminen tapaamisiin oli aktiivista ja nuorten ainoana kehittämistoiveena olikin, että tapaamisia olisi vielä nykyistä enemmän. 

Nuorten neuvottelukunta päätyi pohtimaan omasta aloitteestaan nuorten kokemaa turvallisuutta, mikä turvallisuudentunnetta edistää ja mikä sitä estää. Tästä työskentelystä syntyi yhteenvetolehtinen, jota kävimme esittelemässä ja käymässä teemasta keskustelua eduskunnassa joulukuussa 2024.  

Vuonna 2024 vahvistettiin jäsenyhteisöjen kanssa tehtävää yhteistyötä muun muassa järjestämällä kevätkokouksen yhteydessä jäsenyhteisöille suunnattu jäsenpäivä sekä jäsentilaisuuksia esimerkiksi järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyen.  

Keskusliiton vuosikokoukset pidettiin touko- ja marraskuussa. Kevätkokouksessa avauspuheenvuoron piti sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, syyskokouksessa valtiosihteeri Kristiina Kokko. Kevätkokouksessa valittu vaalivaliokunta valmisteli puheenjohtajan ja hallituksen valintaa syyskokoukselle. Syyskokouksessa Leena Laitinen valittiin puheenjohtajaksi toiselle kolmivuotiskaudelle.  

Henkilöstön työhyvinvointi 

Keskusliitossa työhyvinvointia edistävä toiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Työhyvinvointi syntyy arjen toimivuudesta hyvän johtamisen, yhteisöllisen kulttuurin, työolosuhteiden kehittämisen ja työntekijöiden tukemisen kautta. Panostamme arvostavaan vuorovaikutukseen, turvalliseen ilmapiiriin ja joustaviin työjärjestelyihin. 

Keskusliitossa korostetaan positiivista työilmapiiriä, ystävällisyyttä ja kohteliaisuutta. Puutumme epäkohtiin välittömästi ja panostamme ennaltaehkäisevään tukeen. Kannustamme osaamisen kehittämiseen.  

Työyhteisön kehittämissuunnitelman mukaisesti päivitimme osaamistamme lausuntojen kirjoittamisessa ja syrjimättömyys- ja yhdenvertaisuusasioissa, ja järjestimme kaksi Open Monday -tilaisuutta osaamisen sisäiseen jakamiseen. Johtoryhmä jatkoi johtamisvalmennusta Bo Mentiksen kanssa. 

Työhyvinvointikyselyssä positiivisina asioina nousivat toimivat rakenteet, perheystävällisyys, työn vaihtelevuus, häirinnän ja syrjinnän puuttuminen sekä hyvä vuorovaikutus ja tuki. Haasteina koettiin hallinnan tunteen puute, suuret työmäärät, tietotulva, monen asian tekeminen samanaikaisesti ja keskeytykset. 

Teimme yhteistyötä Eiran sairaalan ja Auntien kanssa terveyden ja mielenhyvinvoinnin tukemiseksi. Kehitimme toimitilojemme tilaratkaisuja ja viihtyvyyttä. Osallistuimme HumanPower-kilpailuun ja sijoituimme kolmanneksi Ihmisläheisin työpaikka -kategoriassa.  

Työsuojelu ja yhteistoiminta

Huolehdimme työsuojelu- ja työturvallisuusvelvoitteista sekä ylläpidimme yhteisöllisiä toimintatapoja. Työnantajan ja henkilöstön edustajat kävivät säännöllistä vuoropuhelua. Työsuojelutoimikunta kokoontui kuusi kertaa ja yhteistoimintatiimi neljä kertaa vuoden aikana.

Vaikuttamistyö kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi

Kevään kehysriihessä vahvistui, että osana valtiontalouden tasapainotustoimia myös kansalaisjärjestöjen rahoitukseen on tulossa mittavat leikkaukset. Syksyllä käynnistyi valmistelu sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusjärjestelmän uudistamisesta. Rahoituksen lisäksi keskustelu ylipäätään kansalaisjärjestöjen roolista ja merkityksestä oli vilkasta.  

Lapsi- ja perhejärjestöjen toimintaa, tehtäviä ja merkitystä pidettiin esillä kaikessa vaikuttamistyössä. Järjestöjen toimintaedellytykset olivat teemana kevään jäsenpäivässä sekä syksyllä järjestetyissä jäsentilaisuuksissa. 

Laadukas ja uudistuva viestintä

Keskusliitto mainittiin vuoden aikana verkkomediassa 238 kertaa. Osumien määrä nousi noin 11 prosenttia edellisvuodesta, jolloin keskusliitto mainittiin 215 kertaa (vuonna 2022: 185, vuonna 2021: 374 ja vuonna 2020: 392). Keskusliitto näkyi alkuvuodesta erityisesti nuorten itsenäistymisvaiheen tukeen, nuoriin hoivaajiin, lastensuojelun tragedioihin sekä kehysriiheen liittyvissä uutisoinneissa.  

Alkusyksystä mediassa nousi uutisointia vihapuheen vastaisesta kampanjasta ja kannanotosta sekä varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitteen poistamisesta. Lisäksi Lapset mukaan töihin -päivän, Lapsen oikeuksien viikon ja Lasten kyselyn uutisointi erottui selvästi osumapiikkinä marraskuussa. 

Keskusliiton asiantuntijat näkyivät etenkin lastensuojelua sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä huolia käsittelevissä uutisoinnissa. Myös julkaisut saivat hyvin näkyvyyttä. 

Keskusliiton kirjasto ja tietopalvelu palveli monipuolisesti sekä henkilökuntaa että ulkoisia asiakkaita lastensuojeluun ja lasten, nuorten ja perheiden asemaan ja hyvinvointiin liittyvissä tiedontarpeissa. Tietopalvelu teki selvitystyötä kirjastojärjestelmän vaihdon ja mediaseurannan kilpailutuksen pohjalle. Keskusliittoon perustettiin myös ohjelmatiimin, viestinnän ja tietopalvelun yhteinen tietotiimi, joka tiivistää entisestään talon sisäistä yhteistyötä ja tuottaa vaikuttavaa, visuaalista ja tarkoituksenmukaista tietoa. 

Keskusliiton someseuraajien määrä kasvoi Instagramissa, Facebookissa ja erityisesti Linkedinissä ja laski X:ssä. Marraskuu Lapsen oikeuksien viikkoineen oli somenäkyvyyden huippukuukausi ja muun muassa Lapsen oikeudet lapsen silmin 2024 -raportti keräsi katsojia ja jakoja. Instagramissa lisäksi nousi esille surullisista syistä erityisesti Vantaan kouluampumiseen liittyvä sisältö. Somekanavien muutos on johtanut siihen, että poliittiselle sisällölle on entistä vaikeampaa saada näkyvyyttä. 

Keskusliiton verkkosivuilla kiinnostivat erityisesti avoimet työpaikat ja työpaikkailmoitukset sekä henkilökunnan yhteystiedot. Vuoden 2024 artikkelisisällöistä nousivat kävijämäärissä esiin esimerkiksi Ehdota lastensuojelun arjen sankareita -uutinen, Lapsen oikeudet lasten silmin -raportti sekä blogeista Suljemmeko lapset laitoksiin vai voisimmeko työskennellä intensiivisesti kotona? 

 

Lapsen Maailma -lehti

 

Lapsen Maailma -lehdestä julkaistiin kahdeksan numeroa, joista ensimmäinen oli jaossa Educa-messuilla. Vuoden suosituin artikkeli oli Diagnoosina PDA -artikkelin versio, joka tehtiin Lapsen Maailman uudistusta ajatellen testimielessä. Toiseksi eniten luettiin artikkelia Sisarusten ikäero on vain 11 päivää!  Luetuin blogi oli Sydänjuurilla -sarjan Kolme syytä, miksi teinien vanhemmuus on vaativampaa kuin ennen (lapsenmaailma.fi). 

Lehden levikkimarkkinointia hoitanut yritys irtisanoi sopimuksensa lehden kanssa loppuvuodesta. Lehden toiminta oli tappiollista, mikä johtui sekä tilaajamäärien laskusta että paperin ja postituskulujen hintojen noususta. 

Lapsen Maailma -lehden tilaajakunnan näkemyksiä, tilausmotivaatiota ja tavoitteiden saavuttamista selvitettiin laajalti. Selvityksen perusteella päätettiin aloittaa mittava kokonaisuudistus. Lehdelle laadittiin uusi konsepti, jonka mukaisesti Lapsen Maailma on jatkossa kaikille saatavilla oleva, monikanavainen lasten ja nuorten elämän äänenkannattaja, jonka ansaintalogiikka perustuu tukitilauksiin.  

Lehden konseptia tarkennetaan keväällä 2025 ja Lapsen Maailma -mediakokonaisuus uudistuu kokonaan syksyllä 2025. Uudistuksessa tavoitellaan myös sitä, että keskusliiton jäsenet hyötyvät uudesta mediakokonaisuudesta viestintäkanavana.

Hallinto ja talous

Vuoden aikana käynnistettiin selvitystyö Armfeltintie 1:n kiinteistön tulevaisuudesta. Kiinteistöön tehtiin kattava kuntotarkastus ja kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma.  

Syksyllä käynnistettiin uuden strategian valmistelu henkilöstölle pidetyssä tilaisuudessa. Strategiatyön tähtäimeksi otettiin se, että uusi strategia on hyväksyttävänä kevätkokouksessa 2025.

Taloudellisesti vuosi oli normaali. Taloudenpito oli tarkkaa ja toimintakulut olivat kohtuulliset. Lasten Päivän Säätiö jakoi avustusta vähän budjetoitua vähemmän, mikä vaikutti taloudelliseen tulokseen.