Hyppää sisältöön

Lastensuo­jelun Keskusliiton vuosi 2020

Keskusliiton vuosi 2020: Poikkeusvuosi vaati joustoja kaikilta

Covid19-pandemian vaikutukset kohdentuivat vuonna 2020 suurella voimalla erityisesti lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Lapsen oikeuksista huolehtiminen poikkeuksellisissa olosuhteissa sävytti myös Lastensuojelun Keskusliiton vuotta.

Poikkeusvuosi koetteli perheissä erityisesti arjen selviytymistaitoja ja taloutta. Muutokset lapsiperheiden arjen tukirakenteissa ja palveluissa olivat suuria, kun keväällä siirryttiin nopealla aikataululla etäopetukseen. Lasten ja nuorten ohjattu vapaa-ajan toiminta laitettiin monin paikoin katkolle.

Koronakriisillä on ollut huomattavia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä oikeuksien toteutumiseen. Keskusliitto tuotti yhdessä muiden lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa tilannekatsauksia koronan vaikutuksista lapsiin ja perheisiin, toimitti selvityksen perheiden hyvinvoinnista poikkeuksellisessa tilanteessa sekä osallistui asiasta käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Vuoden aikana jouduttiin useaan kertaan tarkistamaan tai muuttamaan suunnitelmia sekä suunniteltujen tapahtumien toteuttamistapaa sen mukaan, miten kansalliset suositukset muuttuivat. Eniten poikkeusvuosi vaikutti keskusliiton perinteisiin tapahtumiin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tapahtumat ja koulutustilaisuudet siirtyivät suurelta osin verkkoon, ja osa niistä jouduttiin kokonaan perumaan. Suuntasimme nopealla aikataululla verkkomuotoista koulutusta esim. lastensuojelun asiantuntijoille.

Keskusliiton henkilökunta osoitti joustavuutensa nopealla sähköisten työvälineiden käyttöönotolla. Se omaksui ja muokkasi työsuunnitelmansa uuteen uskoon sekä toteutti vahvaa vaikuttamistyötä uudessakin tilanteessa. Koko henkilökunta siirtyi etätyöhön heti maaliskuussa, kun pandemia saavutti Suomen. Monia sisäisen kehittämisen suunnitelmia vietiin läpi koronatilanteesta ja etätyöstä huolimatta: keskusliitolle rakennettiin uusi intranet, vaikuttavuusmittaristotyötä tehtiin etäyhteyksillä ja henkilöstön Vaikuta rohkeasti! -koulutuskokonaisuutta muokattiin uuteen toimintaympäristöön sopivaksi.

Kansainvälinen yhteistyö siirtyi kokonaan verkkoon, ja siinä luotiin uusia käytäntöjä, joita voidaan osin soveltaa pandemian jälkeenkin ympäristöeettisten periaatteidemme mukaisesti. Kansainvälisessä yhteistyössä painottui Eurochildin kanssa tehtävä vaikuttamistyö sekä lapsen osallisuuden vahvistamiseen ja vakiinnuttamiseen liittyvä yhteistyö.

Poikkeusvuonna käynnistettiin keskustelut uudesta strategiakaudesta vanhan kääntyessä kohti loppusuoraa. Toimintavuoden aikana päätettiin toteuttaa strategiatyö sekä siihen liittyvät sidosryhmäkyselyt keskusliiton asiantuntijoiden omana työnä. Ratkaisuun vaikuttivat toiminnallisten syiden lisäksi taloudelliset realiteetit.

Vuosi oli raskas ja poikkeuksellinen: Lasten Päivän Säätiön muuttuneen taloustilanteen sekä työtehtävissä ja -tarpeissa tapahtuneiden muutosten vuoksi jouduttiin käynnistämään koko henkilöstöä koskettavat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluiden seurauksena henkilökuntaa lomautettiin tai osa-aikaistettiin ja kolme työsuhdetta irtisanottiin. Ratkaisut pyrittiin toteuttamaan niin, että niistä oli mahdollisimman vähän haittaa liiton ydintoiminnoille.

Vuosi 2020 lukuina

Katso Vuosi lukuina -infograafi Infogramissa. 

Keskusliiton hallitus 2020

Jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet

2019 – 21, Puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi


2020 – 22, Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström, Espoon kaupunki

Henkilökohtainen varajäsen: Puheenjohtaja Johanna Laisaari, Suomen Vanhempainliitto


2019 – 20, Johtaja Kim Berglund, Perhekuntoutuskeskus Lauste

Henkilökohtainen varajäsen: Toiminnanjohtaja Heidi Nygren, Kalliolan setlementti


2018 – 20, Johtava sosiaalityöntekijä Satu Hartikainen, Kotkan kaupunki

Henkilökohtainen varajäsen: Toiminnanjohtaja Pauliina Lampinen, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö VAMLAS


2019 – 21, Varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas, Helsingin kaupunki

Henkilökohtainen varajäsen: Toiminnanjohtaja Pauliina Lehtinen, Kasper- Kasvatus- ja perheneuvonta


2020 – 22, Pääsihteeri Milla Kalliomaa, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Henkilökohtainen varajäsen: Pääsihteeri Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liitto


2018 – 20, Toiminnanjohtaja Pertti Kukkonen, Auta Lasta

Henkilökohtainen varajäsen: Hallituksen puh.joht. Tero Ristimäki, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia


2020 – 22, Toiminnanjohtaja Kai Laitinen, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ

Henkilökohtainen varajäsen: Toiminnanjohtaja Markus Söderlund, Yhteiset Lapsemme


2019 – 21, Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lapset

Henkilökohtainen varajäsen: Toiminnanjohtaja Jari Ketola, Pesäpuu


2019 – 21, Kehitysjohtaja Mikko Oranen, Nuorten Ystävät

Henkilökohtainen varajäsen: Toiminnanjohtaja Sami Teikko, Koulutus Elämään Säätiö


2019 – 21, Kehitysjohtaja Kati Palsanen, SOS-Lapsikyläsäätiö

Henkilökohtainen varajäsen: Palvelujohtaja Tina Mäkelä, Romano Missio


2018 – 20, Toiminnanjohtaja Pia Sundell, Barnavårdsföreningen i Finland

Henkilökohtainen varajäsen: Viestintäpäällikkö Katri Korolainen, Lasten ja nuorten keskus


2020 – 22, Projektikoordinaattori Aino Taipalus, Osallisuuden aika

Henkilökohtainen varajäsen: Toiminnanjohtaja Miia Hänninen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt


Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustajat:

Tutkimusprofessori Tarja Heino

Johtaja Matti Salminen, Valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja

Talous ja hallinto

Alkuvuodesta 2020 levinneellä Covid-19-pandemialla oli suuri merkitys Lastensuojelun Keskusliiton talouteen. Tärkein tulonlähteemme eli Lasten Päivän Säätiön antama avustus väheni merkittävästi.

Henkilöstön siirryttyä etätöihin keväällä 2020 jouduimme tuotannollisista ja taloudellisista syistä pitämään yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena neljä työntekijää lomautettiin yhteensä muutaman kuukauden ajaksi. Lisäksi tehtiin muita laajoja säästötoimia – kuitenkin siten, etteivät ydintoiminnot vaarantuneet.

Kun Lasten Päivän Säätiön ennakoitua huonompi taloudellinen tilanne varmistui syksyllä 2020, jouduimme tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi pitämään uuden YT-neuvottelukierroksen. Ne johtivat sekä irtisanomisiin että osa-aikaistamisiin, ja suurin osa työntekijöistä lomautettiin noin kuukaudeksi vuosien 2020–2021 aikana. Lisäksi jo aloitettuja säästötoimia jatkettiin ja jatketaan myös vuoden 2021 puolella.

Vuoden aikana kiinnitettiin paljon huomioita etätyöskentelyyn, ja henkilöstön jaksamista kartoitettiin säännöllisesti kyselyillä. Sisäistä viestintää tehostettiin. Keskusliitossa otettiin käyttöön viikoittainen perjantaibriiffi sisäisen tiedonkulun varmistamiseksi.

Muut talouden ja hallinnon asiat

Kun henkilöstö siirtyi keväällä etätöihin, myös mahdollisuus matkustaa tai yleensä tavata ihmisiä ja/tai yhteistyötahoja vähentyi. Merkittävimmin se vaikutti kansainväliseen toimintaan, mutta osaltaan myös hankkeisiin ja tapahtumiin. KV-toiminnasta ei syntynyt kuluja, hankkeisiin saadut avustukset siirtyivät osittain käytettäviksi vuoden 2021 aikana, Lasten suojelun kesäpäivät peruttiin ja Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät® toteutettiin webinaarina.

Lapsen Maailma -lehden ilmestymiskertoja oli päätetty vähentää jo ennen koronaa, ja uutena tuotteena tilausvalikoimaan otettiin 6 ja 12 kuukauden digijulkaisut. Lehden taloudellinen tila on pysynyt viime vuodet vakaana.

Kokonaisuudessaan Lastensuojelun Keskusliiton tulos muodostui merkittävästi alijäämäiseksi.

HR ja työsuojelu

Keskusliitossa työskenteli vuoden 2020 aikana eri ajanjaksoina 36 henkilöä, joista 31 oli naista. Henkilötyövuosina laskettuna keskusliitossa työskenteli 29,6 henkilöä (vuonna 2019: 30). Työntekijöistä kolme teki lyhyempää työaikaa jossain vaiheessa vuotta, ja yksi työntekijä oli perhevapailla. Rekrytoimme vuoden aikana kolme uutta työntekijää määräaikaisiin tehtäviin.

Meillä työskenteli myös kymmenen viikon ajan sosionomiharjoittelija Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Vuoden aikana keskusliitosta jatkoi uusiin haasteisiin kuusi työntekijää. Heistä puolet oli määräaikaisissa työsuhteissa. Henkilökunnan ikäjakauma oli 29–62 vuotta.

Katso LSKL henkilöstö -infograafi Infogramissa.

Kiinnitimme jatkuvasti huomiota perheen ja työn tasapainoon. Seurasimme työhön käytettyä aikaa ja saldokertymiä. Ylityötä oli mahdollista tehdä vain erikseen esimiehen kanssa sopimalla. Perheystävälliset käytännöt olivat edelleen osa arkeamme ja perehdytysprosessiamme.

Työsuojelutoimikunta piti 17 kokousta, kun normaalioloissa niitä on 3–4 kertaa vuodessa. Poikkeusolojen aikana kokouksia pidettiin viikoittain, ja työyhteisön hyvinvointia käsiteltiin monesta näkökulmasta. Henkilökunnan hyvinvoinnista kerättiin tietoa viikoittain Webropol-kyselyllä, jota pitivät erittäin hyödyllisenä sekä työntekijät että työnantaja. Pystyimme sen avulla reagoimaan välittömästi esiin nousseisiin haasteisiin ja tukemaan työntekijöitä heidän jaksamisessaan.

Lastensuojelun Keskusliiton henkilöstöä kuvattuna Teams-palaverissa.

Keskusliiston henkilöstö vuonna 2020 ylhäältä vasemmalta alkaen: viestinnän asiantuntija Tuuli Valo, toimituspäällikkö Anu Jämsén, toiminnanjohtaja Hanna Heinonen, vaikuttamisen ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Miia Pitkänen, erityisasiantuntija Sonja Falk, erityisasiantuntija Kaisu Muuronen, tietoasiantuntija Katri Koivunen, viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Juuli Hurskainen, osallisuusasiantuntija Mari Väistö, johdon assistentti Tuire Berg, talous- ja hallintopäällikkö Petri Koskinen, hankekoordinaattori Sonia Kuutti, projektipäällikkö Riikka Westman, viestintäkoordinaattori Nelli Sinisaari, viestintäkoordinaattori Auli Laine, erityisasiantuntija Julia Kuokkanen, hankepäällikkö Petri Paju, toimistosihteeri Monica Lindholm, erityisasiantuntija Eliisa Jämsén, tietoasiantuntija Tanja Juuri, viestintäkoordinaattori Oona Niskanen, erityisasiantuntija Annukka Paasivirta, erityisasiantuntija Anna Tiili, erityisasiantuntija Kirsi Pollari ja erityisasiantuntija Taina Martiskainen. Kuvasta puuttuvat: erityisasiantuntija Ira Custódio, viestinnän asiantuntija Jussi Turunen, viestintäkoordinaattori Hanna-Mari Järvinen, viestintäkoordinaattori Salla Karjalainen, visuaalisen viestinnän suunnittelija Päivi Marin, tietoasiantuntija Erkka Rautio, hankepäällikkö Ulla Lindqvist, hankekoordinaattori Ville Lavikainen, toimistosihteeri Merja Paumo, taloussihteeri Aila Teittinen, toimistoapulainen Arja Salo sekä lapsen oikeuksien oppimateriaalien tekijä Matleena Kosonen.

Jäsenyhteisötyö

Toteutimme keväällä jäsenyhteisökyselyn eli olimme yhteydessä kaikkiin järjestöjäseniimme puhelimitse tai sähköpostitse. Vastauksia kertyi 59. Kysyimme, miten korona on vaikuttanut jäsenten työhön ja millaista yhteistyötä ne keskusliitolta toivovat. Meidän toivottiin jatkavan aktiivista vaikuttamistyötä, jotta lasten ja nuorten näkökulma huomioidaan myös koronan aikana. Lisäksi toivottiin verkostojen toteuttamista virtuaalisina, sillä koronan vuoksi emme voineet tavata normaalisti.

Neuvottelukunnat

Vuoden aikana toimintaansa jatkoi kolme neuvottelukuntaa. Lapsi- ja perhepolitiikan ja osallisuuden edistämisen neuvottelukunnat kokoontuivat neljä kertaa. Lastensuojelun neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Ensimmäinen kokous peruuntui poikkeusajan juuri alettua.

Viestintä

Lastensuojelun Keskusliiton viestintää värittivät erityisesti verkkoviestinnän kokonaisuudistus sekä koronapandemian myötä nopeutunut Teamsin käyttöönotto koko talossa. Keskusliitolle rakennettiin uusi intranet ja arkisto ja tiedonohjaussuunnitelma viimeisteltiin. Korona muutti suunnitelmia monella tavalla: Lapsi mukaan töihin -päivä peruutettiin, koronaan liittyviä ulostuloja valmisteltiin vauhdilla ja Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® järjestettiin webinaarina.

Keskusliitto tuotti neljä julkaisua (vuonna 2019: 12; vuonna 2018: 7 ja vuonna 2017: 5), kaksi visuaalisista tiivistelmää, seitsemän kannanottoa sekä kuusi politiikka- tai toimintasuositusta. Yksi julkaisu toteutettiin lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sarjassa.

Blogeja kirjoitettiin ahkerasti, ja varsinkin henkilökunnan yhdessä koostamat korona-ajan blogit saivat huomattavan paljon lukijoita. Esim. Huoltajan selviytymisopasta koronaviruskaranteeniin ja kotiopetukseen -blogia luettiin yli 37 000 kertaa.

Erityisesti blogeja julkaistiin runsaasti vuoden 2020 aikana verrattuna aiempaan. Julkaisuja tai videoita tehtiin vähemmän kuin 2019, mutta niiden määrä koko ajanjaksolla oli verrattain tasaista.

Viestinnän kehitystä 2016–2020.

Verkkosivuston uudistus

Keskusliiton verkkoviestinnän kokonaisuus uudistettiin vuoden aikana, joskin uudet verkkosivut julkaistiin vasta vuoden 2021 puolella. Uudistuksessa yhdistettiin useampi keskusliiton verkkosivusto (www.lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi, www.lastensuojelunkesapaivat.fi sekä www.lastensuojelupaivat.fi) saman katon alle. Uudistuksella sivustot saatiin teknisesti vastaamaan saavutettavuusdirektiivin AA-tasoa. Sivusto tarjoaa aiempaa paremmin tietoa keskeisille kohderyhmillemme kaikesta siitä, mitä keskusliitto tekee.

Keskusliiton hallinnoimien verkkosivujen kävijämäärät ovat pysyneet verrattain samoissa viime vuoteen verrattuna. Lapsen oikeuksien sivuston muutosprosentti oli viime vuoteen verrattuna -12 % ja lskl.fin taas +32%.

Verkkosivustojen kävijämäärät 2019 ja 2020. Kuvan tiedot ovat suuntaa antavia johtuen analytiikkaseurannassa tapahtuneista muutoksista.

Keskusliitto mediassa

Lastensuojelun Keskusliitto mainittiin nimeltä verkkomediassa 392 kertaa (kaksoisosumat poistettu). Näkyvyys nousi 32 % (vuonna 2019: 297 ja 2018: 314 kertaa), ja tavoitimme yhteensä 62 884 291 lukijaa.

Keskusliiton asiantuntijoita pyydettiin aktiivisesti kommentoimaan erityisesti lastensuojelun tilaa sekä lapsiperheköyhyyttä. Julkaisuista esillä olivat erityisesti Paikoiltaan siirretty arki – Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään -selvityksen tulokset sekä keskusliiton ja THL:n Koronan vaikutukset lastensuojeluun -selvitys. Myös nuorten itsenäistymistä koskeva Ensiaskel tulevaisuuteen -selvitys keräsi hyvin mediahuomiota.

Kuntien lastensuojelun johto arvioi, että erityisesti perheenjäsenten väliset vuorovaikutushaasteet, jaksamattomuus sekä lasten koulunkäyntiin ja talouteen liittyvät ongelmat lisääntyivät koronapandemian aikana.

Koronan vaikutukset lastensuojeluun -selvityksessä kuntien lastensuojelun johdon edustajat arvioivat koronan välittömiä vaikutuksia lastensuojelun asiakasperheisiin.

Sosiaalinen media

Keskusliiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa on kasvanut. Vuonna 2020 suosittuja olivat varsinkin poikkeusaikaan liittyvät sisällöt, kuten Huoltajan selviytymisopas koronaviruskaranteeniin ja kotiopetukseen -blogi ja Lastensuojelua poikkeusoloissa -webinaarin osa 1 ja osa 2 sekä lapsiköyhyydestä kertova raportti Best childhood money can buy – Childhood poverty, inequality and living with scarcity, the Finnish case. Loppuvuodesta Tee lapselle joulu -joulukalenteri keräsi paljon huomiota erityisesti Instagramissa.

Kalenterissa on joulupukki ja -muori joulukuusen edessä sekä pipareita, joululahjoja ja muuta jouluun liittyvää.

Tee lapselle joulu -kalenterin kuvittivat 8-vuotiaat Liisi ja Ruusa.

Kaikissa keskusliiton hallinnoimissa sosiaalisen median kanavissa kävijämäärät lisääntyivät vuoden 2020 aikana. Eniten seuraajia (14 300) on Lapsen Oikeudet -facebookissa.

Keskusliiton some-seuraajat 2016–2020.

Kirjasto ja tietopalvelu

Tietopalvelua työllisti erityisesti keskusliiton tiedonohjaussuunnitelman laadinta sekä uuden arkiston, modernien työtilojen ja intranetin rakentaminen. Tietopalvelu auttoi edelleen sekä liiton omia että ulkopuolisia tiedontarvitsijoita, mutta kirjaston aukioloa supistettiin koronapandemian vuoksi ja siirryttiin pääasiassa sähköiseen palveluun.

Tietopyynnöt olivat entistä laajempia, ja niihin kuluva työaika on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2017. Poikkeusolot näkyivät kirjojen lainausmäärässä, joka pieneni kolmasosaan edellisvuodesta. Asiointi siirtyi pitkälti sähköiseksi, ja kävijämäärät kirjaston tiloissa pienentyivät.

Tietopyyntöjen määrä on pysynyt verrattain samana verrattuna vuoteen 2019,

Tietopyynnöt 2020–2020.

Lapsen Maailma

Lapsen Maailman julkaisutahti muuttui 11 numerosta (616 sivua) 8:aan (544 sivua). Printtilehden rinnalla alettiin julkaista digilehteä, jonka myynti yllätti positiivisesti. Aikakauslehtiviikolla huhtikuussa siihen tutustui yli 1 500 lukijaa.

Keskusliiton osallisuusstrategian innoittamana lehdessä julkaistiin 6-osainen juttusarja, jossa esiteltiin mm. Arjesta voimaa -hanketta sekä Eurochildiä. Uutena kolumnistina aloitti kirjailija Päivi Alasalmi (lapsenmaailma.fi), ja Erityislapsiperhe & lastensuojelu -kolumni (6 osaa) aikaansai vipinää lehden verkkosivuilla ja somessa. Lapsen Maailman blogiperheeseen liittyi vuoden lopulla Hattutemppu (lapsenmaailma.fi), joka kertoo kolmosperheen arjen käynnistymisestä.

Katso Lapsen Maailman -infograafi Infogramissa

Vuoden luetuimmat jutut Lapsenmaailma.fissä:

  1. Eskaristressi kuohuttaa 6-vuotiasta – Näin autat lasta (11 208 sivun katselua)
  2. Kun mikään ei maistu (7 507)
  3. Lapselliset miehet: Isä huonon huumorin perinteensiirtäjänä (6 286)
  4. Näin valitset lapselle oikeanlaiset kengät (6 146)
  5. Miksi lapsi änkyttää? (5 737)
  6. Rupista rakkautta: Ei diabeetikkoja luistinradalle (5 383)
  7. Kun lapsi on väkivaltainen (4 755)
  8. Liian suuri ego lapsella? (4 542)
  9. Lapsuus viinan varjossa (4 324)
  10. Äitipuhe: Tutkimuksen mukaan taaperot nukkuvat pinnasängyssä paremmin kuin tavallisessa lastensängyssä (4 039)

Video: ”Ääni kehittyy, mitä enemmän laulaa”, tietää opiskelija Henri Jokinen, 16. Hänellä on jo nyt mahtava basso ja intoa treenaamiseen, eli häntä kuullaan vielä pitkään. Jokinen tulkitsi Valoon päin -tangoa Lapsen Maailman numerossa 5/2020. Katso ja kuuntele Henrin laulua YouTubessa! 

Lasten ja perheiden eriarvoistuminen

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen korostui vuoden 2020 vaikuttamistyössä. Koronakriisin myötä huoli lasten eriarvoistumisesta kasvoi entisestään etenkin koulujen etäopetusjakson (18.3.–13.5.) aikana.

Huoli kohdistui hyvin arkisiin asioihin, kuten kouluruokailun merkitykseen, ja vaikuttaminenkin sai konkreettisia muotoja. Keskusliitto osallistui Itlan organisoimaan Jokaiselle lapselle lounas -kampanjaan (itla.fi), joka toimitti poikkeustilan aikana ruokakasseja vähävaraisille perheille.
Kevään aikana julkaistiin useita kannanottoja ja yhteenvetoja:

Elokuussa julkaistussa politiikkasuosituksessa Lapsiperheköyhyyttä on torjuttava syksyn talouspäätöksillä nostettiin esiin sekä koronakriisin välittömiä vaikutuksia lasten ja perheiden eriarvoistumiseen että pidemmän aikajänteen kehitystarpeita. Lasten eriarvoistumiseen liittyviä kysymyksiä käsiteltiin myös marraskuussa julkaistussa keskusliiton kuntapoliittisessa tavoiteohjelmassa.

Kaikille eväät elämään

Kaikille eväät elämään -ohjelman viimeisen varsinaisen toimintavuoden suunnitelmista osa jäi toteutumatta ja osa siirtyi vuoteen 2021. Ennen pandemian puhkeamista pidettiin kaksi ammattikorkeakouluseminaaria, yksi peruutettiin. Yksi verkostotapaaminen peruuntui, ja marraskuulle suunniteltu päättäjäistapahtuma siirtyi vuodelle 2021.

Keväällä toteutettu Eväät kaikille hyvään arkeen -kampanja toteutui suunnitellulla tavalla pandemiasta huolimatta. Koordinaatiohanke oli myös mukana toteuttamassa Care Day -tapahtumaa ja yhdessä Arvokas-avustusohjelman kanssa Haluan sanoa sulle -kampanjaa (haluansanoasulle.fi)

Aiemmin kerätty kyselyaineisto Best childhood money can buy julkaistiin lapsiperheiden taloudellista toimeentuloa kuvaavien tilastotietojen taustoittamana alkuvuodesta 2020. Koordinaatiohanke toteutti kolmiosaisen kyselyn koronakriisin vaikutuksista perheiden arkeen. Kahdesta ensimmäisestä vaiheesta raportoitiin kesällä Paikoiltaan siirretty arki -julkaisussa.

Kuvitettu isä nostaa lapsen ilmaan. He katsovat toisiaan silmiin.

Ensiaskel tulevaisuuteen

Elokuussa julkaistiin Ensiaskel tulevaisuuteen – 16-vuotiaiden nuorten ajatuksia itsenäisestä asumisesta -selvitys, joka valotti mm. sitä, missä määrin nuoret saavat kotoa tukea itsenäistymiseensä. Keskusliitto järjesti syksyllä itsenäistymisteemasta myös pyöreän pöydän keskustelun yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Turvatalojen ja ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa. Tilaisuuteen osallistui ministeriöiden, valiokuntien ja järjestöjen edustajia.

Lasten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy

Keskusliitto osallistui Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman (valtioneuvosto.fi) ohjausryhmään ja vuoden lopulla aloittaneeseen Lanzaroten sopimuksen toimeenpanon työryhmään. Vuoden aikana lausuttiin mm. seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta.

Koronakriisin vaikutukset maahanmuuttajalapsiin

Keskusliitto toimitti tietoa koronakriisin vaikutuksista maahanmuuttajalasten tilanteeseen sosiaali- ja terveysministeriön koronatyöryhmän raporttiin (valtioneuvosto.fi). Pakolaistoimijoiden verkostossa jatkettiin vaikuttamistyötä perheenyhdistämisen helpottamiseksi: tavattiin kansliapäälliköitä ja muita korkeita virkamiehiä sekä ministereiden erityisavustajia.

Vammaisten lasten oikeuksien edistäminen

Keskusliitto nosti sekä lausunnoissaan että kannanotoissaan aktiivisesti esiin vammaisten lasten asemaa ja oikeuksia. Vammaisten lasten oikeuksia edistettiin vammaisjärjestöjen sekä Vammaisfoorumin Vammaiset lapset ja nuoret -työryhmän kanssa sekä osallistuttiin Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön koordinoiman Mukana-verkoston toimintaan. Keskusliiton edustaja oli mukana THL:n vammaispalvelujen käsikirjan lakiryhmässä (thl.fi).

Lasten suojelun kesäpäivät peruutettiin

Suurin osa suomalaisnuorista voi hyvin, mutta pienelle joukolle kasautuu paljon riskitekijöitä ja haavoittavia tekijöitä. Nuorten pulmiin ja vahvuuksiin oli tarkoitus paneutua Lasten suojelun kesäpäivillä Lappeenrannassa, mutta koronakriisin vuoksi päivät peruttiin kokonaan.

Lapsen oikeudet

Lastensuojelun Keskusliiton strateginen tavoite on, että lapsen oikeudet tunnetaan ja huomioidaan kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Tavoite näkyi läpileikkaavasti kaikessa vaikuttamistyössämme.

Keskusliitto toi kannanotoissa, lausunnoissa, työryhmissä, tapaamisissa poliittisten päättäjien kanssa sekä eduskunnan valiokuntakuulemisissa säännönmukaisesti esiin, että lapsen oikeudet on huomioitava kaikissa päätöksissä ja toimissa, jotka vaikuttavat lasten ja lapsiperheiden elämään.

LOS-raportin viimeistely ja valmistuminen

Suomi toimitti YK:n lapsen oikeuksien komitealle yhdistetyn viidennen ja kuudennen määräaikaisraportin 26.7.2019, kaksi vuotta myöhässä. Rinnakkaisraportti Suomen hallituksen määräaikaisraporttiin valmisteltiin yhteistyössä usean järjestön ja muun toimijan kanssa vuosina 2016–2017, ja sitä päivitettiin useamman kerran vuosien 2018–2020 aikana. Keskusliitto on vastannut valmistelun koordinoinnista ja raportin koostamisesta sekä pääosin myös kirjoittamisesta.

Kansallinen lapsistrategia

Kansallisella lapsistrategialla luodaan kattava, johdonmukainen ja tavoitteellinen toimintapolitiikka sekä lasten että nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi. Lapsistrategian valmistelu käynnistyi vuoden 2019 lopulla, ja maaliskuussa 2020 hallitus asetti parlamentaarisen komitean laatimaan sitä. Komitean työ päättyi vuoden 2020 lopulla, ja lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021 (valtioneuvosto.fi).

Lastensuojelun Keskusliiton edustajat olivat mukana komiteatyöskentelyssä asiantuntijajäseninä ja sihteeristössä. Keskusliiton edustajat ovat mukana myös lapsistrategian seurantaryhmässä (2020–2021) jäseninä ja pysyvinä asiantuntijoina. Lapsistrategiatyön pohjaksi laaditun Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta -julkaisun (valtioneuvosto.fi) laativat keskusliiton ja MLL:n edustajat.

Kansallisessa lapsistrategiatyössä aloitettiin syksyllä 2020 tehdä selvitystä lapsivaikutusten arvioinnista lainvalmistelussa. Selvitys valmistuu keväällä 2021 ja sen toteuttavat keskusliiton ja MLL:n edustajat.

STM:n asettama lapsistrategian koronatyöryhmä julkisti kesällä 2020 ensivaiheen raporttinsa koronaepidemian vaikutuksista lasten ja perheiden hyvinvointiin (valtioneuvosto.fi) sekä lapsen oikeuksien toteutumiseen. Koronatyöryhmän toinen raportti (valtioneuvosto.fi) julkaistiin tammikuussa 2021. Keskusliitto osallistui työryhmään sekä raporttien valmisteluun ja kirjoittamiseen.

Lapsistrategia-viestintä ja -sivusto

Keskusliitto solmi syksyllä STM:n kanssa sopimuksen lapsistrategiaa esittelevän alasivuston toteutuksesta lapsen oikeuksien sivuston yhteyteen sekä lapsistrategiaa tukevan viestinnän toteutuksesta. Alasivusto www.lapsistrategia.fi julkaistiin syyskuussa 2020.

Lapsen oikeudet sydän lapsistrategia -logo.

Uusi lapsistrategia.fi -sivusto julkaistiin Lapsen oikeudet sydän lapsistrategia -kampanjalla.

Lapsen oikeuksien viestintä

Keskusliitto jatkoi lapsen oikeuksien viestinnän ja viestintäverkoston koordinoimista sekä järjesti koronapandemiasta huolimatta Lapsen oikeuksien viikon (lapsenoikeuksienviikko.fi) kouluille ja varhaiskasvatukseen. Teemaviikolle (16.–22.11.) ilmoittautui n. 400 koulua ja n. 700 varhaiskasvatusyksikköä. Viikon materiaalit saivat hyvää palautetta.

Alkuvuonna lapsen oikeuksien viestintäverkosto ehti olla mukana Educa-messuilla.

Viestintäverkoston kokoukset järjestettiin pääosin etänä.

Lapsen oikeuksien viestinnän teema oli Lapsen oikeus tulevaisuuteen. Siihen liittyen syksyllä toteutettiin #SaaUnelmoida-somekampanja, jossa 11 julkisuuden henkilöä kertoi omista lapsuuden unelmistaan ja johon kuka tahansa pystyi osallistumaan sosiaalisessa mediassa. Kampanjassa julkaistiin videotervehdykset YouTubessa Elina Pekkariselta, Maija Mattilalta, Eero Herraselta, Kiira Korvelta, Bella Forsgréniltä, Pete Parkkoselta, Joona Hellmanilta, Tarja Haloselta, Elias Kaskiselta, Benjamin Peltoselta sekä Li Anderssonilta. Kaikki kampanjaan osallistuneet olivat mukana pro bono.

Lapsen oikeuksien viestintäverkosto julkaisi lapsen oikeuksien viikolla kannanoton Lapsilla ja nuorilla on oikeus tulevaisuuteen.

Kuvitettu kissa leijuu taivaalla pilvestä kiinni pitäen. Kissan ympärillä on karamelleja ja lehti.

Lapsilähtöinen lapsi- ja perhepolitiikka

Lausuntopyyntöihin vastaaminen on keskeinen ja pitkäjänteinen osa Lastensuojelun Keskusliiton vaikuttamistyötä, jota jatkettiin aktiivisesti myös vuonna 2020. Annoimme vuoden aikana 23 lausuntoa ja osallistuimme 4 kuulemiseen. Päättäjätapaamisia toteutettiin verkon välityksellä vuoden aikana 57.

Keskusliitolla on pysyvä asiantuntijapaikka eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmässä. Vuonna 2020 ryhmä järjesti yhteistyössä SOSTE ry:n Monimuotoiset perheet -verkoston ja keskusliiton kanssa webinaarin Lapsen oikeus tulevaisuuteen – koronakriisin vaikutukset lapsiin. Vuoden aikana keskusliitto sai asiantuntijapaikan myös eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmään.

Perheet keskiöön!

Perheet keskiöön! -hanke pyrkii kiinnittämään järjestöjen tarjoaman tuen osaksi perhekeskustoimintaa. Se julkaisi Järjestöjen kiinnittyminen perhekeskuksiin -toimintasuosituksen (pdf) sekä videot Unelmien perhekeskus ja Unelmien perhekeskus – unelmista todeksi. Järjestöagentit kokosivat maakuntien hyviä käytäntöjä. Työ kohtaamispaikoissa jatkui, ja hanke julkaisi Perheiden kohtaamispaikan laadun varmistaminen -toimintasuosituksen (pdf).

Osallisuusviikko toteutettiin syyskuussa yhdeksässä maakunnassa. Kyselyihin vastasi 446 vanhempaa ja 177 lasta tai nuorta, ja niiden tulokset julkaistiin alkuvuodesta 2021. Toimintavuonna keskiöön nostettiin lasten osallisuus, ja hanke julkaisi Lasten osallisuuden vahvistaminen perhekeskuskehittämisessä -toimintasuosituksen (pdf) yhdessä Arjesta voimaa – ja Minua kuullaan -hankkeiden kanssa.

Koulutukset ovat keskeinen osa hankkeen toimintaa. Kohtaamisia perhekeskuksissa -koulutuksia järjestettiin 14, joista kuusi ruotsinkielisinä. Lisäksi yksi seminaari. Perheiden kohtaamispaikan vertaisarviointimalliin liittyviä koulutuksia järjestettiin viisi. Alkuvuotta lukuun ottamatta kaikki toteutuivat etäjärjestelyin. Osallistujia oli vuoden aikana 548.

Vuoden huipensi I Valtakunnallinen perhekeskuskonferenssi, joka järjestettiin marraskuun lopulla yhteistyössä THL:n kanssa. Konferenssiin oli ilmoittautunut 645 osallistujaa, ja se sai hyvää palautetta. Vuoden lopulla valmisteltiin myös jatkohakemus STEA:lle kehittämistyön jatkon turvaamiseksi.

Lapsilähtöinen budjetointi ja lapsivaikutusten arviointi

Keskusliitto osallistui Lapsilähtöinen budjetointi VNK-TEAS -hankkeeseen (pdf, valtioneuvosto.fi), jota koordinoi NHG Consulting Oy. Hankkeessa luotiin mallinnukset lapsibudjetoinnille sekä valtionhallinnossa että kunta/maakuntatasolla, ja se päättyi maaliskuussa 2020. Keskusliitto tarjosi hankkeeseen osaamistaan: se kartoitti kansainvälisiä esimerkkejä ja loi lapsibudjetoinnin mallin valtion talousarvioprosessiin. Hankkeen keskeisiä tuloksia sekä  suunnitelmaa lapsibudjetoinnin käyttöönotosta valtionhallinnossa ja kunnissa esiteltiin 6.5. hankkeen julkaisutilaisuudessa sekä useissa muissa tilaisuuksissa.

Keskusliitto on toiminut vuodesta 2019 koollekutsujana lapsivaikutusten arviointia käsittelevässä yhteistyöverkostossa. Verkosto kokoontui kesäkuussa 2020 etäyhteyksin. Se on avoin kaikille lapsivaikutusten arvioinnin edistämisestä kiinnostuneille ja toimii foorumina tiedon jakamiselle ja yhteistyölle.

Kuntavaalivaikuttamisen suunnittelu

Loppuvuodesta 2020 julkaistiin keskusliiton oma kuntapoliittinen tavoiteohjelma vuosille 2021–2024. Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia lapsista -tavoiteohjelmassa kuvataan, miten kunta voi huolehtia lasten ja perheiden hyvinvoinnista tulevalla valtuustokaudella. Ohjelma sisältää myös tarkistuslistoja, jotka auttavat tulevia kuntapäättäjiä, ja konkreettisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä.

Loppuvuonna aloitettiin lähes 40 järjestön voimin yhteinen kuntavaalivaikuttaminen Anna ääni lapselle -brändin alla. Keskusliitto koordinoi kampanjaa.

Tulevaisuuden sotetyöskentelyyn osallistuminen

Tulevaisuuden sotetyöskentelyyn osallistuttiin Järjestö 2.0 ja sote -muutostukihankkeiden ohjausryhmien kautta, joissa edistettiin järjestöjen osaamisen kiinnittymistä osaksi tulevaisuuden sotetyöskentelyä. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeä kiinnittää LAPE-kehittämistyö ja perhekeskusten parissa tehty kehittämistyö osaksi tulevaisuuden sotetyöskentelyä.

Hyvä alku elämälle -kampanja

Vuoden aikana käynnistettiin Hyvä alku elämälle -kampanja, jossa nostetaan esille lapsen varhaisten vuosien merkitys ja haavoittavimmassa asemassa olevien lasten ääni. Keskusliitto koordinoi kansallista kampanjaa yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Kampanja on osa yhdeksässä Euroopan maassa toteutettavaa First years, first-priority -kampanjaa (firstyearsfirstpriority.eu), jota Eurochild ja ISSA (International Step by Step Association) koordinoivat yhdessä EPHA:n (European Public Health Alliance) ja REF:n (Roma Education Fund) kanssa.

Hyvä alku elämälle kampanjan logo.

Lasten ja nuorten osallisuus

Lastensuojelun Keskusliitto kerää lasten ja nuorten näkemyksiä heidän elämästään ja siitä, miten monin tavoin heidän oikeutensa toteutuvat. Lasten ja nuorten viestiä välitetään päättäjille ja lasten parissa työskenteleville esim. julkaisujen, blogien, mielipidekirjoitusten ja infograafien avulla.

Keskusliiton osallisuusstrategia

Keskusliitto julkaisi keväällä 2020 osallisuusstrategian (pdf) ja osallisuusstrategiaan liittyvän videon (YouTube). Osallisuusstrategian avulla pyritään varmistamaan, että lasten ja nuorten osallisuus huomioidaan läpileikkaavasti keskusliiton vaikuttamistyössä. Strategian painopisteitä arvioidaan säännöllisesti ja sen toimenpiteitä päivitetään toimintasuunnitelmakausittain.

Nuorten päivä

Nuorten päivä järjestettiin 28.8. Lahdessa ja sen teema oli Mielen hyvinvointi. Päivän aikana pohdittiin, mikä tukee nuorten mielen hyvinvointia sekä kirjoitettiin päättäjille viestejä siitä, millaista tukea nuoret mielen hyvinvoinnin tukemiseksi toivovat. Nuorilta eniten kiitosta sai poliitikkopaja, jossa kansanedustajat Sanni Grahn-Laaksonen, Timo Heinonen, Hilkka Kemppi ja Mirka Soinikoski keskustelivat nuorten kanssa.

 

Katso video Nuorten päivästä YouTubessa! 

Rivissä seisoo joukko ihmisiä, joilla kaikilal on käsissään Nuorten päivä -kangaskassit. Vain henkilöiden jalat näkyvät.

 

Lapsen oikeuksien koulukiertue

Lapsen oikeuksien viikon suunnittelun tueksi järjestettiin koulukiertue, jossa tavattiin eri-ikäisiä lapsia ja nuoria sekä koottiin heidän näkemyksiään turvallisuusteemasta. Kouluvierailut toteutettiin pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Inarissa.

Examining child participation in EU political and democratic life

Keskusliitto osallistui syksyllä Euroopan komission hankkeeseen Examining child participation in EU political and democratic life, jossa selvitettiin, millaisena lapset pitävät omia vaikuttamismahdollisuuksiaan paikallisella, kansallisella ja EU-tasolla. Keskusliitto järjesti aiheeseen liittyen kolme erillistä tapaamista yläkoulun oppilaskunnan, nuorten ilmastotiimin ja sateenkaarinuorten kanssa.

Pienten lasten turvallinen osallisuus -blogisarja

Keväällä käynnistettiin vuoden kestävä Pienten lasten turvallinen osallisuus -blogisarja. Kirjoittajiksi pyydettiin yhteistyökumppaneita, jotka tukevat omalla toiminnallaan pienten lasten osallisuutta. Kirjoituksista kootaan myöhemmin ammattilaisille tarkoitettu julkaisu.

Muuta

Keskusliitto osallistui helmikuussa Pesäpuun koordinoiman Care Dayn eli sijaishuollon juhlapäivän suunnitteluun ja toteutukseen.

Kesällä käynnistettiin Lasten vaalipaneelin (hs.fi) suunnittelu, johon pyydettiin mukaan Helsingin Sanomien Lasten uutiset. Paneeli järjestettiin 17.2.2021.

Oikeusministeriön koordinoima lasten osallistumisoikeuksien arviointityökalun pilotointi saatiin päätökseen, ja ”Kuullaan, mutta ei kuunnella” -raportti (pdf, valtioneuvosto.fi) julkaistiin alkuvuodesta. Keskusliitto toimi pilotointihankkeessa yhteistyökumppanina.

Loppuvuodesta koottiin nuorten näkemyksiä Vihreän liiton eduskuntapuolueen uusista avauksista. Keskusliitto järjesti nuorille etäyhteydellä suljetun keskustelun ja keskusteli teemasta lastensuojelusta kokemusta omaavien nuorten kanssa Discord-alustalla. Tämän lisäksi nuorten näkemyksiä koottiin erilaisten vaikuttajaryhmien kommenteista.

Lastensuojelun vaikuttavuus

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® webinaarina

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® järjestettiin 29.9. webinaarina, jonka teema oli Kestävä tulevaisuus lapselle. Webinaariin osallistui n. 600 lastensuojelun asiantuntijaa ympäri Suomea. Tapahtumassa toteutettiin myös virtuaalinen näyttelyalue, jossa 23 keskusliiton jäsentä ja sidosryhmää esitteli toimintaansa. Lastensuojelupäivien juontajana toimi keksijä ja kirjailija Perttu Pölönen ja alustajina olivat mm. Tarja Heino, Minna Huotilainen, Elina Pekkarinen ja Janna Rantala. Kuulimme myös nuorten ajatuksia tulevasta, joita oli koottu elokuussa järjestetyssä Nuorten päivässä.

Kuvitettu poika pitää lintua käsivarrellaan. Taustalla on kukkia ja puita.

Lastensuojelua poikkeusoloissa -webinaarit

14. ja 27.5. järjestettiin puolen päivän pituiset Lastensuojelua poikkeusoloissa -webinaarit. Ensimmäisessä luotiin katsaus lastensuojeluun koronakriisin keskellä ja toisessa katsottiin kohti tulevaa ja sitä, mitä lastensuojelussa tulee huomioida koronakriisin jälkeen. Molemmissa oli n. 400 osallistujaa.

Lapsi seisoo tikkusuorana harmaata taustaa vasten, ylävartalo on rajattu kuvasta pois.

Sijaishuollon politiikkasuositus

Laadimme keväällä 2020 sijaishuollon politiikkasuosituksen, jota hyödynnettiin vaikuttamistyön tukena ja esiteltiin sijaishuoltoa koskevassa julkisessa keskustelussa.

Lastensuojelun arjen sankarit -kilpailu

Keväällä keskusliitto järjesti Huoltaja-säätiön kanssa Lastensuojelun arjen sankarit -kilpailun, jossa etsittiin sellaisia lastensuojelun tekijöitä, jotka ovat onnistuneet erityisen hyvin tehtävässään. Voittajan valitsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Tarja Heino. Kilpailun pääpalkinto (1 000 €) myönnettiin Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® lastensuojelulaitos Fieterin Kaiku-tiimille. Lisäksi myönnettiin kunniamaininnat Sosiaalipalvelut Silmu Osuuskunnalle, Espoon kaupungin perhehoidon tiimille sekä perhehoitaja Saara ja Esa Niskalalle.

Mies ja nainen seisovat vastakkain tähyillen toisiaan. Heidän varjoissaan on supersankarin viitat.

SIB I hanketyö ja SIB II valmistelu

Lapset SIB -hanketta jatkettiin Hämeenlinnassa, Vantaalla ja Lohjalla. Uusina kuntina aloittivat Helsinki ja Kemiönsaari, joissa toiminnan alku osui koronarajoitusten aikaan, mikä hankaloitti ja hidasti aloitusta. Interventiona rinnallakulkijuus osoittautui yhä vahvemmin asiakkaita tukevaksi muodoksi.

Keväällä aloitettiin neuvottelut Lapset SIB II -kilpailutuksessa Jyväskylän, Tampereen sekä Karviainen-Karkkila-Vihti-kunnan kanssa. Neuvottelut saatiin päätökseen loppuvuodesta. Keskusliitto toimii uusissakin kunnissa interventiokokonaisuuksien koordinoijana.

Uusien kuntien myötä Lapset SIB tukee jatkossa alle 17-vuotiaita lapsia ja nuoria. Asiakkaina on lapsia ja nuoria, jotka kuuluvat riskiryhmään perhetaustan, nepsy-oireilun, koulupoissaolojen, toisen asteen keskeyttämisuhan tai huostaanoton vuoksi.

Vaati-työ

Osallistuimme Itlan rahoittamaan ja THL:n vetämään VAATI-tutkimushankkeeseen, joka koske teini-iässä sijoitettujen lasten vaativaa hoitoa ja kohtaamista. Keskusliitosta osallistuttiin kirjoitusprosessiin ja työpajoihin kevään ja syksyn aikana. Mikä auttaa – tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen hoidossa -selvitys (pdf, julkari.fi) julkaistiin joulukuussa. Keskusliiton työntekijät kirjoittivat julkaisuun kaksi artikkelia. Toinen käsitteli sijaishuollossa kehitettyjä menetelmiä ja hyviä käytäntöjä, ja toinen oli koonti Nuorten päivien viesteistä yhdeksän vuoden ajalta.

Kiitos vuodesta 2020!

Sulje