Siirry sisältöön

Mitä teemme

Lapsen oikeuksien kannalta merkittävin ihmisoikeussopimus on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (Convention on the Rights of the Child). Siinä yhdistyvät kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä peruselintasoon liittyvät oikeudet.

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli voimaan 1990. Lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1991. Sopimus on osa oikeusjärjestystämme ja Suomessa voimassa lakina, joka velvoittaa kaikkia valtion ja kuntien viranomaisia sekä yksityisiä tahoja, jotka hoitavat viranomaistehtäviä.

Lapsen oikeuksien yleissopimus tunnustaa lasten olevan ihmisoikeuksien haltijoita ja toimijoita eikä vain toiminnan kohteita. Yleisperiaatteita ovat syrjinnän kielto, lapsen edun periaate, lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen osallisuuden periaate.

Sopimuksen noudattamista ja lasten oikeuksien toteutumista sopimusvaltioissa valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Sopimusvaltiot toimittavat määräaikaisraporttinsa sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöönpanotoimista ja näiden oikeuksien toteutumisen edistymisestä. Raporttien perusteella komitea antaa kullekin valtiolle suositukset niistä toimenpiteistä, joihin valtion tulisi ryhtyä sopimuksen täytäntöön panemiseksi. Suomi on toimittanut komitealle raporttinsa viimeksi vuonna 2008 ja komitea antoi Suomelle viimeisimmät suosituksensa raportin pohjalta vuonna 2011.

Määräaikaisraportoinnin yhtenä osuutena on suljetun kuulemistilaisuuden järjestäminen hallituksen ulkopuolisille tahoille, jossa nämä tahot voivat nostaa esiin sopimuksen noudattamiseen ja lapsen oikeuksien toteutumiseen liittyviä näkökulmia komitean ja sopimusvaltion välillä käytävään keskusteluun. Tämä nk. vaihtoehtoisen raportoinnin mahdollisuus tarjoaa kansalaisyhteiskunnalle vaikuttamismahdollisuuden liittyen niihin epäkohtiin, joihin valtion toivottaisiin puuttuvan lasten ja perheiden arjessa. Tätä hallituksen ulkopuolisten tahojen kuulemistilaisuutta varten Lastensuojelun Keskusliitto on koordinoinut tätä vaihtoehtoisen raportin kokoamisprosessia, jossa toimijoina ovat jäsenistön lisäksi muut keskeiset kansalaisyhteiskunnan edustajat. Suljettuun kuulemistilaisuuteen ovat osallistuneet kansalaisyhteiskuntaa edustavan delegaation lisäksi Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sekä Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Suomen UNICEF osallistuu erityisasemansa puolesta tiivisti raportointiprosessin kaikkiin vaiheisiin.

Lapsen oikeuksien toteutuminen Suomessa edellyttää sopimuksen nykyistä parempaa tuntemista sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön keskuudessa. Tämän edistämiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö laati lapsen oikeuksien kansallisen viestintästrategian vuonna 2010, jolloin todettiin, että lapsen oikeuksiin liittyvälle viestintätyölle on luotava pysyvä yhteistyörakenne eri toimijoiden kesken ja viestinnän tulee perustua laajaan yhteistyöhön valtion, järjestöjen ja kirkon toimijoiden kesken. Viestinnän koordinoinnin pääasiallinen vastuutaho on valtionhallinto. Lastensuojelun Keskusliitto on lupautunut koordinoimaan lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvää yhteistyötä ja tätä tehtävää varten on myös myönnetty erillinen, määräaikainen rahoitus.

LOS-viestintäverkosto

LOS-viestintäverkoston keskeisiä tehtäviä on

  • koota yhteen ajantasaista tietoa lapsen oikeuksista lapsenoikeudet.fi -sivustolle
  • koordinoida lapsen oikeuksiin liittyvää viestintää
  • lisätä lapsen oikeuksien tunnettavuutta vuosittaisilla viestintäteemoilla sekä
  • suunnitella ja toteuttaa lapsen oikeuksien päivän ja viikon näkyvyyttä.

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään vuosittain lapsen oikeuksien päivän 20.11 yhteydessä. LOS-viestintäverkosto on myös mukana myötävaikuttamassa siihen, että lapsen oikeuksien päivänä liputetaan. Sisäministeriö lähetti tammikuussa 2015 Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle esityksen lapsen oikeuksien päivän merkitsemisestä kalenteriin liputuspäiväksi. Mikäli almanakkatoimisto merkitsee lapsen oikeuksien päivän liputuspäiväksi, tulisi se kalentereihin aikaisintaan vuonna 2020.

Lastensuojelun Keskusliiton vaikuttamistyötä määrittää keskeisesti lapsen oikeuksien sopimus. Keskeisinä näkökulmina vaikuttamistyön näkökulmasta on lapsi- ja perhevaikutusten arviointi, jonka tarkoituksena on varmistaa lapsen edun harkinta kaikissa lapsia koskevissa toimissa. Lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin avulla arvioidaan sitä, miten erilaiset ratkaisut vaikuttavat lasten ja perheiden hyvinvointiin, niissä tapahtuviin muutoksiin sekä laajasti lapsen oikeuksien toteutumiseen. Lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteiden toteutuminen edellyttää kaikkien lapsiin suorasti tai epäsuorasti liittyvien toimenpiteiden ja päätösten arviointia niin valtion kuin kunnan viranomaisten toiminnassa. Lapsivaikutusten arvioinnissa tulee komitean mukaan ennakoida ne vaikutukset, jotka esim. lainsäädännöllä tai toimintaohjelmilla tai määrärahojen resursoimisella voi olla lapsiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Lasten näkemysten kuuleminen ja huomioon ottaminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia.

www.lapsenoikeudet.fi/