Hyppää sisältöön

Lastensuo­jelun Keskusliiton vuosi 2022

Keskusliiton vuosi 2022

Lastensuojelun Keskusliiton vuosi 2022 oli koronasta palautumisen aikaa. Toiminnan suunnittelua tehtiin syyskokouksessa 2021 hyväksytyn uuden strategian pohjalta samalla uusia toimintatapoja hakien. Vuoden 2022 alussa keskusliiton uutena puheenjohtajana aloitti Alko Oy:n toimitusjohtaja Leena Laitinen.

Covid-19-pandemia vaikutti edelleen toimintaan ja talouteen. Keskusliiton tilaisuuksia ja tapahtumia järjestettiin paljon hybriditoteutuksina, mikä osaltaan haastoi verkostojen, toimikuntien ja neuvottelukuntien toimintaa ja yhteisen työn tekemistä. Kesällä toteutetut Unelmien johtaja – Lastensuojelun johtamispäivät sekä syksyllä järjestetyt Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät® pystyttiin kuitenkin toteuttamaan kasvokkaisina tapahtumina.

Vuoden aikana normaali lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvä vaikuttamistyö vei jalansijaa pandemiaan liittyvältä vaikuttamistyöltä. Pandemian aiheuttamat lasten ja nuorten hyvinvointi- ja oppimisvajeet olivat kuitenkin edelleen mukana vaikuttamistyössä. Alkuvuonna pidetyt hyvinvointialuevaalit ja niille valittuihin valtuutettuihin vaikuttaminen sekä vuoden 2023 eduskuntavaalien valmistelu värittivät myös vaikuttamistyön vuotta. Yksi vuoden kohokohdista oli YK:n Lapsen oikeuksien komitealle tehdyn kansalaisyhteiskunnan vaihtoehtoisen raportin julkaiseminen sekä Genevessä järjestetty komitean kuuleminen, johon keskusliiton delegaatio osallistui.

Teimme tiivistä yhteistyötä niin jäsenyhteisöverkostomme kuin muidenkin kumppaneiden kanssa. Osallistuimme kansallisen lapsistrategian toteutukseen lukuisilla eri tavoilla ja toteutimme STM:n kanssa lastensuojelun visioon sekä lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuteen liittyvän kokonaisuuden. OKM:n tukemana ja lapsiasiavaltuutetun ohjaamana koordinoimme edelleen menestyksekkäästi Lapsen oikeuksien viestintää, jonka teemana oli turvallisuus. Turvallisuus näkyi myös Valtakunnallisten lastensuojelupäivien® teemassa Turvaa ja toivoa.

Keskusliitossa jatkuivat hankemuotoisina töinä Lapset SIB -kokonaisuus sekä Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke. Perhekeskustoiminnan kehittäminen sai jatkoa STEA:n kohdennetun toiminta-avustuksen turvin. Uutena käynnistyi Kokemus tiedoksi -hanke, jonka tavoitteena on koota tietoa sekä asiakkaiden lastensuojelukokemuksista että lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnasta. Vuoden aikana valmisteltiin myös uudenlaista hankekokonaisuutta ESR+-hakuun yhteistyössä THL:n ja Pesäpuun kanssa.

Keskusliitossa pidettiin tiukkaa kulukuria koko vuoden ajan. Kustannusten pitämisessä kohtuullisella tasolla auttoi se, että kansainvälinen toiminta toteutui edelleen pääsääntöisesti etänä. Toisaalta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti kustannusten nousua, mikä osaltaan haastoi erityisesti Lapsen Maailma -lehden taloutta.

Talouden haasteista huolimatta keskusliitossa tehtiin tuloksellista ja vaikuttavaa työtä. Henkilöstö on haasteiden keskellä venynyt yhä uudelleen parhaimpaansa ja ideoinut ja kehittänyt uutta toimintaa.

Vuosi 2022 lukuina

Keskusliiton hallitus ja työvaliokunta 2022

Lastensuojelun Keskusliitossa vuosina 2022–2023 toimivat neuvottelukunnat

Lastensuojelun Keskusliiton neuvottelukuntien tehtävänä on varmistaa keskusliiton yhteys jäseniinsä ja lasten hyvinvointia edistävään arjen työhön sekä edistää alan verkostoitumista ja uusimman tiedon välittämistä. Neuvottelukunnat on kytketty keskusliiton strategisiin tavoitteisiin, ja ne tuottavat tietoa keskusliiton vaikuttamistyön tueksi.

Neuvottelukuntien jäsenten toivotaan osallistuvan toimintaan aktiivisesti ja välittävän keskusliitolle tietoa paitsi toimintakentän ilmiöistä, myös edustamansa organisaation toiminnasta. Ne ovat siten hyvä paikka vaikuttaa ja verkostoitua.

Neuvottelukunnissa on korkeintaan 50 henkilöä. Jäsenyhteisö voi ehdottaa edustajaansa haluamaansa neuvottelukuntaan, ja jokaiselle niistä varmistetaan paikka vähintään yhdessä neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnat kokoontuvat 3–4 kertaa vuodessa Helsingissä.

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta käsittelee toimikautensa aikana ajankohtaisia ja kiinnostavia lapsi- ja perhepolitiikan kysymyksiä. Aiheita lähestytään niin tutkimuksen, eri alojen ammattilaisten kuin poliittisen päätöksenteon näkökulmasta. Kaudella vahvistetaan myös lasten ja nuorten omien näkemysten ja näkökulmien huomioimista eri teemojen käsittelyssä. Neuvottelukunta tarjoaa jäsenilleen sekä paikan verkottua että tuoda omaa asiantuntemustaan Lastensuojelun Keskusliiton vaikuttamistyön tueksi.

Lastensuojelun neuvottelukunta

Lastensuojelun neuvottelukunnan tavoitteena on käydä aktiivista keskustelua lastensuojelusta, sen vaikuttavuudesta ja merkityksestä. Neuvottelukunnassa seurataan tiiviisti käynnissä olevia rakenteita, palveluja ja ammatillisia toimintakäytäntöjä koskevia muutoksia sekä arvioidaan yhdessä niiden vaikutuksia lapsenoikeusperustaisen lastensuojelun toteutumiseen. Kauden aikana paneudutaan laajasti erilaisiin lastensuojelun teemoihin aina ehkäisevästä lastensuojelusta sijaishuoltoon. Neuvottelukunnan tarkoituksena on tuoda lastensuojelun eri toimijoita yhteisen keskustelun äärelle.

Osallisuuden edistämisen neuvottelukunta

Osallisuuden edistämisen neuvottelukunta tuo yhteen osallisuuden parissa työtä tekeviä tahoja sekä luo yhdessä parempia ja yhdenvertaisempia edellytyksiä osallisuuden toteutumiselle. Keskeisenä tavoitteena neuvottelukunnan työskentelyssä on vahvistaa lasten ja nuorten näkemysten painoarvoa yhteiskunnassa sekä erityisesti lapsia, nuoria ja perheitä koskevissa palveluissa. Neuvottelukunta edistää osallisuutta lisäävien toimintamallien leviämistä palveluissa ja vaikuttamisrakenteissa. Toiminnan lähtökohtana on Lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen lasten ja nuorten oikeus osallistua sekä yksilönä että ryhmänä.

Onnistumisen edellytykset 

Sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta on tärkein voimavaramme. Koronavuosien jälkeen olemme panostaneet henkilöstöstrategiamme mukaisesti erityisesti yhteisölliseen toimintakulttuuriin sekä positiivisen työskentelyilmapiirin rakentamiseen ja yhdessä tekemiseen.

Toimimme perheystävällisten periaatteidemme mukaisesti. Kävimme koko henkilöstön kesken keskustelua perheystävällisistä käytännöistämme, arvioimme niiden toteutumista ja uusimme Perheystävällinen työpaikka -tunnuksemme.

Kävimme yhteistä keskustelua työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen liittyen. Sen pohjalta laadimme työyhteisön kehittämissuunnitelman ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Työsuojelu ja yhteistoiminta

Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Varmistimme ensiaputaitoisten riittävän määrän ja koulutuksen sekä huolehdimme työergonomiasta.  Ylläpidimme työyhteisömme yhteisöllisyyttä järjestämällä vapaamuotoisia tempauksia.

Henkilötyövuosina laskettuna keskusliitossa työskenteli 26,8 henkilöä vuonna 2022. Rekrytoimme vuoden aikana kuusi uutta työntekijää, joista kaksi vakinaisiin tehtäviin. Vuoden aikana keskusliitosta jatkoi uusiin haasteisiin yksi vakituinen ja yksi määräaikainen työntekijä. Yksi henkilö jäi eläkkeelle. Henkilökunnan ikäjakauma oli 33–63 vuotta ja keski-ikä 46 vuotta. Työntekijöistä kaksi teki lyhyempää työaikaa ja kolme oli perhevapailla. Meillä työskenteli vuoden aikana kolme harjoittelijaa.

Jäsenyhteisöt

Toteutimme jäsenyhteisökartoituksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten tiiviisti jäsenyhteisöt ovat mukana keskusliiton toiminnassa. Kartoituksen tuloksia käsiteltiin niin henkilöstön kuin hallituksenkin kanssa. Hyvinvointialueuudistus aiheutti jonkin verran liikehdintää keskusliiton jäsenyyksissä. Vuoden aikana kaksi jäsenyhteisöä erosi eikä uusia liittynyt.

Keskusliiton henkilökunta päärakennuksen edessä.

Keskusliiston henkilöstö vuonna 2022:
Ylhäältä vasemmalta alkaen: viestintä- ja verkostokoordinaattori Marianne Peltoniemi, erityisasiantuntija Julia Kuokkanen,  erityisasiantuntija Annukka Paasivirta, harjoittelija Ellamari Perttu, erityisasiantuntija Jonna Lindqvist, viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Juuli Hurskainen, viestinnän asiantuntija Tuuli Valo, vaikuttamistyön ja kehittämisen johtaja Oona Ylönen, toimituspäällikkö Anu Jämsén, hankekoordinaattori Sonia Kuutti, hankepäällikkö Riikka Westman, kehittämispäällikkö Kaisu Muuronen, erityisasiantuntija Elina Kekkonen, erityisasiantuntija Ira Custódio, henkilöstöpäällikkö Eliisa Jämsén, erityisasiantuntija Kirsi Hokkila, verkkoviestinnän suunnittelija Auli Laine, visuaalisen viestinnän suunnittelija Oona Niskanen, viestinnän asiantuntija Maria Talvitie, johdon assistentti Tuire Berg, toiminnanjohtaja Ulla Siimes, erityisasiantuntija Laura Holmi, erityisasiantuntija Johannes Jahnukainen, tietoasiantuntija Katri Koivunen, erityisasiantuntija Taina Martiskainen.

Kuvasta puuttuvat:
Erityisasiantuntija Sonja Falk, hankekoordinaattori Petri Paju, erityisasiantuntija Anna Tiili, viestintä- ja verkostokoordinaattori Soile Honkala, toimistoassistentti Irma Hänel, toimistoapulainen Arja Salo, vaikuttamistyön ja kehittämisen johtaja Miia Pitkänen, talous- ja hallintopäällikkö Petri Koskinen, viestinnän asiantuntija Laura Sareskoski, toimistosihteeri Monica Lindholm, asiantuntija Reetta Peltonen, lapsen oikeuksien oppimateriaalien valmistelija Helena Hakala sekä harjoittelijat Amal Ismail, Nelli Näränen ja Sonja Valovaara-Annola.

Talous

Voit tutustua Lastensuojelun Keskusliiton kuluihin ja tuottoihin alla olevan infograafin avulla. Löydät kulut toiselta välilehdeltä.

Viestintä

Lastensuojelun Keskusliiton viestintää pyrittiin palauttelemaan vuonna 2022 koronaa edeltävälle tasolle. Henkilöresurssit olivat edelleen aiempaa pienemmät, mutta toimintaa päästiin hiljalleen vakauttamaan.

Vuoden aikana toteutettiin ja julkaistiin seitsemän julkaisua (vuonna 2021: 11, vuonna 2020: 4; vuonna 2019: 12; vuonna 2018: 7 ja vuonna 2017: 5), kaksi visuaalisista tiivistelmää, neljä kannanottoa sekä seitsemän politiikka- tai toimintasuositusta. Blogeja kirjoitettiin hieman aiempaa vähemmän.

Keskusliiton koordinoima Anna ääni lapselle -kampanja aktivoitui aluevaaleissa heti alkuvuodesta 2022 ja sitten vuoden 2023 eduskuntavaalien suunnittelun merkeissä. Kampanjaa suunniteltiin yhdessä yli 40 mukana olevan järjestön kanssa. Keskusliitto kampanjoi lisäksi THL:n Barnahus-hankkeen, Tampereen yliopiston hoitotieteen sekä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa henkistä väkivaltaa vastaan Uskalla nähdä! -kampanjassa.

Lapsen oikeuksien sivustolla jatkettiin viestintäyhteistyötä lapsistrategian kanssa (lapsenoikeudet.fi) sekä toteutettiin lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa uudet kampanjasivustot Lasten vuoro -työelämän perheystävällisyyskampanjalle (lapsenoikeudet.fi) sekä uudistetulle Lapset mukaan töihin -päivälle (lapsenoikeudet.fi).

Keskusliiton asiantuntijat (Ira Custódio, Juuli Hurskainen) laativat lapsiasiavaltuutetun toimeksiannosta kansallisen lapsen oikeuksien viestintästrategian (valtioneuvosto.fi), joka julkaistiin maaliskuussa 2022.

Lastensuojelu.info -sivusto uudistettiin ja siitä toteutettiin myös ukrainankielinen versio.

Verkkosivun kävijämäärät keskusliiton hallinnoimilla sivustoilla. Suosituin sivusto on Lapsenoikeudet.fi, jossa on yli 200 000 vierailua vuodessa.

Keskusliitto mediassa

Lastensuojelun Keskusliiton medianäkyvyys oli vuonna 2022 aiempaa pienempää. Keskusliitto mainittiin nimeltä verkkomediassa 185 kertaa (kaksoisosumat poistettu). Mediaosumien määrä laski noin 50,5 % edellisestä vuodesta (vuonna 2021: 374, vuonna 2020: 392, vuonna 2019: 297 ja 2018: 314 kertaa), mutta tavoittavuusluvut olivat edelleen kohtuullisen korkeat erityisesti muutamien pääkirjoitusosumien ansiosta.

Pääosa medianäkyvyydestä perustui tiedotteisiin ja julkaisuihin. Keskusliiton asiantuntijat näkyivät erityisesti lastensuojeluun sekä lasten kaltoinkohteluun liittyvissä aiheissa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Kasper ry:n kanssa toteutettu Lastensuojelun joulutodistus -kysely sai useita mediaosumia, kuten myös Lastensuojelun arjen sankari -palkinnon myöntäminen. Liiton lausunto translaista ja siihen liittyvästä ikärajapohdinnasta nousi esille useassa tiedotusvälineessä ja yksi vuoden luetuimpia blogejamme oli 15-vuotiaan muunsukupuolisen nuoren kirjoitus translaista.

Lapsen oikeuksien viikon näkyvyys kasvoi (lapsenoikeudet.fi). Viikko mainittiin mediassa 213 kertaa (vuonna 2021: 101 kertaa, vuonna 2019: 128 kertaa), ja vaikka kaikissa maininnoissa ei ollut kyse keskusliiton koordinoimasta teemaviikosta, suurimmassa osassa mainittiin nimenomaan se sekä viikon teema eli turvallisuus.

Sosiaalinen media

Keskusliiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa kasvoi edelleen tasaiseen tahtiin. Vuonna 2022 suosittuja olivat varsinkin Uskalla nähdä! -kampanja, valtakunnallisten lastensuojelupäivien somepostaukset sekä Lapsen oikeuksien viikon sisällöt.

Keskusliiton sosiaalisen median kanavat tavoittavat Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä ammattilaisia että jonkin verran myös suurta yleisöä. Olemme haluttu kumppani myös sosiaalisen median kampanjoissa ja luotettavan tiedon tiiviissä jakamisessa sosiaaliseen mediaan soveltuvassa formaatissa.

Keskusliiton hallinnoimien some-kanavien seuraajat. Eniten seuraajia on Lapsen oikeuksien ja LSKL:n Facebookissa sekä LSKL:n Twitterissä, joissa kaikissa on yli 10 000 seuraajaa.

Kirjasto ja tietopalvelu

Tietopalvelun mukauttaminen pienempiin resursseihin jatkui vuonna 2022, ja se keskittyi toiminnassaan pääasiassa sähköisiin palvelukanaviin. Tietopalvelu palveli sekä sisäisiä että ulkopuolisia tiedontarvitsijoita tietopyynnöissä ja materiaalitarpeissa aiempaan tapaan. Vaikka kirjasto oli edelleen auki vain pyynnöstä, löysi sen useampi uusikin asiakas vuoden aikana. Syksyllä tietopalvelussa oli korkeakouluharjoittelija Tampereen yliopistosta suorittamassa opintoihinsa kuuluvaa työharjoittelua.

Tietopalvelun uutiskirjeistä Uutisia maailmalta oli tauolla, mutta muut ilmestyivät suunnitellusti. Kirjeiden lukija- ja avausmäärät jatkoivat nousuaan. Postia kentältä -uutiskirjeen visuaalista ilmettä ja rakennetta päivitettiin.

Postia kentältä -uutiskirjeen uusi logo.

Lapsen Maailma

Printtimedian tilanne vaikeutui entisestään Ukrainan sodan ja energian hinnannousun takia. Paperin hinta ja sen myötä painokulut nousivat. Myös jakelukulut, kuten postimaksut nousivat. Turvataksemme lehden ilmestymisen päädyimme laskemaan sen sivumäärää 68 sivusta 52 sivuun. Päätös sai lukijoilta ymmärrystä.

Lehden teemat linkittyivät keskusliiton toimintaan ja esittelimme myös mm. SIB- ja Perheet keskiöön -hankkeita.

Keväällä toteutettiin lehden historian ensimmäiset interaktiiviset artikkelit Saako äitiyttä katua? (lapsenmaailma.fi) sekä Aikuisten kannattaa lukea lastenkirjoja (lapsenmaailma.fi). Jälkimmäinen toteutettiin yhteistyössä LANU!-festivaalin kanssa.

Koulutustoimintamme

Unelmien johtaja – Lastensuojelun johtamispäivät 8.–9.6.2022

Järjestimme Helsingissä ensimmäiset Unelmien johtaja – Lastensuojelun johtamispäivät lasten ja perheiden parissa työskenteleville johtajille ja johtamisesta kiinnostuneille. Noin 150 osallistujaa kokoontui pohtimaan omaa johtajuuttaan, johtamistavoitteitaan ja niiden saavuttamista.

Innostavia puheenvuoroja pitivät mm. opetusministeri Li Andersson, intuitiotutkija Asta Raami, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA:n toimitusjohtaja Petri Virtanen, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin sekä viestinnän ja johtamisen valmentaja Lilly Korpiola.

Pilvi, jonka ympärillä on tähtiä ja teksti: Unelmien johtaja - lastensuojelun johtamispäivät 8.-9.6.2022.

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 5.–6.10.2022

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® (lastensuojelupaivat.fi) järjestettiin vuonna 2022 jo 58. kertaa. Vuoden teema oli Turvaa ja toivoa, ja tapahtuman juonsi Fanny Fröman. Päivillä kuultiin jälleen mielenkiintoisia ja ajankohtaisia puheenvuoroja mm. lastensuojelun visiosta, hyvinvointialueiden tilanteista, turvasta ja toivosta sekä työhyvinvoinnista ja aivoterveydestä. Lastensuojelupäivät järjestettiin yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa Lahden Sibeliustalolla ja webinaarina. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® kokosivat yhteen noin 1 200 lasten parissa työskentelevää ammattilaista ympäri Suomen.

Valtakunnallisten lastensuojelupäivien kuvitettu mainoskuva, jossa iloinen lapsi on kahden aikuisen keskellä pitäen molempia käsistä kiinni.

Kaikki politiikka on lapsipolitiikkaa

Vaikutimme lapsipolitiikkaan sekä lasten huomioimiseen poliittisessa päätöksenteossa monella tapaa. Teimme aktiivisesti vaikuttamistyötä lausunnoilla, kuulemisilla ja kannanotoilla, ja toteutimme vaalivaikuttamista sekä omana työnämme että keskusjärjestöroolista toimijoita yhteen kooten.

Lapsen oikeuksien viestintä

Lapsen oikeuksien viestinnän teema oli lapsen oikeus turvallisuuteen. Keskusliitto jatkoi kansallisen lapsen oikeuksien viestintäverkoston koordinoimista sekä lapsen oikeuksien viestinnän suunnittelua ja toteutusta. Lapsen oikeuksien viikolle ilmoittautui mukaan 655 koulua, 1 271 varhaiskasvatusyksikköä ja 263 vapaa-ajan toimijaa tai tapahtumaa. Osana lapsen oikeuksien viestintää järjestettiin lapsille ja nuorille kirjoituskilpailu turvallisuudesta, ja kilpailun teksteistä toteutettiin Turvallisuus on… -julkaisu.

Lapsen oikeuksien verkkosivustolle toteutettiin työelämän perheystävällisyyden lisäämiseen tähtäävä Lasten vuoro -kampanja sekä uudistetun Lapset mukaan töihin -päivän alasivustot yhteistyössä lapsiasiavaltuutetun kanssa. Viestintäyhteistyötä lapsistrategian kanssa jatkettiin.

Turvallisuus on... -julkaisun kansi, jossa on kuvitettuja lapsia kelta-mustissa vaatteissa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi

Vuoden aikana päivitimme, viimeistelimme ja julkaisimme kansalaisyhteiskunnan vaihtoehtoisen raportin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Syksyllä osallistuimme komitean kuulemiseen Genevessä.

Vaihtoehtoisen raportin laatiminen ja kuulemistilaisuus ovat kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä komitea tulee Suomen valtiolta kysymään. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima delegaatio nosti kuulemistilaisuudessa esiin mm. lapsipolitiikan tavoitteisiin nähden puutteellisen resursoinnin, lapsivaikutusten sivuuttamisen päätöksenteossa sekä lasten hyvinvoinnin eriarvoistumisen. Komitea kuulee Suomen valtiota keväällä 2024.

Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi

Jatkoimme lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin edistämistä läpileikkaavasti kaikessa vaalivaikuttamistyössämme. Ylläpidimme verkkosivuillamme sekä lapsivaikutusten arviointia että lapsibudjetointia koskevia tietopaketteja. Toimimme koollekutsujana lapsivaikutusten arviointia kehittävässä ja edistävässä verkostossa. Tuimme Keski-Suomen hyvinvointialuetta sekä joitakin yksittäisiä kuntia lapsivaikutusten arviointityön suunnittelussa. Annoimme asiantuntijaosaamista lapsibudjetoinnin alueellisia malleja ja toteumatietojen seurantaa kehittävän valtiovarainministeriön hankkeen työpajoissa (vm.fi).

Lapsistrategia

Jatkoimme lapsistrategiaan (lapsenoikeudet.fi) liittyvää työtä aktiivisesti. Meillä oli edustaja lapsiasianeuvottelukunnan alaisuuteen perustetussa Kansallisen lapsistrategian verkostoryhmässä. Osallistuimme lapsistrategian seurantaryhmän järjestämän Lapsistrategia todeksi -webinaarin suunnitteluun ja toteutukseen tammikuussa. Heinäkuussa järjestimme yhteistyössä kansallisen lapsistrategian ja lapsiasiavaltuutetun kanssa keskustelutilaisuuden Suomi Areenassa. Sen otsikko oli Näin tehdään kaikkien lasten Suomi.

Annoimme asiantuntijapanosta sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen nuorten kuulemisen (valtioneuvosto.fi) toteutukseen (TP 18), jota koordinoi Nuorten Akatemia ja jonka tilasi sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi osallistuimme useiden lapsistrategian toimenpiteiden ohjaus-/tukiryhmiin ja työskentelyyn:

  • Edustus TP 24 ohjausryhmä: Tuotetaan kattava tietopohja lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamiseen.
  • Edustus TP 6 tukiryhmä: Laaditaan koulutuspaketti seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sekä sateenkaariperheistä ammattilaisille.
  • Edustus TP 20 tukiryhmä: Toteutetaan sivusto lapsiin ja nuoriin kohdistuvan kiusaamisen, seksuaalisen häirinnän, väkivallan, vihapuheen ja syrjinnän vastaiselle työlle.
  • Edustus TP 14 tukiryhmä: Lasten ja nuorten palvelujen saatavuus -hanke, osakokonaisuus 2 (tarkastellaan perhekeskuksen avoimen kohtaamispaikkatoiminnan tasavertaiseen saavutettavuuteen vaikuttavia edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä huomioiden haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja perheet).
  • Edustus TP 16 työryhmä: Toteutetaan varhaiskasvatukseen ja kouluun ajantasaiset oppituntipaketit lapsistrategiasta ja lasten oikeuksista.
  • Edustus: TP 25 työpajat: Toteutetaan selvityshanke kuntien ja hyvinvointialueiden toteumatietojen seurannan ja raportoinnin kehittämiseksi sekä niiden oman lapsibudjetointityön vahvistamiseksi.
  • Edustus TP 26 työryhmä: Tuotettiin verkkokoulutuskokonaisuus kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisille.

Teimme vahvaa vaikuttamistyötä yksin ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa, jotta kansallisen lapsistrategian rahoitus ja toiminta vakiinnutettaisiin. Vaikuttamistyön tuloksena kansallinen lapsistrategia sai pysyvän rahoituksen ja lapsistrategiayksikön toiminta jatkuu.

Valkoiseen takkiin ja pipoon ja värikkäisiin asusteisiin pukeutunut tyttö katselee taivaalta satavaa lunta käsissään.

Kansalaisyhteiskunnan rahoituksen varmistaminen

Keskusliitolla oli edustaja Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:ssa, jonka tehtävä on mm. edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta sekä parantaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Vuoden aikana se mm. laati tavoitteensa eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan. Näissä sisällöissä myös kansalaisyhteiskunnan rahoituksen varmistaminen on mukana. Nostimme järjestörahoituksen turvaamisen esille monessa kohtaa vaalivaikuttamistyössämme: sekä aluevaalivaikuttamisessa että eduskuntakauden 2023–2027 tavoiteohjelmassa ja eduskuntavaalien muussa vaikuttamistyössä.

Kansainvälinen ja eurooppatasoinen yhteistyö

Keskusliitolla oli edustaja Eurochildin (eurochild.org) hallituksessa syksyyn saakka. Hallituksen työskentely oli intensiivistä ja painottui erityisesti järjestön sisäiseen toimintaan ja henkilöstöhallintoon. Keskusliiton edustajat osallistuivat sekä Eurochildin kevät- että syyskokoukseen, jotka järjestettiin etäkokouksina.

Keskusliitto oli mukana Eurochildin First Years First Priority -kampanjassa (firstyearsfirstpriority.eu). Osallistuimme myös Eurochildin laatiman (In)visible children -raportin tuottamiseen kommentoimalla Suomen osalta eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvää raportointia lapsen oikeuksien ja lapsipolitiikan näkökulmasta.

Osallistuimme FICE:n (International Federation of Educative Communities, ficeinter.net) kansainväliseen yhteistyöhön lastensuojelun laadun kehittämiseksi, ja FICE:n johtaja vieraili keskusliitossa heinäkuussa. Pidimme lapsivaikutusten arvioinnista puheenvuoron FICE:n verkkotilaisuudessa. Tuotimme tietoa Ukrainasta Suomeen paenneiden lasten ja perheiden palveluista sekä järjestökentän auttajatahoista FICE:n julkaisuun ja osallistuimme kansainvälisen järjestökentän Ukrainan lasten ja lastensuojelun auttamiseen tähtäävään koulutukselliseen ja tiedotukselliseen suunnitteluun.

OMEP:in (World Organization for Early Childhood Education, omepworld.org) kansainvälinen työ toteutui pääosin etätapaamisten muodossa. Lisäksi osallistuimme Unescon järjestämään varhaiskasvatuksen maailmankonferenssiin 14.–16.11.2022 Taškentissa, Uzbekistanissa (wcecce2022.org). Konferenssin tavoitteena oli vahvistaa jokaisen alle kahdeksanvuotiaan lapsen oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan kestävän kehityksen (SDG) 4.2-tavoitteeseen. Suomen delegaation muodostivat Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Itä-Suomen yliopisto ja Lastensuojelun Keskusliitto/OMEP.

Pohjoismainen yhteistyö oli koronan jäljiltä vähäistä. Tanskaan suunniteltujen Pohjoismaisten lastensuojelupäivien peruunnuttua NBK:n (Nordiska Barnavårdkongressen) toiminta suuntautui jo vuonna 2024 Oslossa järjestettävän konferenssin suunnitteluun.

Vaalivaikuttaminen

Julkaisimme aluevaaleihin Lapsuus on tässä ja nyt – Tehdään hyvinvointialueet heti lapsiystävällisiksi -tavoiteohjelman. Siinä nostettiin esiin kolme keskeistä teemaa:

  1. lapsenoikeuksia vahvistavat käytännöt ja rakenteet,
  2. lasten, nuorten ja perheiden palvelujen laatu ja saatavuus sekä
  3. toimivien yhdyspintojen merkitys etenkin lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden kannalta.

Tuoreille aluevaltuutetuille pidettiin huhtikuussa myös Lapsuus on tässä ja nyt -webinaari, jossa nostimme esille tavoiteohjelman teemoja ja avasimme tarkemmin mm. lapsivaikutusten arvioinnin, lapsibudjetoinnin, perhekeskustyön sekä lastensuojelun kehittämisen keskeisiä näkökulmia. Loppukeväällä tapasimme eduskuntaryhmien sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavia henkilöitä ja toimme tapaamisissa esille tavoiteohjelman teemoja. Uusien hyvinvointialueiden rakentumiseen vaikuttaminen tunnistettiin perinteistä vaalikampanjaa pidemmäksi prosessiksi.

Eduskuntavaaleihin liittyvää vaikuttamistyötä teimme mm. tapaamalla eduskuntaryhmiä lapsi- ja perhepoliittisten teemojen tiimoilta. Työstimme ja julkaisimme keskusliiton tavoitteet seuraavalle eduskuntakaudelle. Tavoiteohjelmassa 2023–2027 Onnellinen lapsuus on kestävä pohja huomisen yhteiskunnalle nostettiin esille seuraavia lapsen oikeuksiin vaikuttavia ilmiöitä:

  1. lasten ja nuorten mielen hyvinvointi,
  2. ylisukupolvinen syrjäytyminen,
  3. pula hyvinvoinnin tekijöistä sekä
  4. lasten ja perheiden luottamus tulevaisuuteen.

Ohjelmassa käsitellään lisäksi lapsen oikeuksia vahvistavia yhteiskunnallisia rakenteita ja kuvataan 30 toimenpide-ehdotusta, joilla vastata ilmiöiden haasteisiin. Ohjelma lähetettiin silloisille kansanedustajille ja eduskuntavaaliehdokkaille.

Anna ääni lapselle -kampanja aktivoitui vuoden alussa aluevaalien yhteydessä, ja kesällä aloitettiin eduskuntavaalikampanjan suunnittelu, jota toteutettiin yli 40 järjestön yhteistyönä.

Eduskuntavaaleja varten toteutettiin kampanjan yhteinen vaaliohjelma, somemateriaaleja sekä kampanjasivustolle kouluttava tietovisa. Eduskuntavaalien kärkitavoitteiksi nostettiin:

  1. jokaisen lapsen ja nuoren hyvinvointi turvataan,
  2. lapsen oikeudet huomioidaan päätöksenteon rakenteissa ja
  3. lasten ja nuorten uskoa tulevaisuuteen vahvistetaan.

""

Lausunnot

Lausuntoja annettiin vuoden aikana runsaasti. Lausuimme mm. demokratiapoliittisesta periaatepäätöksestä ja korostimme, että lasten osallistumisoikeudet tulee huomioida. Nuorisolain uudistuksen yhteydessä muistutimme, että harrastamisen Suomen mallin toimeenpanon arvioinnissa on huomioitava lasten yhdenvertaisuus. Uutta kotoutumislakia koskevassa lausunnossa korostimme kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön onnistumisen merkitystä. Lausuimme myös lakimuutoksista, joilla turvattiin tilapäistä suojelua saaneiden eli ukrainalaispakolaisten palveluita. Korostimme selkeämpää säätämistä työnjaosta sekä vaadimme aloittamaan valmistelun varhaiskasvatusoikeuden ulottamisesta näihin ryhmiin. Lausuimme myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja säätiöiden rahoitusta koskevasta lakiesityksestä.

Vammaispalvelulain kokonaisuudistuksessa kannatimme lain soveltamisalan laajennusta lasten, nuorten ja perheiden tarvitseman tuen vahvistamiseksi sekä etenkin vammaisten nuorten omaehtoista elämää tukevia lakimuutoksia. Tuimme lausunnossa lapsilisälain muutosta, jonka myötä joulukuussa maksettiin ylimääräinen lapsilisä vastauksena perheiden nopeasti ja ennakoimatta kohonneisiin elinkustannuksiin.

Translakia koskevassa lausunnossa korostimme, että sukupuolen juridinen vahvistaminen tulisi sallia myös alaikäisille. Päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistamista koskevassa lausunnossa alleviivasimme lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden heikkoa tilannetta, ja sitä että lapset tulisi systemaattisesti huomioida myös aikuisten palveluissa.

Ympäristö ja ilmasto

Keskusliiton ympäristö- ja ilmastotyötä vietiin eteenpäin osallistumalla lapsi- ja nuorisjärjestöjen ilmastoverkostoon ja sitä kautta yhteiseen ympäristö- ja ilmastovaikuttamiseen. Lisäksi kirjoitimme blogikirjoituksen ilmastonmuutokseen ja lapsen oikeuksiin liittyen sekä mielipidekirjoituksen Suomen Unicefin kanssa marraskuisen YK:n ilmastokokouksen uutisoinnin yhteydessä.

Nostimme vuosien 2023–2027 eduskuntakauden tavoiteohjelmassa ympäristöteemaa esille korostamalla, että lapsilla ja nuorilla on oikeus puhtaaseen luontoon ja elämän edellytyksiin ja että kestävän kehityksen tavoitteet Agenda 2030 -ohjelman mukaisesti ovat edelleen ajankohtaisia ja tarvitaan johdonmukaista politiikkaa hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamiseksi ja luontokadon torjumiseksi.

Jokaisen lapsen oikeus olla oma itsensä toteutuu

Vuonna 2022 lapsiperheiden toimeentuloa vaikeuttivat energian ja liikkumisen kohonneet hinnat. Joulukuussa maksettu ylimääräinen lapsilisä helpotti tilannetta hieman.

Keskusliitto teki aktiivista vaikuttamistyötä monella rintamalla lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Vaikutimme sosiaaliturvakomitean työhön lasten aseman huomioimiseksi sekä toimimme aktiivisesti EAPN-Fin lapsiperheköyhyystyöryhmässä. Nostimme esille lapsiperheköyhyyden ja ylisukupolvisen syrjäytymisen torjumisen yhtenä pääteemana eduskuntavaalivaikuttamiseen liittyvissä vaikuttajatapaamisissa sekä ohjelmissa. Osallistuimme eurooppalaisen lapsitakuun kansallisen toimintasuunnitelman laatimiseen.

Lastensuojelun asiakkaana olevat lapset

Viestintätoimikunnan uusi kausi alkoi. Järjestimme toimittajakoulutuksen teemasta Lastensuojelu mediassa – häpeästä kohti ratkaisuja ja olimme mukana järjestämässä alaseminaaria lastensuojelun viestinnästä ja vaikuttamisesta Valtakunnallisille lastensuojelupäiville®.

Edistimme lastensuojelun kokemusasiantuntijatoimintaa osana Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa-verkoston toimintaa ja julkaisimme Lastensuojelun kokemusasiantuntijat korkeakouluopetuksessa -oppaan.

Järjestimme Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® Kokemusklubin, jossa oli Kokemus tiedoksi -hankkeen alaseminaarien lisäksi Kokemuskirjasto, jossa ammattilaiset saivat mahdollisuuden keskustella lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Valmistelimme ja pidimme puheenvuoron kokemusasiantuntijuudesta Tallinnassa ISPCAN:in (The International Society for the Prevention of Child Abuse & Neglect) Youth Forum -tapahtumassa lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Lapsen kasvot kuvattuna läheltä niin, että vain toinen silmä näkyy.

Vihapuheen vastustaminen

Keskusliitto otti kantaa yhdenvertaisuuslain osittaisuudistukseen. Lausunnossamme mm. kannatimme häirinnän määritelmän muuttamista niin, että se sisältää myös ihmisryhmään kohdistuvan häirinnän. On tärkeää, että tällaiseen toimintaan voidaan puuttua ilman, että yksittäinen ihminen joutuu laittamaan itsensä likoon ja mahdollisesti alttiiksi esim. maalitukselle. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla tällaisen edellyttäminen olisi täysin kohtuutonta.

Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudet ja hyvinvointi

Otimme kantaa vammaispalvelulain kokonaisuudistukseen ja tuimme vammaisjärjestöjen viestiä lapsenoikeusnäkökulmasta. Tuimme lausunnossamme lain soveltamisalan laajentamista siten, että neurokirjon lapset ja perheet tulevat tuen piiriin, sekä etenkin vammaisten nuorten omaehtoista elämää tukevien palvelujen vahvistamista.

Sosiaaliturvauudistukseen kohdistuvassa vaikuttamistyössä nostimme esiin sairaiden ja vammaisten lasten ja heidän perheittensä näkökulmia esim. Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE:n sosiaaliturvauudistuksen taustaryhmän kautta sekä teemoina STM:n tilaamassa ja Nuorten Akatemian koordinoimassa nuorten kuulemisessa. Nostimme eduskuntakauden tavoiteohjelmassa esille vammaisten ja erityistarpeisten lasten ja perheiden tuen tarpeen. Aluevaalivaikuttamisessa korostimme sote-palveluja käyttävien lasten, nuorten ja perheiden osallistamista palvelujen kehittämiseen sekä palvelujen yhteensovittamisen tärkeyttä.

Maahanmuuttotaustaiset lapset ja nuoret

Seurasimme yhdessä pakolaisjärjestöjen kanssa hallitusohjelman maahanmuutto- ja pakolaispoliittisten kirjausten toteutumista ja pyrimme vaikuttamaan tuolloin meneillään oleviin lakiuudistuksiin sekä esim. afganistanilaisten mahdollisuuksiin päästä hakemaan ja saamaan suojelua Suomesta.

Loppuvuodesta valmisteltiin ja aloitettiin hanketta, joka kokoaa ilman huoltajaa turvapaikanhakijoina maahan tulleiden lasten edustajajärjestelmän ongelmia ja kehittämisehdotuksia sekä tuo esiin nuorten näkemyksiä asiasta. Hanke toteutuu osana Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman Haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaaminen -kokonaisuudessa.

Pakolaislasten näkökulmaa tuotiin mukaan myös lapsistrategian toimeenpanon yhteydessä laaditun Lapsen oikeudet -verkkokoulutuskokonaisuuden osassa Haavoittuvassa asemassa olevat lapset (eoppiva.fi).

Harvaan asuttujen alueiden lapset ja nuoret

Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijat tekivät kouluvierailun Ilomantsiin. Palvelujen järjestämistä koskevia aloitteita valmisteltiin yhteistyössä Kuntaliiton ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa.

Jokaisella lapsella on turvallinen elämä

Kehitimme ja vaikutimme lastensuojelun laatuun ja resursseihin monin eri tavoin. Päivitimme lastensuojelun ja sijaishuollon politiikkasuositukset. Julkaisimme uuden politiikkasuosituksen jälkihuollosta ja samanaikaisesti lastensuojelun nuorten kokemusasiantuntijoiden suositukset jälkihuoltoon. Julkaisimme myös kannanoton siitä, että lastensuojelu ei korvaa mielenterveyspalveluita. Osallistuimme laajasti kansalliseen kehittämiseen erilaisissa ohjausryhmissä sekä lapsistrategiatyöryhmissä.

Lastensuojelun visio

Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti toukokuussa lastensuojelun kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena oli muodostaa kansallinen visio ja saada aikaan lainsäädännön uudistus seuraavalle hallituskaudelle. Nostimme teemaa esiin keskusteluun järjestämällä Pesäpuu ry:n kanssa Tulevaisuustaajuus-työpajan lastensuojelun neuvottelukunnassa, järjestämällä paneelikeskustelun Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® sekä kirjoittamalla Lastensuojelun visiota etsimässä -blogisarjaa.

Toteutimme STM:n toimeksiantona Asiakkaiden ääni lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksessa -projektin. Siinä kuultiin lasten, nuorten ja vanhempien kokemuksia ja toteutettiin Lastensuojelun joulutodistus -kysely. Vanhempien osuudessa oli toteuttajana mukana myös Kasper ry.

Joulutodistus lastensuojelulle.

Toteutimme syksyllä kyselyn lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalialan ammattilaisille lasten suojelemisen nykytilasta ja tulevaisuudesta yhdessä Talentia ry:n kanssa. Kyselyn tulokset julkaistiin tammikuussa 2023.

Myönsimme valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Lastensuojelun arjen sankarit -palkinnon Ylöjärven lastensuojelun avotiimille sekä kolme kunniamainintaa. Palkituista sekä kilpailun tuomareista julkaistiin juttu Lapsen Maailmassa (lapsenmaailma.fi).

Haimme yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ja Pesäpuun kanssa ESR+rahoitusta koordinaatiohankkeelle sosiaalisista innovaatioista lastensuojelussa. Hanke käynnistyy vuonna 2023.

Lapsen hyvinvointi palveluissa

Osallistumme asiantuntijapanoksella MDI:n tutkimuskonsortioon LAPSO-hankkeeseen (Lasten ja perheiden sosiaalipalveluiden varhaisen tuen tilannekuva).

Osallistuimme lapsiperhejärjestöjen verkostotyöskentelyyn ja jaoimme tietoa Ukrainan sodan aiheutamasta tilapäisen suojelun ja turvaa hakevien lasten ja perheiden tilanteesta palveluissa.

Teimme vaikuttamistyötä mm. tapaamalla sisäministeri Krista Mikkosta yhdessä muiden lapsijärjestöjen kanssa maaliskuussa 2022 sekä kirjoittamalla blogeja ja mielipidekirjoituksia.

Toimme esiin lasten, nuorten ja perheiden näkökulmaa sisäisen turvallisuuden kansallisessa yhteistyöryhmässä sekä siihen liittyvässä asiantuntijaryhmässä.

Perhekeskustoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen

Perheet keskiöön! -toiminta käynnistyi vuoden 2022 alusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kohdennetun toiminta-avustuksen turvin. Toiminnan tavoitteena on tuoda järjestöjen osaaminen perhekeskusten käyttöön ympäri Suomen. Edistämme tavoitetta koordinoimalla valtakunnallista Perheet keskiöön! -foorumia ja alueellisten järjestöjen perhekeskusverkostoa. Perhekeskusverkosto kokoontui vuoden aikana kolme ja foorumi kaksi kertaa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana loimme yhteistä rakennetta työskentelylle sekä muodostimme tilannekuvaa järjestöistä osana eri alueiden perhekeskuksia.

Osallistuimme perhekeskustoiminnan kansalliseen kehittämistyöhön mm. THL:n, DigiFinlandin (sähköinen perhekeskus) ja järjestöyhteistyökumppaneiden koordinoimien verkostojen kautta. Julkaisimme kaksi videota, jotka tuovat esille järjestöjen roolia ja merkitystä osana perhekeskuksia. Lapsen Maailmassa esiteltiin näyttävästi Vantaan perhekeskustoimintaa (lapsenmaailma.fi).

Järjestimme Vertaisuutta ja tukea – kohtaamispaikkojen merkitys perheille -webinaarin yhdessä MLL:n kanssa ja neljä kohtaamispaikkatoiminnan arviointikoulutusta yhdessä hyvinvointialueiden toimijoiden kanssa. Julkaisimme interaktiivisen artikkelin Miten perhekeskukset rakennetaan perheiden tarpeita vastaaviksi Osallisuusviikko 2021 kyselyn tulosten pohjalta. Vuoden 2022 Osallisuusviikko toteutettiin yhdessä THL:n ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Sokra-koordinaatiohankeen kanssa.

Lastensuojelu.info -sivusto

Uudistettu Lastensuojelu.info -sivusto julkaistiin keväällä, ja syksyllä sitä täydennettiin ukrainankielisellä versiolla. Sivusto tarjoaa tietoa lapsiperheiden tuesta ja palveluista sekä lastensuojelusta 11 kielellä ja selkosuomeksi. Sivusto on suunnattu erityisesti maahanmuuttajavanhemmille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille, mutta se tarjoaa perustietoa lapsiperheiden tuesta ja lastensuojelusta kenelle tahansa.

Levitimme tietoa sivustosta mm. monikulttuuristen järjestöjen ja oppilaitosten kautta sekä vanhempainilloissa. Sivustoa markkinoitiin aktiivisesti myös Lastensuojelun Keskusliiton uutiskirjeissä, tapahtumissa ja verkostoissa sekä Lapsen Maailma -lehdessä.

Lastensuojelu.info -sivuston etusivu ukrainaksi.

Lastensuojelu.info-sivusto julkaistiin kokonaisuudessaan maaliskuussa 2022. Syksyllä 2022 sivuston sisältö julkaistiin vielä ukrainaksi.

Lapset SIB

Vuoden 2022 lopussa Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi kahdella henkilötyövuodella Lapset SIB -ohjelmassa kahdeksaa hanketta (Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä perusaste, Jyväskylä toinen aste, Karviainen, Lohja, Tampere ja Vantaa). Jokaisessa kunnassa on erilaiset vaikuttavuusmittarit, ja niiden kohderyhmissä on eri-ikäisiä lapsia ja nuoria (0–24 vuotta).

Ohjelmaan osallistui vuoden aikana noin 350 lasta, ja välillisesti se auttoi noin 580 lasta ja nuorta. Kuntatyön lisäksi tiivistä yhteistyötä tehtiin neljän päätoteuttajakumppanin ja 20 täysipäiväisen asiakastyötä tekevän rinnallakulkijan sekä noin 40 lisäpalvelutuottajan kanssa.

Vuoden 2022 loppuun mennessä lapsiin ja nuoriin oli investoitu rahaston kautta noin 3,5 miljoonaa euroa. Hyvinvointidatan perusteella lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi parani useilla osa-alueilla. Mittareiden mukainen vaikuttavuus oli hyvää. Kunnat olivat maksaneet tulospalkkioita vuoden 2022 loppuun mennessä noin 0,7 miljoonaa euroa. Tuloksista ja havainnoista viestittiin säännöllisesti blogikirjoitusten, uutiskirjeiden sekä SIB-verkostotilaisuuksien muodossa.

Lapsen Maailmassa julkaistiin artikkeli Nuoret SIB-Tampere -hankkeesta (lapsenmaailma.fi).

Väkivallaton lapsuus

Kampanjoimme lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa vastaan yhdessä THL:n Barnahus-hankkeen, Tampereen yliopiston hoitotieteen sekä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa Uskalla nähdä! -kampanjassa. Toteutimme kyselyn ja julkaisimme raportin THL:n julkaisusarjassa (julkari.fi). Järjestimme aiheesta webinaarin ja loimme yhdessä alasivuston ammattilaisille Ensi- ja turvakotien liiton sivustolle (ensijaturvakotienliitto.fi).

Lisäsimme tietoisuutta kuritusväkivallan haitallisuudesta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Osallistuimme kesäkuussa ISPCAN:in konferenssiin Tallinnassa, jossa pidimme puheenvuoron.

Kokosimme ja julkaisimme interaktiivisen artikkelin kuritusväkivallan historiasta Suomessa.

Olimme mukana kansallisessa Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman ohjausryhmässä (stm.fi). Osallistuimme Lanzaroten toimeenpanosuunnitelman (valtioneuvosto.fi) työskentelyyn ja olimme mukana nuorten osallisuuspilotin ohjausryhmässä. Lisäksi osallistuimme Lapsiuhritutkimuksen taustaryhmään (tuni.fi).

Liityimme mukaan Väestöliiton koordinoimaan Kannustavan kasvatuksen verkostoon.

Piirroskuvassa lapsen kasvot, turkoosi-valkoisia koristeellisia elementtejä sekä teksti "Uskalla nähdä".

Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke

Vastasimme Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa (2020–2022) lasten ja nuorten osallisuuteen liittyvästä työpaketista ja läpileikkaavasti osallisuusteemasta hankekokonaisuudessa. Keräsimme lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten näkemyksiä osaksi kehittämistyötä ja järjestimme puheenvuoroja hankkeen tilaisuuksiin kokemusasiantuntijoiden kanssa. Työskentelimme osana hanketiimiä Etelä-Suomen alueella ja hankkeen kuuden työpaketin sisältöjen parissa. Tuotimme yhdessä nuorten lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden kanssa osallisuuden vahvistamista tukevan oppaan.

Kirjoitimme hankkeessa tehdyn osallisuustyön pohjalta artikkelin THL:n julkaisuun Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueilla (julkari.fi) ja esittelimme Innokylä-verkkosivustolla hankkeessa toteutetun toimintamallin otsikolla Prosessimainen yhteiskehittäminen kokemusasiantuntijoiden kanssa (innokyla.fi).

Toteutimme Valtakunnallisten lastensuojelupäivien® Lapsen osa arvioinnissa −alaseminaarissa puheenvuoron, jossa toimme esiin pienten lasten kokemuksia lastensuojelun arvioinnista. Järjestimme Lastensuojelun Keskusliiton Nuorten päivän yhteistyössä Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen kanssa.

Varhaiskasvatus ja koulu

Koordinoimamme OMEP-toimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa ja käsitteli mm. henkilöstön hyvinvointiin ja pysyvyyteen, lapsen tukeen sekä alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatukseen ja sen laatuun liittyviä teemoja. Aloitimme pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden suunnittelun keväälle 2023.

Päivitimme varhaiskasvatuksen politiikkasuosituksen.

Osallistuimme Aivoliiton koordinoimaan Kansallisen aivoterveysohjelman valmisteluun Lapset ja nuoret -osakokonaisuuden osalta. Vuoden aikana määriteltiin yhteiset vaikutustavoitteet, joiden edistämistä jatketaan tulevien vuosien aikana. Tavoitteena on mm. vahvistaa lasten kanssa toimivien ammattilaisten ymmärrystä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä aivoterveyden edellytyksistä.

Osallistuimme Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan EduRESCUE-hankkeeseen järjestökumppanina. Toimme hankkeen työhön mukaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten näkökulmaa.

Kokemus tiedoksi -hanke

Aloitimme maaliskuussa Kokemus tiedoksi -hankkeen, jonka tavoitteena on koota tietoa sekä asiakkaiden lastensuojelukokemuksista että lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnasta. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna keskityttiin kokoamaan ja analysoimaan kokemustietoa. Aineisto koostui valmiista materiaalista sekä kokemusasiantuntijoiden haastatteluista, joiden pohjalta tuotettiin raportti sosiaali- ja terveysministeriölle osana Asiakkaiden ääni lastensuojelun kokonaisuudistuksessa -selvitystä.

Hankkeessa aloitettiin Pesäpuun ry:n ja Erätaukosäätiön kanssa Kokemusasiantuntijuutta pintaa syvemmältä -keskustelusarja, jonka tavoitteena on tarkastella lastensuojelun kokemusasiantuntijatoimintaan liittyviä kysymyksiä ja tuoda esiin uudenlaisia näkökulmia toiminnan kehittämiseksi. Vuoden 2022 aikana järjestettiin kolme keskustelua Erätauko-menetelmällä.

Kokemus tiedoksi -hankkeen logo, jossa on violetissa ympyrässä hehkulamppu. Lampussa on hehkulanka, joka muodostaa sydämen.

Lapsilla ja perheillä on uskoa tulevaisuuteen

Keskusliitto pyrkii lisäämään lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta mm. vahvistamalla lasten ja nuorten toimijuutta ilmastokysymyksissä ja tuomalla heidän ääntään esille yhteiskunnassa.

Vuoden aikana mm. etsimme Neljä tarinaa nuoruudesta -projektissa uutta tapaa tuoda nuorten ajatuksia osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Julkaisimme vuoden aikana tuotettuja nuorten kirjoituksia joulukuussa Kuinka suorittaa nuoruus -julkaisuna.

Kuinka suorittaa nuoruus -julkaisun kansi, jossa on kuvitettuja, monimuotoisia nuoria.

Koronan varjo

Pandemiasta johtuvat rajoitteet poistuivat asteittain vuoden 2022 aikana, mutta koronan vaikutukset mm. lasten ja nuorten jaksamiseen sekä sosiaalisiin ja mielen hyvinvoinnin haasteisiin näkyvät vielä pitkään. Aihetta on tuotu esille keskusliiton vaikuttamistyössä monella tavalla. Keskusliitto keskittyi vaikuttamistyössään mm. hoitojonoihin ja nuorten mielenterveystilanteeseen. Koronan positiivisten vaikutusten odotetaan realisoituvan koulunkäynnin tapojen monipuolistuessa.

Lasten ja nuorten äänen vahvistaminen ilmastokysymyksissä

Vuoden 2022 aikana keskusliiton ympäristö- ja ilmastotyötä vietiin hieman eteenpäin osallistumalla lapsi- ja nuorisjärjestöjen ilmastoverkostoon ja sitä kautta yhteiseen ympäristö- ja ilmastovaikuttamiseen. Lisäksi kirjoitettiin blogikirjoitus ilmastonmuutokseen ja lapsen oikeuksiin liittyen sekä mielipidekirjoitus Suomen Unicefin kanssa marraskuisen YK:n ilmastokokouksen uutisoinnin yhteydessä.

Nuorten päivä

Järjestimme yhteistyössä Tulevaisuuden lastensuojelu −hankkeen, SOS-Lapsikylän ja Osallisuuden Aika ry:n kanssa Nuorten päivän lastensuojelutaustaisille nuorille. Nuoret olivat mukana suunnittelemassa päivää, ja teemaksi valittiin turvallisuus. Nuorten päivä järjestettiin Tulevaisuuden lastensuojelu −hankkeen alueella, Hyvinkäällä syyskuussa 2022.

Työskentelimme noin kahdenkymmenen lastensuojelutaustaisen nuoren voimin oman mielen turvallisuuden ja sosiaalisen median turvallisuuden teemojen parissa. Lisäksi nuoret keskustelivat kansanedustajan ja alueen päättäjien kanssa lastensuojeluun liittyvistä teemoista.

Nuorten päivästä koostettiin nuorten terveiset ammattilaisille yhdessä Mustikkapäät-somevaikuttajan kanssa työskennellen. Terveisten kautta nuoret halusivat avata aikuisille sitä sosiaalisen median maailmaa ja todellisuutta, jossa lapset ja nuoret aikaansa viettävät sekä niitä turvallisuuteen liittyviä riskejä, joita he siellä kohtaavat.

Pienten lasten osallisuus

Keräsimme myös pienten lasten turvaan ja toivoon liittyvät terveiset Valtakunnallisille lastensuojelupäiville®. Keskusliiton jäsenyhteisön organisaatiot pitivät alle 12-vuotiaille lastensuojelun tai lapsiperhesosiaalityön piirissä olleille lapsille työpajoja, joissa käsiteltiin turvaa ja toivoa. Näistä koostettiin näyttely lastensuojelupäiville.

Harrastaminen

Yhteistyössä Hope ry:n kanssa toteutettiin selvitys lasten ja nuorten harrastusten hinnoista ja harrastustuesta. Selvitys julkaistiin kesäkuussa, ja aiheesta järjestettiin alaseminaari Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® yhdessä Hope ry:n, Pelastakaa Lapset ry:n ja Iceheartsin kanssa.

Kuljeta, kasvata ja konkurssi -selvityksen kansi, missä tyttö halaa hevosta,

Kansalliset dialogit

Osallistuimme kansallisten dialogien mallin suunnitteluun valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä sekä kansallisten dialogien operatiivisen ydinryhmän toimintaan. Kansallisilla dialogeilla rakennetaan ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyönä. Osallistuimme myös poikkeusajan dialogeihin järjestämällä Erätauko-dialogin omalle henkilökunnallemme.

Kiitos vuodesta 2022!

Tutustu muihin vuosikatsauksiimme

Sulje